Kulttuuri

Haanpää tuli oppineesta suvusta

Lamusuolla. Pentti Haanpää Piippolan Lamusuolla vuonna 1950. Sukunimi tulee 1820-luvulta Kalajoelta. Pentin isoisän isä Juho Erkinpoika rakensi torpan erään pappilan vasikkahaan päähän ja otti sukunimekseen Haanpää. KUVA: Eero Troberg/Otava
Kulttuuri 29.6.2005 0:00
Matti Salminen
Pentti Haanpää piti koko uransa ajan yllä myyttiä jätkä- ja työmiestaustastaan. Täydestä meni, vaikka hänen taustansa on maalaissivistyneistöstä.

Kun Haanpää lähti ensikerran Helsinkiin 1927, Helsingin Sanomat kirjoitti hänestä otsikolla Runoilijan voittokulku.

"Pentti Haanpää on hetkeksi luopunut salojen yksinäisyydestä. Hänet on otettu vastaan sellaisena kuin hän on tullut: pieksut jalassa, villapaita yllä, kaulassa heleänvärinen liina. Jälleen on noussut kirjailija, joka on antanut luottamusta Suomen kansan suuriin, alkuperäisiin luonnonlahjoihin."

Mahtoi Haanpäällä olla hauskaa.

Vaikka suku oli kotoisin Helsingistä katsottuna syrjäseudulta, niin Pentin isoisä Juho Haanpää oli kaksinkertainen valtiopäivämies ja isänsä Mikko paikallinen vaikuttaja. Molemmat olivat kirjallisesti lahjakkaita.



Isoisä edusti valtiopäivillä


Isoisä Juho Haanpää (1836-1920) oli ennen Piippolan Leskelän kylään muuttamista 1867 ehtinyt toimia opettajana seurakunnassa ja kiertokoulussa, työnjohtajana kanavatyömaalla sekä pehtoorina.

Oppineena miehenä hän nousi luottamustoimiin ensin pitäjässä, lopulta valtakunnallisesti. Juho edusti Piippolan tuomiokuntaa valtiopäivillä 1882 ja 1897.

Juho Haanpää kirjoitti kaksi julkaistua kaunokirjallista kertomusta Mitä puuttui ja Matinmutka. Hän oli perustamassa Suomen Kirjailijaliittoa 1897.

Vaikka kirjoitukset ovat hukkuneet historian hämärään, siemenet pojanpojan Pentin tuleviin aihealueisiin oli laitettu itämään.



Haanpää olisi voinut syntyä rapakon takana


Pentin isä Mikko Haanpää (1875-1954) lähti Amerikkaan 1899. Reissu kesti viitisen vuotta, jona aikana Mikko avioitui Pentin äidin Maria Susanna Keckmanin (1877-1950) kanssa.

Vähältä piti, ettei Suomen kirjallisuuden suuri nimi syntynyt rapakon takana. Haanpäät muuttivat Suomeen vajaa vuosi ennen Pentin syntymää.

Isän vaikutus poikaansa oli huomattava. Isän poliittinen vakaumus heitteli sosiaalidemokraattisesta puolueesta maalaisliittoon. Vahingossa hän edusti jopa edistyspuoluetta luullessaan olevansa pienviljelijäin puolueen ehdokas.

Amerikassa ollessaan Mikko julkaisi kaksi kaunokirjallista teosta. Pentti Haanpään romaanissa Hota-Leenan poika (1929) ja novellikokoelmassa Heta Rahko korkeassa iässä on suoria vaikutteita isän kirjallisista töistä.

Mikko tarjosi pojalleen julkaisematonta Ansalan Anna eli Kau-neuden kiroutta. Pentti kirjoitti isänsä laatiman romaanin uudestaan, mutta sitä ei koskaan julkaistu.

Haanpään suvun kirjallinen lahjakkuus kehittyi sukupolvesta toiseen. Se saavutti huippunsa Pentissä. Pojasta polvi parani.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

57
Yrittäjien Mikael Pentikäinen on huolissaan tulevista verolinjauksista: "Vaalikampanjoinnissa monien puolueiden kädet olivat syvällä yrittäjien taskuissa"
47
Kellojen siirtelyn loppuminen vaatii vielä monta päätöstä – Suomessa ratkaisu kesä- tai talviajasta on vastavalitulla eduskunnalla
37
Miten Oulun Kaupunginojaa pitäisi kehittää? – kaupunkilaisilta kysytään toiveita ja historiatietoa
22
Kirkkovaltuusto hyväksyi suunnitelmat Ylivieskan uudesta kirkosta – Kirkkohallituksen yliarkkitehdilta kehut hyvästä työstä ja kohtuullisuudesta
11
Kerro meille: Millaisia muistoja sinulla on Iin Rysäklubista?
9
Kärpät kaatui Hämeenlinnassa sysimustaan minuuttiin toisessa erässä – Manner HPK:n salamamaaleista: ”Ei siinä mielestäni mitään isompia virheitä tapahtunut”
9
Annika Saarikko ei lähde ehdolle keskustan puheenjohtajaksi – "Halusin kertoa ratkaisustani nopeasti, jotta muut voivat rauhassa valmistautua syyskuuhun"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus päättyy tänään klo 12 Ahvenanmaan maakunnassa. Metsäpalovaroitus on edelleen voimassa Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa. Ruohikkopalojen vaara on suuri Ahvenanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Kommunismi on luonnollinen tapa toimia

225 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Miksi eläkekatto on Suomessa tientynlainen tabu?

Kun on valmis tekemään paljon töitä ja jaksaa pyrkiä elämässä eteenpäin, niin jossain vaiheessa todennäköisesti päätyy k... Lue lisää...
stranger

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

24.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image