Kulttuuri

Kahdeksan teosta kisaa Botnia-palkinnosta – tällaisia ovat ehdokkaat

Kahdeksan teoksen kirjailijat ovat ehdolla.
Kulttuuri 25.9.2017 12:25
Pia Kaitasuo

Oulun kirjailijaseura ry myöntää kuukauden päästä, 25. lokakuuta ensimmäistä kertaa Botnia-palkinnon. 

Se annetaan teokselle, jonka tekijä työskentelee Pohjois-Pohjanmaalla tai on sieltä kotoisin.

Vuonna 2017 palkintosumma on 10 000 euroa. Sen lahjoittavat Oulun kaupunki ja Osuuskauppa Arina.

Kilpailuehdot täytti yli 60 teosta, joista seitsenhenkinen raati valitsi ehdolle kahdeksan.

Raadin jäsen, Kalevan toimittaja Pia Kaitasuo, luonnehtii ehdokkaita ohessa.

Essi Kummu: Hyvästi pojat. Tammi.

Kemissä syntynyt, Oulussa asuva ja työskentelevä Essi Kummu tuo neljännessä aikuisille suunnatussa romaanissaan keskiöön naisen seksuaalisuuden. Tässä kuvauksessaan Kummu on rehellinen, muttei karkean ronski. Autofiktiivisen teoksen kirjailijapäähenkilö on rakastunut naimisissa olevaan naiseen. Se ei kuitenkaan ole kerronnan ydin, vaan ne miehet, jotka olivat merkityksellisiä matkalla tämän uuden rakkauden löytymiseen.

Rakkaus on kasvamista, mutta myös kasvattamista: Kummun päähenkilö on kahden nuoren vanhempi ja tässä kerronnassa on mukana valtavasti lämpöä, huumoria ja aitoa elämän makua.

Kummu on kirjoittanut novelleja, romaaneja lapsille ja aikuisille sekä käsikirjoituksia.

Hän ollut aiemmin ehdokkaana vuoden 2010 Tiiliskivi-palkinnon saajaksi romaanista Karhun kuolema ja vuoden 2012 Finlandia Junior -palkinnosta lastenkirjalla Puhelias Elias. 

”Hyvästi pojat riisuu rohkeasti naisen seksuaalisuuteen liitettyjä häveliäisyyden huntuja. Melkein kuin yksi äijäkirjallisuuden ’kaadoista’ vihdoin avautuisi eikä vain antautuisi.”

Heidi Heinonen Kalevassa

Tiina Laitila Kälvemark: Seitsemäs kevät. WSOY.

 Kärsämäellä syntyneen, Tukholmassa asuvan Tiina Laitila Kälvemarkin Seitsemäs kevät -romaanin kevät on konkretiaa mutta myös klassisena vertauskuvana ihmisten tunne-elämässä.

Kevät ei ole entisensä – katsotaan sitä kummallakin tapaa nähtynä tahansa. Meteorologia ja ilmastontutkimus nostavat esiin uhkaavan tulevaisuudenkuvan, teknistyvä kulttuuri taas tekee ihmissuhteistakin konemaista, kalsean pinnan omaavaa.

Teoksen henkilögalleria nostaa esiin rikkauden ja köyhyyden, niin aineellisen kuin henkisen. Teknisesti Laitila Kälvemark on toiminut taitavasti: seitsemän episodia ja niiden seitsemän päähenkilöä punoutuvat tiheäksi, kiinnostavaksi verkoksi.

Laitila Kälvemarkin esikoisteos, novellikokoelma Kadonnut ranta, ilmestyi vuonna 2012 WSOY:n kustantamana. Se oli yksi kahdeksasta vuoden 2013 Runeberg-palkintoehdokkaasta. Kokoelma palkittiin vuoden 2013 Kaisa Vilhuinen -kirjallisuuspalkinnolla.

Romaani Karkulahti, ilmestyi vuonna 2015 WSOY:n kustantamana. Teos oli vuoden 2015 Toisinkoinen- ja Tiiliskivipalkintojen ehdokkaana. Se oli myös yksi Suomen viidestä ehdokkaasta Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2016. 

”Seitsemäs kevät -teoksessa ihastuttaa sen viivytystekniikka henkilöiden esittelyssä sekä rahan mahdin ja muun nykyajan pinnallisuuden satiirinen käsittely.”

Esko Karppanen Kalevassa

Miki Liukkonen: O. WSOY.

Helsinkiläistynyt, Oulussa syntynyt ja ensimmäiset teoksensa luonut Miki Liukkonen on uudella romaanillaan O lähtenyt murtamaan suomalaisen romaanin muotoja. Liukkosen kieli, sen kuvat ja rakenne on kerännyt yhtä lailla kehuja kuin herättänyt kysymyksiä. Kommentointi kielii siitä, että O ei jätä koskettamatta lukijaansa, onpa tämän reaktio epäävä tai puoltava. Jo teoksen nimen pohdintaa – onko kyse kirjaimesta vai kehästä tai vaikkapa lukijan hämmästyksestä aukinaisesta suusta, kuten eräs kriitikko ehdotti – on ollut kiinnostavaa seurata.

Yhtä kaikki, teoksen on todettu olevan tärkeä merkkipyykki kotimaisessa kirjallisuudessa.

Liukkonen on julkaissut kolme runokokoelmaa ja kaksi romaania, joiden lisäksi hän on tehnyt muun muassa näytelmätekstejä.

Voitti J. H. Erkon kirjoituskilpailun vuonna 2009. Oulun kirjailijaseura ja Oulun läänin taidetoimikunta myönsivät hänelle vuonna 2012 Nuori Pakkala -palkinnon. Liukkosen esikoisromaani Lapset auringon alla oli vuonna 2013 Runeberg-ehdokkaana. 

”Miki Liukkosen järkälemäinen romaani on hauska ja läpitunkeva ajankuva. Polveilevat lauserakenteet, rönsyt ja assosiatiivisuus vaativat lukijalta paljon ja palkitsevat hänet.”

Marja-Riitta Vainikkala Kalevassa

Minna Rytisalo: Lempi. Gummerus.

Kuusamossa lukion äidinkielen opettajana toimiva Minna Rytisalo on syntyisin Sodankylästä. Esikoisromaani Lempi ilmestyi syksyllä 2016 nousten nopeasti sekä kriitikoiden että lukijoiden suosikiksi. Lapin sodan vuosiin sijoittuvan tarinan päähenkilö ei itse kerro kohtaloaan, vaan tapahtumat käydään kolmen häneen liittyvän henkilön kautta, omakohtaisesti kussakin tapauksessa nähtyinä. Tämä on onnistunut ratkaisu, omiaan luomaan jännitettä lukijan suhteeseen tekstiin. Rytisalon kerronta kohottaa lukijan kuin kulkemaan jalat maasta irrallaan, täysin tekstin vietävänä.

On saanut esikoisromaanistaan kirjakauppa- ja kirjasto-ammattilaisten Kiitos kirjasta -mitalin. Lempi oli ehdokkaana myös Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon, Runeberg-palkinnon ja Lapin kirjastojen uuden Lappi-palkinnon saajaksi. Kirjallisuusbloggaajien, Blogistanian Finlandia-palkinto vuodelta 2016 annettiin niin ikään Minna Rytisalon Lempille.

Rytisalo on Kalevan kolumnisti.

”Jokaisen kertojahenkilön osuus on eräänlainen Lempille suunnattu mietiskelevä yksinpuhelu, johon ei juuri repliikkejä tai toiminnallisesti kuvattuja kohtauksia sisälly. Silti kielessä on ulottuvuuksia ja kerronnassa vetoa ja kiihkoa, jotka lataavat tarinan täyteen odotusta.”

Marja-Riitta Vainikkala Kalevassa

Kauko Röyhkä: Lapinpoika. Like.

Rockmuusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä (Jukka-Pekka Välimaa) kasvoi poikasesta nuoreksi mieheksi Oulussa. Pohjoinen miljöö on ollut läsnä Röyhkän kirjallisessa tuotannossa aiemminkin. Lapinpoika lähtee vuodesta 1973, modernisoituvan maan kynnykseltä, ja tuo keskiöön aikansa nuoret – ensimmäisen rehellisesti nuorisoksi, ikäluokaksi tarpeineen ja haluineen tunnustetun joukon. Maantieteellisesti lukijaa kuljetetaan Lapista Helsinkiin aivan kuten päähenkilön Simon ikätovereita elämää etsiessään.

Kerronta on parhaimmillaan pohjoisen maaseudun ihmisiä ja luontoa kuvatessaan, mutta tapansa mukaan Röyhkä tavoittaa onnistuneesti myös nuorten maailman.

Röyhkä on kirjoittanut proosaa, elämäkerrallisia teoksia, kuunnelmia, kolumneja muun muassa Kalevaan, elokuvakäsikirjoituksia, levyarvioita ja laululyriikkaa julkaisten kolmisenkymmentä albumia.

Kauko Röyhkän romaani Kaksi aurinkoa oli vuoden 1996 ehdokas Finlandia-palkinnon saajaksi. Hän on saanut Sokeain kuunnelmapalkinnon vuosina 2002 ja 2003, Suomi-pakinnon vuonna 1995 ja Taiteen valtionpalkinnon vuonna 2009.

”Kauko Röyhkä osaa kuvata nuoren rakkauden teerenpelejä uskottavan raadollisesti. Taitavin lause on kuin säe suomirokkia.”

Heidi Heinonen Kalevassa

Miika Siironen: Mustan lipun alla. Elias Simojoen elämä ja utopia. Atena.

Oululainen valtiotieteen tohtori, poliittisen historian tutkija Miika Siironen on perehtynyt itsenäisen Suomen varhaisiin vuosikymmeniin.

Ihailtua ja ivailtua äärioikeistolaista pappia Elias Simojokea (1899–1940) käsittelevä Mustan lipun alla on äärimmäisen tärkeä teos tässä ajassa.

Siironen luo perspektiiviä meidän päiviemme äärioikeistoon osoittamalla, kuinka paljon vankemmat vaikuttimet, perustellummat, toiminnalleen nuoren Suomen puolesta taistelleilla oli. Samalla kuva Elias Simojoesta saa uutta ulottuvuutta.

Teos on myös oiva esimerkki tieteellisen teoksen kielen sujuvasta luettavuudesta.

Aikaisemmin Miika Siiroselta on julkaistu vuonna 2012 teos Valkoiset – vapaussodan perintö.

”Miika Siironen ei tyydy vain selostamaan saati kauhistelemaan äärivalkoisen vaikuttajan toimintaa, vaan tekee syventyneen luonnekuvan, joka auttaa ymmärtämään Elias Simojokea ja hänen aikaansa.”

Vesa Karonen Helsingin Sanomissa

Pauli Tapio: Varpuset ja aika. Poesia.

Oulussa syntyneen, Helsingissä asuvan kääntäjän ja tutkijan Pauli Tapion esikoisrunokokoelma Varpuset ja aika yllättää paitsi monipuolisuudellaan myös selkeällä ilmaisullaan; aikalaisrunous hakee niin paljon tehoa kielellä kikkailusta. Tapion ei moiseen sorru, vaan hänen kielensä on konkreettista muttei missään nimessä karua.

Aiheissaan Tapio tuo lukijan eteen rinnastettavaksi yleismaailmallisen huolen ja yksityisen mielenvaivan. Maailman kriiseissä kun emme kuitenkaan voi olla täysin irrallaan omistamme.

Tyylien runsaus ilahduttaa ja yllättää: esimerkiksi runo Sestina – vaikkei lienekään ihan umpiaito sestiini – on lukijalleen kuin kiehtova labyrintti.

Varpuset ja aika on koskettava, merkittävä runokokoelma. Vaikka esikuvia, vastaavuutta, ei haluaisikaan hakea, muutaman kerran huomasi lukiessaan sanovansa ääneen nimen Saarikoski.

Tapio kääntää venäläistä kirjallisuutta ja on ollut ehdolla Mikael Agricola -palkinnon saajaksi vuonna 2013 ja saanut Raija Rymin -kääntäjäpalkinnon samana vuonna.

Kriitikkona tunnettu Tapio on kirjoittanut muun muassa Kalevaan.

”Pauli Tapio kiilaa esikoisellaan suoraan kotimaisen nykyrunouden keskikentälle. Hänen runojensa teho ei perustu kekseliääseen kokeellisuuteen tai salamyhkäiseen aforistisuuteen vaan sanomaan, joka tavoittaa ajan hengen.”

Lassi Saario Nuori Voima -lehdessä

Katariina Vuori ja Vesa Ranta: Lottovoittajien pöydässä. Tarinoita köyhyysrajan takaa. Like.

Oululaiset, kirjailija Katariina Vuori ja kuvajournalisti, valokuvataiteilija Vesa Ranta vievät lukijan alelaarien, roskiksista dyykattujen elintarvikkeiden ja leipäjonon todellisuuteen.

Lukija ei voi paeta mutta myös ymmärtää olla yrittämättä sitä. Hän jää katsomaan, millaisen kavalkadin suomalaisia, elämän lottovoittajiksi kerran jos toisenkin mainittuja, eteen marssitetaan.

Vastapainoksi köyhyyden kurimuksessa eläville tilannetta on ollut kommentoimassa joukko asiantuntijoita, joiden lisäksi Vuori on perehtynyt laajalti tutkimuskirjallisuuteen. Pohdiskelujen kokonaisuus ei kuitenkaan muodostu liian raskaaksi.

Erityisesti Vuoren tekstin rehellinen ja konstailematon kerronta ansaitsee huomiota: kaikessa välittyy syvä kunnioitus tarinansa paljastavia kohtaan. Ranta on ollut haasteen edessä toteuttaakseen saman: miten osoittaa, kun samalla on suojeltava.

Katariina Vuori ja Vesa Ranta ovat tehneet aiemmin yhteistyötä Saunakeittokirjan (2014) merkeissä. Vuori on julkaissut lukuisten tietokirjojen ohella myös proosaa. Rannalta ilmestyy pian Reunalla-teos toimittaja Jenni Räinän kanssa.

”Olen lukenut köyhyydestä lukuisia kirjoja, mutta useimmat ovat yliopistotutkimuksia, joissa köyhyys on kadotettu numerotulvien taakse. Tässä kirjassa köyhyys konkretisoituu helposti ymmärrettäväksi mutta tukalaksi olotilaksi, joka voi kohdata meitä kaikkia.”

Pertti Nyberg mtv.fi /mielipiteet-sivustolla
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

13:10
IL: Suomalainen pikkutyttö kadonut Meksikossa
13:00
Kaksi hirveä tippui jäihin Pudasjärvellä – pelastustoimet käynnissä
12:00
Ulkoministeriön henkilöstön edunvalvoja Verkkouutisille: "Luottamus Haavistoa kohtaan horjunut erittäin pahasti"
11:39
Aholle hirmutehot Carolinan kotivoitossa, viiden tehopisteen ilta oululaisen NHL-uran ensimmäinen – Myös Donskoi tehtailemassa ennätyspisteet jo kauden puolivälissä
11:00
Vanhat kuvat: Itsenäisyyspäivänä Oulussa seurattiin oman varuskunnan paraatia ja villiinnyttiin Leipätehtaan rock-konsertissa
9:00
Essee: Saan lapsen – mutta minulla ei ole oikeutta kehottaa muita tekemään samoin Tilaajille
9:00
Politiikan supersunnuntai on käynnissä – Sdp valitsee pääministeriehdokkaan ja Rinne kertoo hallitustunnustelujen tulokset
49
Leskinen pääsi pisteille heti voittoisassa HIFK-debyytissään – Raksilan yleisön luopiohuutelu ei jäänyt ex-kärpältä huomaamatta: ”Eihän se hyvältä tunnu, mutta ymmärrän yleisön reaktion”
41
Politiikan supersunnuntai on käynnissä – Sdp valitsee pääministeriehdokkaan ja Rinne kertoo hallitustunnustelujen tulokset
33
Puheenaihe: Pitääkö nuorten lukutaidosta olla huolissaan? – "Jatkossakaan mekaaninen lukutaito ei tietenkään riitä, vaan on ymmärrettävä myös sisältöä"
31
Näkökulma: "Tää on viimeinen taisto?" – Antti Rinne sai puolueiden vastaukset, mutta tämän jälkeen hallitusta tuskin vähään aikaan muodostetaan demareiden johdolla
15
Palkkatuen kuntalisä työnantajien tietoisuuteen Lukijalta
10
IS: Sixten Korkman ja Maria Romantschuk menivät naimisiin – häävalssi tansittiin Linnan juhlissa
9
HIFK kuritti taas Kärppiä – Rybarin ulosajo ja Leskisen HIFK-debyytti kuumensivat tunteita Raksilassa, yleisö pilkkalauloi ex-kärpälle

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi illasta alkaen Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi yöstä alkaen Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Ylen gallup: Perussuomalaiset 24,3%

226 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Siinä sen näkee ketä kiinnostaa oikesti köyhät

kyllä parasta joulumusiikkia on köyhän ulina. T: Mersu-mies Lue lisää...
Philos

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

7.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image