Kulttuuri

Fes­ti­vaa­li­kan­sa kantaa reppukaupalla rahaa paik­ka­kun­nal­le – Pohjois-Pohjanmaalla tapahtumat työllistivät satoja

Mira Luoti oli yksi Qstockissa esiintyneistä artisteista kesällä 2017. Mikko Rytkönen selvitti Qstockin ja 45 muun vakiintuneen kulttuurifestivaalin vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaan taloudelle. KUVA: Matti Räty
Kulttuuri 8.1.2019 17:44
Riitta Taulavuori

Musiikki- ja muut kulttuurifestivaalit tuottivat Pohjois-Pohjanmaalle välillisiä ja välittömiä vaikutuksia runsaat 20 miljoonaa euroa toissa vuonna.

Musiikki- ja muut kulttuurifestivaalit tuottivat Pohjois-Pohjanmaalle rahassa mitattavia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia runsaat 20 miljoonaa euroa vuonna 2017, ja tapahtumien työllistävä vaikutus oli noin 220 henkilötyövuotta.

Tiedot ilmenevät taloustieteiden maisteri Mikko Rytkösen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemästä pro gradu -tutkielmasta.

Selvityksessä tarkasteltiin Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2017 järjestettyjen kulttuurifestivaalien aluetaloudellisia vaikutuksia. Kohteena oli kaikkiaan 46 festivaalia, ja niiden vaikutuksia arvioitiin tapahtuman järjestämisen, tapahtumakävijöiden kulutuskäyttäytymisen ja työntekijöille maksettujen palkkojen näkökulmasta.

Kulttuurifestivaalien aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole Rytkösen mukaan selvitetty aiemmin vastaavassa laajuudessa Pohjois-Pohjanmaalla. Suomessa vastaavantyyppisiä selvityksiä on tehty ainakin Pirkanmaalla sekä Keski-Pohjanmaalla Kaustinen Folk Music Festivalin osalta.

Taloustutkimus Oy puolestaan selvitti kolmen oululaisen kesätapahtuman eli Qstockin, Jalometallin ja Ilmakitaransoiton MM-kisojen kävijöiden rahankäyttöä vuonna 2013.

Rytkönen toteutti tutkimuksensa panos–tuotos-analyysin avulla ja käytti aineistonaan alueen kulttuurifestivaaleille lähetettyjen kyselyiden vastauksia.

Kysely lähetettiin 46 vakiintuneelle festivaalille. Sellaisiksi määriteltiin tapahtumat, joita oli järjestetty vuosittain vähintään kolmen vuoden ajan.

Kyselyyn vastasi 27 festivaalijärjestäjää.

– Lisäksi suurimmalta osalta tapahtumista saatiin tiedot rahoituksen rakenteesta ja kävijöiden määristä. Vastaamatta jättäneiden tapahtumien kulurakenne oletettiin kyselyyn vastanneiden tapahtumien kaltaiseksi, Rytkönen taustoittaa.

Selvityksen mukaan merkittävä osa kulttuurifestivaalien rahoituksesta tuli pääsylipputulojen ja sponsoreiden lisäksi julkisen sektorin tuesta.

Kyseinen tuki oli välttämätöntä erityisesti pienten ja keskisuurten festivaalien järjestämisessä. Osa kulttuurifestivaaleista toimii täysin yksityisellä rahoituksella.

– Festivaalien rahoitusrakenteen vaihtelevuuden vuoksi ei voi sanoa suoraan esimerkiksi sitä, millaisen arvonlisäyksen julkisen sektorin kulttuurifestivaaleihin sijoittama euro tuotti maakunnan aluetalouteen. Julkisen sektorin rahoituksen suhde muodostuneeseen arvonlisäykseen oli kuitenkin lähes seitsemän euroa.

Talkootyövoiman käyttö kuului olennaisesti kulttuurifestivaalien toimintaan tapahtuman koosta riippumatta.

– Yksi selitys talkootyön yleisyydelle voi olla se, että sitä tekevät ihmiset haluavat toteuttaa näin itseään ja he kokevat sen henkisesti arvokkaana toimintana.

Rytkösen selvityksen mukaan kulttuurifestivaalien suurimmat vaikutukset tulevat alueelle tapahtumakävijöiden ostamien majoitus- ja ravintolapalveluiden kautta. Vaikutukset ovat tietysti sitä suuremmat, mitä kauempaa ja mitä pidemmäksi aikaa festivaali houkuttelee kävijöitä.

Pohjois-Pohjanmaalla järjestettävien festivaalien hankinnoista iso osa kohdistuu maakunnan ulkopuolelle. Näin oli erityisesti esiintymispalkkioiden, audiovisuaalisten laitteiden ja teknisten kulujen osalta.

– Suuri osa kulttuurifestivaaleista järjestetään kesällä. Jotta pysyvän liiketoiminnan muodostaminen festivaalien ympärille olisi kannattavaa, pitäisi tapahtumien vuosikelloa kehittää ympärivuotiseksi. Se edellyttäisi myös tapahtumaverkostojen yhteistyön kehittämistä, Rytkönen arvioi.

Tällöin pohdittavaksi tulisi muun muassa se, onko tapahtumille sopivia tiloja ja paikkoja käytettävissä muulloinkin kuin kesällä ja miten mielenkiintoisia eri vuodenajat ovat turismin ja tapahtumamatkailijoiden houkuttelun näkökulmasta.

Kulttuurifestivaalien rooli on Rytkösen mielestä kaiken kaikkiaan merkittävä Pohjois-Pohjanmaalla – eikä kyse ole vain tapahtumien taloudellisesta merkityksestä.

Tapahtumat voivat hänen mukaansa luoda tälle alueelle myös samankaltaista imago- ja brändivaikutusta kuin Kaustisen Folk Music Festival ja Pori Jazz ovat onnistuneesti synnyttäneet omille alueilleen.

– Tämä kuitenkin edellyttää pitkäjänteistä kulttuuripolitiikkaa ja yhteistyötä festivaalien ja sidosryhmien kanssa, ja varsinkin, jos Oulu haluaa olla Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026.

Tapahtumien yhteistyö toi tietoa ja vauhditti verkostoitumista

Pohjois-Pohjanmaan kulttuuritapahtumien yhteistyö tiivistyi Tapahtumien hubi -hankkeen vauhdittamana. Kolmen vuoden aikana hanke järjesti 15 koulutus- ja verkostoitumistilaisuutta, joiden teemat vaihtelivat ympäristötietoisuuden lisäämisestä sponsorihankintaan.

Hankkeessa aloitettiin myös tapahtumien säännöllinen seuranta kävijäkyselyiden avulla.

Kyselyiden avulla festivaalit oppivat tuntemaan yleisönsä paremmin ja tavoittamaan kohderyhmänsä, ja niiden tuloksia pystytään hyödyntämään myös markkinoinnissa sekä kumppanuuksien ja rahoituksen hankinnassa, arvioi projektipäällikkö Taina Ronkainen.

Hankkeessa tehtiin 14 pilottikokeilua 45 000 euron edestä, ja niillä edistettiin kulttuuri-sponsorointia, uusia tuotantomalleja sekä tapahtumamarkkinointia. Rantajazz ja Elojazz toteuttivat yhteisen kansainvälisen markkinointikokeilun. Ilmakitaransoiton MM-kisat ja Polar Bear Pitchingpuolestaantekivät yhteisen PolAir-markkinointivideon.

Lisäksi hanke teki koko verkoston yhteistä tapahtumamarkkinointia. Yhteismarkkinointikokeiluina tehtiin muun muassa Oulun juhlaviikkojen mobiiliapplikaatio sekä Oulun keskustassa toiminut festivaalien pop up -näyteikkuna, Festaario.

Yhteismarkkinointikokeiluina tehtiin Oulun juhlaviikkojen mobiiliapplikaatio.

Hankkeeseen liittyi myös taloustieteiden maisteri Mikko Rytkösen tekemä selvitys kulttuurifestivaalien vaikutuksesta Pohjois-Pohjanmaan taloudelle.

Tapahtumien hubi 2016–2018 oli Euroopan aluekehitysrahaston EAKR-hanke, jonka päärahoittajana toimi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Päätoteuttaja ja -hallinnoija oli Business Oulu ja osatoteuttaja Oulun Kulttuuritapahtumayhdistys ry. Hankkeen budjetti oli 620 000 euroa.

MAINOS

Kommentoi

Miksi kantavat rahaa kassissa repuissakin. Itse vain lompakossa joitakin pieniä rahoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työtä, työtä sanovat Keskustapuolueen edustajat. Annas olla kun lama pamahtaa aivan kohta päälle ja teemme työtä soittamalla musiikkia toisillemme, leikkaamalla toistemme tukkaa, myymällä toisilemme kiinalaisia tavaroita ja rahoitamme tappiollista Terrafaeme alias Talvivaaraa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Qstokin ympäristössä turvallisuus ja liikennejärjestelyt aivan retuperällä. Ollut kokoko olemassaolonsa ajan. Kärpät vie ja virkamiehet vikisee ja pakenevat vastuutaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia.


Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

SAIRAIDEN PILKKAAMINEN.

Vai puolustat erilaisia ihmisiä etkä ole niitä tuijottanut?? Ainakin Lesta-Sipilä ei ole kuulunut tähän joukkoon. Olipa ... Lue lisää...
jerme

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

15.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image