Kotimaa

Yli puolet Suomessa käytetystä puuaineksesta menee energian tuotantoon – suurin yksittäinen tekijä sel­lu­teol­li­suu­den jäteliemet

Suurin yksittäinen ryhmä puuaineksesta tehdyistä tuotteista ovat selluteollisuudessa syntyvät jäteliemet. Ne ovat muodostaneet neljänneksen kaikesta Suomessa käytetystä puusta koko 2000-luvun ajan. KUVA: Anssi Jokiranta
Kotimaa 12.6.2019 9:48
Mirko Siikaluoma

Suomessa vuonna 2017 käytetystä puuaineksesta meni energiaan tuotantoon 56 prosenttia, selviää Luonnonvarakeskuksen ensimmäistä kertaa julkaisemasta metsätilinpito-raportista.

Luonnonvarakeskuksen mukaan puuaineksen käytön kahden pääryhmän, energian ja metsäteollisuustuotteiden tuotannon, suhteelliset osuudet ovat pysyneet lähes vakioina vuodesta 2012 alkaen. Suomessa käytetystä puuaineksesta 43 prosenttia käytettiin metsäteollisuuden tuotteisiin.

− Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen käynnistämään metsätilinpitoon, jonka keskeinen idea on muuntaa perinteiset kuutiometrit ja tonnit yhteiseksi mittayksiköksi, puun kuiva-ainetonniksi. Tämä tekee mahdolliseksi koko metsäsektoria koskevat laskelmat, painottaa Luonnonvarakeskuksen johtava asiantuntija Martti Aarne.

Luonnonvarakeskuksen mukaan suurin yksittäinen puunkäytön erä ovat selluteollisuudessa syntyvät jäteliemet, jotka yksin muodostivat 26 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä puuaineksesta vuonna 2017. Jäteliemien osuus pysynyt neljänneksen suuruisena vuodesta 2000 alkaneella tilastointijaksolla.

Selluteollisuudessa syntyvät jäteliemet muodostuvat sulfaattisellun keitossa puusta liuenneista aineksista ja keittokemikaaleista. Merkittävin sellunkeitosta muodostuva jäteliemi on mustalipeä, jota käytetään polttoaineena erityisesti sellutehtaiden omassa energiantuotannossa.

Metsäteollisuudessa paperin ja kartongin tuotantoon käytettiin noin viidennes Suomessa käytetystä puuaineksesta, sahatavaraan 12 prosenttia, puumassaan yhdeksän prosenttia ja puulevyjen tuotantoon yhteensä kaksi prosenttia.

− Metsäteollisuuden rakennemuutos heijastuu sen tuotteisiin käytetyn puuaineksen määrissä. Suhteellisesti eniten on viime vuosina kasvanut kartonkiin ja puumassoihin sekä sahatavaraan sitoutuneen puuaineksen määrä. Vastaavasti paperin merkitys on vähentynyt, Aarne kertoo.

MAINOS

Kommentoi

Puuaineksella tuotettu energia vähentää välittömästi samalla määrällä fossiilisilla polttoaineille tuotettavan energian määrää. Vaikka hiilidioksidia vapautuukin, se sitoutuu hyvin pian uudelleen biomassaan. Kyse on siis lyhytkiertoisella hiilellä tuotetusta energiasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei se kasvi tiedä onko hiilidioksidi fossiilisista vai ei. Ratkaisevaa on kuinka paljon hiilidioksidia vapautuu. Jos kasvi laitetaan kesken kasvun energiantuotantoon niin silloin se ei sido enään hiilidioksidia. Eli energian tuotantoon siinä vaiheessa kun ei enää kasva. Ja kasvit tarvitsevat hiilidioksidia elääkseen, ei ole yksiselitteinen tämäkään asia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Artikkelin tiedot ovat puutteelliset, se kai sopii puusta puhuttaessa... Ei sanota, kunka suuri osa jäteliemestä on mustalipeää, eikä kuinka suuri sa mustalipeästä päätyy energian tuotantoon. Sanotaan vain, että "merkittävä osa" on mustalipeää. Onko se viidennes, kolmannes, puolet? Arvelen, että jos olisi puolet tai enemmän, se sanottaisiin, ei vain "merkittävä" osa. Summa summarum: valtaosa jäteliemestä päätyy vesistöihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Veteen sekoittaminen kuljettaa jätteen kauemmaksi omatunnosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

23.8.
Tältä näytti ilmakitaransoiton MM-kisoissa vuonna 2019, voittaja tuli tällä kertaa Yhdysvalloista
23.8.
Tihkusade ei vienyt virettä ilmakitaroista Oulussa – vuoden 2019 voittaja on yhdysvaltalainen The Marquis
23.8.
Lumijokinen Elian Web hurjassa vauhdissa Ruotsissa – murskasi sekä oman ennätyksensä että Bergsåkerin rataennätyksen
23.8.
Lapin kesästä on vaikea kehittää talven veroista sesonkia, joten Markku Inkilä antoi Revontulikylälleen myös oman kesänimen
23.8.
Haikarat Lukijalta
23.8.
Suomi yrittää vaikuttaa Brasiliaan naudanlihan kautta – S-ryhmässä ja Lidlissä brasilialaislihaa myydään vain nimeksi
23.8.
Mika Nurmela oli Kaleva Cupin tähtijuniori 1983 – Video näyttää, kuinka tuleva ammattilainen ampui ratkaisevan rankkarin ylänurkkaan Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula?

Jos olisit tuossa edessäni vetäisin turpaan. Todellakin...nuorilla on eri arvot. Heitä ei haittaa vaikka vanhukset makaa... Lue lisää...
Vai ei ole pula

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image