Kulttuuri

Huutajien huuto on puhdasta Kafkaa – "yksitoista ukkoa" on mukana Ruotsin ku­nin­kaal­li­sen baletin suur­tuo­tan­nos­sa

Mieskuoro Huutajat huutaa ja liikkuu Jirí Bubenícekin koreografian mukaan näyttämöllä Ruotsin kuninkaallisen oopperan uutuusbaletissa Processen (Oikeusjuttu). Oikeussalikohtauksessa kuoronjohtaja Petri Sirviö on napit vastakkain päähenkilö Josef K:n kanssa. Ykkösmiehityksessä Josef K:ta esittää tanssija Arsen Mehrabyan. KUVA: Sören Vilks
Kulttuuri 17.5.2019 15:26
Eeva Kauppinen

Mieskuoro Huutajat Oulusta pyydettiin mukaan nykybalettiin Processen. Kokoillan baletissa on 30 tanssijaa ja 60 hengen orkesteri. Vierailevan koreografin Jiří Bubeníčekin koreografia pohjaa Franz Kafkan Oikeusjuttu-romaaniin. – Esitys on aika täsmällinen kuvaus totuudenjälkeisestä ajasta. Täydelliset absurditeetit muuttuvat luonnollisiksi totuuksiksi, kuoronjohtaja Petri Sirviö sanoo.

Oululainen mieskuoro Huutajat on kymmenen miehen voimin mukana Ruotsin kuninkaallisen oopperan uudessa kokoillan baletissa Processen. Se ei olekaan ihan pikku juttu, sillä mukana on koko Kuninkaallinen ooppera ja baletti: kolmekymmentä tanssijaa ja kuusikymmentä muusikkoa.

Balettia on pian harjoiteltu intensiivisesti kaksi kuukautta. Koreografina vierailee puolalaissyntyinen tšekki Jiří Bubeníček Dresdenistä Saksasta. Koreografia sai inspiraationsa Franz Kafkan romaanista Oikeusjuttu.

Ennakkomainonnassa nykybaletti esitellään brutaaliksi ja dystooppiseksi labyrintiksi. Ei siis yllätä, että nimenomaan Huutajat on kutsuttu mukaan.

– Noin puolitoista vuotta sitten talvella Jiří Bubeníček kysäisi ujosti sähköpostilla, olisimmeko mahdollisesti kiinnostuneita, Huutajat-kuoron johtaja Petri Sirviö kertoo.

– Jiří oli nähnyt Huutajat keikalla Hampurissa joskus 2001. Siitä lähtien hän on halunnut tehdä jotain meidän kanssa.

"Kun tulee ihan uudella konseptilla, täytyy hurmata kaikki"

Huutajia on mukana yksitoista, joista neljä on aina "särkymävaraa" eli vaihtomiehiä. Huuto on puhdasta Kafkaa.

– Otin tekstit suhteellisen tuoreesta englantilaisesta käännöksestä. Yhdessä kohtauksessa on irtonaisia italian kielen sanoja, joita päähenkilö yrittää päntätä päähänsä, Sirviö sanoo.

Myös Kuninkaallisen orkesterin 60 soittajaa tuottaa puhetta ja huutoa oikeussalikohtaukseen, jokainen omalla äidinkielellään.

Sirviö olisi halunnut orkesterin osuuksia enemmänkin mukaan, mutta koneisto on raskas ja aika rajallinen.

– Kun tulee ihan uudella konseptilla, täytyy periaatteessa hurmata kaikki. Jokaisella taidemuodolla on omat kielensä ja omat traditionsa. Miten kommunikoidaan muusikoiden kanssa, jotka vaihtuvat illasta toiseen? Minkälaiset nuotit kirjoitetaan? Miten saadaan kapellimestari tajuamaan se, mitä tehdään? Se tässä on ehkä kiehtovinta, miten eri maailmat nasahtavat yhteen.

Sirviön mukaan vastaanotto on ollut ammatillinen ja lämmin.

– Fiilis on ollut hyvä. Porukat oikeasti tykkää meistä. Ja haluavat oppia niitä juttuja, mitä me ollaan keksitty.

Suuren näyttämön permannolle ja parville mahtuu 1 100 katsojaa

Tukholman Kungliga operan on oopperan ja baletin kansallisnäyttämö Ruotsissa. Miljöönä se on sangen pompöösi kristallikruunuineen, kultakoristeisine yleisölämpiöineen ja punaisine portaikkomattoineen.

Oopperan perusti kuningas Kustaa III vuonna 1773. Nykyinen rakennus on valmistunut 1898 ja edustaa uusbarokkia.

– Oskariaaninen oopperatalo on tosi viehättävä paikka, Sirviö kehuu.

Oikeusjuttua esitetään suurella näyttämöllä, jonka permannolle ja parville mahtuu yhteensä 1 100 katsojaa. Pääroolissa Josef K:na vuorottelevat tanssijat Arsen Mehrabyan ja Javier Rojas.

Petri Sirviöllä on kaksi roolia: oikeusistunnon tuomari ja Hermann Kafka eli Franz Kafkan isä.

– Teoksessa on kaksi poikkeamaa Oikeusjutun tiukasta käsikirjoituksesta. Mukana on muutama viite Kafkan elämään ja muuhun kirjalliseen tuotantoon. Lisäksi Jiří halusi mukaan Kafkan isän.

"Ei Huutajista ole yritetty balettitanssijoita tehdä"

Sosiaalisessa mediassa on jo vitsailtu Huutajista sukkahousut ja balettitossut jaloissa. Pukusuunnittelusta vastaa Jiří Bubeníčekin vaimo Nadina Cojocaru ja eksyttävästä art noveau -tyylisestä lavastuksesta kaksosveli Otto Bubeníček.

– Puvuissa on lähinnä semmoista 1920- tai 1960-luvun estetiikkaa, Sirviö kuvailee.

– Miesten puvuissa on pienet kaulukset ja detaljit sekä geometriset linjat. Huutamisen ja jäykähkön olemuksen lisäksi muuta Huutajat-estetiikkaa ei ole.

Huutajilla on esityksessä aktiivinen rooli. Kuoro ei vain seiso korokkeella, vaan liikkuu koreografian mukaan.

– Siitä meillä on yhteinen käsitys Jiří kanssa, että kaikki, mikä tapahtuu näyttämöllä, on osa esitystä. Jos yrittäisi huutaa ja heittelisi piruetteja samalla, se ei todennäköisesti kuulostaisi kovin hyvältä. Niissä kohdissa, joissa on kovempaa resitaatiota, ollaan paikallaan.

Koreografi käyttää hyväkseen sitä, että näyttämöllä on habitukseltaan ja liikekieltään erilaisia tyyppejä.

– Ei meistä ole yritetty balettitanssijoita tehdä.

Täydelliset absurditeetit muuttuvat luonnollisiksi totuuksiksi

Oikeusjutun sanoma osuu Sirviön mielestä hyvin aikaamme. Teos kuvaa yksilön ahdistusta ja alivoimaa byrokratian koneistojen ja kasvottomien vallanpitäjien kynsissä.

– Kun tätä treenataan, tulee usein fiilis, että tämähän on juuri sitä, mitä maailmassa nyt tapahtuu, Sirviö pohtii.

– Esitys on aika täsmällinen kuvaus niin sanotusta totuudenjälkeisestä ajasta. Teokseen kuuluu on aivan mielivaltaisilta ja hölmöiltä tuntuvia kohtauksia, jotka yht'äkkiä ovatkin jokapäiväistä käytäntöä. Täydelliset absurditeetit muuttuvat luonnollisiksi totuuksiksi.

Baletissa kuullaan musiikkia Alfred Schnittkeltä, Wim Henderickxiltä, Hans Eislerilta/ Heiner Goebbelsiltä, Arvo Pärtiltä, Alva Notolta (Ryuichi Sakamoto/ Carsten Nicolai), Elliot Sharpilta, Walter Fähndrichiltä, Anton Arenskylta, Caroline Shaw'lta ja Petri Sirviöltä sekä lisäksi juutalaisia kansanlauluja.

Oikeusjuttu on Sirviön mukaan Huutajien yli 30-vuotisen historian työläin tuotanto järjestelyjen suhteen. Se on myös kooltaan massiivinen.

– Täytyy ymmärtää ison oopperakoneiston painavuus, Sirviö sanoo.

– Huutajat tulevat Suomesta, orkesterin kapellimestari on Lontoon kuninkaallisen baletin pääkapellimestari Koen Kessels, joka pääsee paikalle silloin kun pääsee. Oopperatalossa pyöritetään päivittäistä rekkarallia. Kun lavaharjoituksen kalusteet viedään rekalla toiselle puolelle kaupunkia, tuodaan illan esityksen kamat sisälle. Se on kuin tehdas, jossa kullakin on vuoronsa tehdä se pikku nurkka siitä omasta pikku esityksestä.

Yli 200 henkilötyöpäivää "Kalle Kustaan" piikkiin

Ruotsin kuninkaallinen ooppera maksaa könttäsumman Huutajien vierailusta. "Yksitoista ukkoa" on joutunut lentämään Oulun ja Tukholman väliä edestakaisin harjoitusprosessin aikana.

– Kun meitä on iso ryhmä, matkustus- ja majoitusjärjestelyt ovat mutkikkaita, tuottajan roolin ottanut Petri Sirviö valaisee.

– Jos mentäisiin normaaleilla kuvioilla ja tilattaisiin matkatoimistosta matkat ja hotellit, ja jos tuotannossa työskentelisi yhtä paljon väkeä kuin ammattiorganisaatiossa, tämä tulisi aivan hirveän kalliiksi.

Sirviön mukaan Huutajien kaltainen toimija ei oikein istu minkään normaalin taiteenalan tuotantokulttuureihin.

– Olemme monesti tekemisissä oman alansa merkittävien ammatti-instituutioiden kanssa, mutta Huutajien jätkät ovat kapeassa lajissaan maailman parhaita harrastajia, jotka käyvät muissa töissä.

Omalla systeemillä on pystytty tuottamaan vierailuja, joita vastapuoli pitää aluksi mahdottoman hintavina toteuttaa. Sirviö laskee, että Huutajien mukana olo Oikeusjutussa maksaa kaikkineen alle satatuhatta euroa.

– Tulee siinä kuitenkin pitkästi 200 henkilötyöpäivää "Kalle Kustaan" piikkiin.

Myös Kuninkaallisen orkesterin 60 soittajaa tuottaa puhetta ja huutoa oikeussalikohtaukseen, jokainen omalla äidinkielellään.

Katso kuvagalleria baletista. 

Ruotsin kuninkaallinen ooppera

Kungliga Operan on oopperan ja baletin kansallisnäyttämö Ruotsissa. Sen perusti kuningas Kustaa III. Carl Fredrik Adelcrantzin piirtämä alkuperäinen, kustavilainen oopperatalo rakennettiin 1777–1782.

Oopperatalo sijaitsee Tukholman keskustassa Norrmalmilla, Kustaa Adolfin torin itälaidalla.

Ensimmäinen esitys pidettiin 18. tammikuuta 1773.

Talo purettiin 1892, koska suurten oopperoiden esittämiseen tarvittiin väljemmät tilat.

Nykyinen oopperatalo sijaitsee samalla paikalla ja otettiin käyttöön 1898. Uusbarokkia edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Axel Anderberg yhtenä esikuvanaan Pariisin ooppera.

Oopperasalongissa on 1 100 istumapaikkaa jaettuna permannolle ja kolmelle parvelle.

Esityksistä noin 60 prosenttia on oopperaa ja 40 prosenttia balettia.

Jiří and Otto Bubeníček

Kaksospojat syntyivät 7.10.1974 Lubinissa Puolassa. Tšekin kansalaisia. Jiří vaikuttaa Dresdenissä, Otto Hampurissa.

Vanhemmat työskentelivät akrobaatteina ja kiersivät sirkuksen mukana Eurooppaa.

Balettitanssijan uransa he loivat nimekkäässä John Neumeierin johtamassa Hamburg Balletissa. Myöhemmin otto jatkoi uraansa Hampurissa ja Jiří ensitanssijana Semperoper Dresden -baletissa.

Kaksikko on kiertänyt esiintymässä omalla ohjelmistolla nimikkeellä Les Ballets Bubeníček vuodesta 2015.

Tanssijanuransa ohella Otto säveltää, suunnittelee lavastuksia ja työskentelee elokuvan parissa. Jiří on tehnyt koreografioita New York City Balletille, Zürichin baletille, Hampurin baletille, Semperoper Dresden -baletille ja Kiinan kansallisbaletille.

Tunnetaan maailmalla balettikaksosina, "Ballet Twins”.

Teoksessa The Trial Jiří Bubeníček toimii koreografina, Otto Bubeníček lavastajana ja Jiřín puoliso Nadina Cojocaru pukusuunnittelijana.

The Trial on Ruotsin kuninkaallisen oopperan ohjelmistossa 17.5.–12.6.2019. Teoksesta on kymmenen esitystä. Kesto on väliaikoineen noin kaksi tuntia.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Montako prosenttia lukijoista luki tekstin loppuun ymmärtäen sanoman, alle prosentti?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ymmärsin hyvin ja olen ylpeä Huutajien saavutuksesta ja saavutuksista, onnea.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

146
Oulussa Suomen isoista kaupungeista eniten pyörävarkauksia – "Kannattaa miettiä onko tarvetta tehdä arkisia asioita kalliimmilla maastopyörillä", rikosylikomisario kehottaa
70
Qstockin liikennejärjestelyt huolettavat Pikisaaren asukkaita – aiemmin autoiluun saaressa vaadittiin festivaalin aikana ajolupa, nyt järjestelystä ollaan luovuttu
67
Kansanedustajan työ on ylittänyt Jenni Pitkon odotukset – "Meillä on loistava hallitusohjelma"
54
Pakollisella ruotsilla on pitkä historia ylioppilaskokeissa – Henriksson: "Kouluja käydään, että opitaan jotain. Silloin kaikki ei voi olla vapaaehtoista"
46
Marjabisnes pyörisi kuumana, mutta mustikoita ja lakkoja ei saada metsästä pois riittävästi – Thaipoimijoita tuli Suomeen jälleen liian vähän
34
Sähköverkkoyhtiö Elenia nostaa sähkön siirtohintaa – perusteena sähkönjakelun uudistaminen
33
Mitä ideaa tukisit 35 000 eurolla? – Oululaisia kutsutaan äänestämään kaupungin kehittämisideoista

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Kemi, Keminmaa, Tornio, Tervola, Pello ja Rovaniemi.

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä koko maassa lukuun ottamatta Enontekiön kuntaa.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Koominen sijoitusneuvoja

Sulla saattaa olla liian kiire? Hetikaikkimullenyt hosujille tulee varmasti vaikeuksia, koska menestyksellinen day treid... Lue lisää...
Pannarimies

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image