Kotimaa

"Yksikään kylmäaine ei ole ongelmaton" – Kun EU rajoittaa hai­tal­li­sim­pien käyttöä, hiilidioksidi tekee paluun

Kauppaketjuilla on edessä iso siirtymä hiilidioksidilla toimiviin kylmälaitteisiin. Kyseisiin järjestelmiin on investoitu reilussa parissa sadassa market-kokoluokan kaupoissa. KUVA: Jukka-Pekka Moilanen
Kotimaa 13.6.2019 7:00
Daniel Wallenius

EU-asetus rajoittaa tiettyjen, ilmastoa lämmittävien kylmäaineiden käyttöä. Kaupan alan trendi on korvata ne hiilidioksidilla.

Hiilidioksidin käyttö kylmäaineena on yleistymässä varsinkin kaupan alalla.

Syynä tähän on EU:n F-kaasuasetus, joka asettaa rajoituksia kylmäaineiden käytölle. Tämä tarkoittaa sitä, että kauppojen on uusittava jäähdytyslaitteistonsa lähivuosien aikana.

Asetus kieltää vuodenvaihteesta alkaen ammattikeittiöiltä ja kaupoilta sellaisten kylmäaineiden käytön, jonka GWP-arvo on yli 2 500. Vuodesta 2022 alkaen rajaksi tulee 150.

GWP kertoo aineen vaikutuksen ilmaston lämpenemiseen. Muita aineita verrataan hiilidioksidiin, jonka GWP-arvo on yksi.

– Trendi on se, että market-kokoluokan kaupat siirtyvät hiilidioksidin käyttöön, eivätkä käsittääkseni ole muusta kiinnostuneita, sanoo Suomen Kylmäyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mika Kapanen.

Suomessa on arviolta 2 600–2 700 market-kokoista kauppaa, joiden kylmälaitteistoissa hiilidioksidia olisi järkevä käyttää. Kapasen mukaan hiilidioksidilla toimiviin järjestelmiin on investoitu niistä reilussa parissa sadassa.

– Ketjuilla on vielä hirveä työ edessä, Kapanen sanoo.

Yksikään kylmäaine ei ole ongelmaton

Kun kylmäaineet 1800-luvun jälkipuoliskolla keksittiin, ensimmäisenä käytössä olivat juuri hiilidioksidi sekä ammoniakki ja rikkidioksidi.

Energia- ja talotekniikan lehtori Mikko Niskala ja projektisuunnittelija ovat Mikko Mielityinen opetuskäyttöön rakennetun, hiilidioksidilla toimivan kylmäkoneen äärellä.

– Yksikään kylmäaine ei ole ongelmaton, sanoo Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) sähkön ja automaation projektisuunnittelija Mikko Mielityinen.

Hiilidioksidin etuja ovat sen muihin aineisiin verrattuna vähäiset ympäristövaikutukset, myrkyttömyys, edulliset täyttökustannukset ja palamattomuus.

– Se ei kuitenkaan ole yhtä tehokas ja vaatii korkeamman käyttöpaineen, joten järjestelmä on kalliimpi rakentaa, sanoo Oamkin energia- ja talotekniikan lehtori Mikko Niskala.

Hiilidioksidin käyttö alkoi hiipua 1930-luvulla, kun freonit havaittiin tehokkaammiksi. Niitä puolestaan alettiin korvata fluorihiilivedyillä 1980-luvulla, kun fluorien otsonikerrosta tuhoava vaikutus tuli tietoisuuteen. Nyt väistymässä ovat siis fluorihiilivedyt, ja hiilidioksidi on palaamassa takaisin.

– Teollisuuden kylmälaitteissa ammoniakki on pitänyt pintansa. Se ei kuormita ilmastoa, mutta on myrkyllinen ja räjähtävä. Se on hyvä, tehokas ja edullinen, eikä sitä haluta korvata, Niskala sanoo.

Hiilidioksidin käyttö kasvattaa laitekokoa

Pieniin yksittäisiin kylmäkaappeihin tai keittiön kylmälaitteisiin hiilidioksidia ei ole toistaiseksi järkevää käyttää.

Kodinkoneissa on ajan saatossa siirrytty käyttämään propaania ja isobutaania. Ne ovat herkästi syttyviä, mutta tavallisessa keittiöjääkaapissa niitä tarvitaan niin pieniä määriä, että käyttö on turvallista.

Ongelma on laitteiston koko. Koska hiilidioksidin käyttö vaatii korkean paineen, laite kasvaa väkisinkin.

– Sopivia kaupallisia komponentteja oli vaikeasti saatavilla, eikä kylmäkonetta saanut tämän pienemmäksi, Mielityinen sanoo ja osoittaa kirjahyllyn kokoista laitetta.

Mielityinen on itse rakentanut laitteen opetuskäyttöön, jotta kylmätekniikan opiskelijat voisivat perehtyä myös hiilidioksidilla toimiviin laitteisiin.

– Tavallisiin kylmäaineisiin verrattuna hiilidioksidi saattaa tuntua mystiseltä. Prosessi on monimutkaisempi, mutta kun siihen perehtyy, se ei ole enää lainkaan mystinen, Niskala sanoo.

Ala kaipaa tuhansia osaajia

Kylmäala kaipaa seuraavan viiden vuoden sisällä jopa 2 000 uutta osaajaa.

Määrä on valtaisa, sillä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston rekisterissä on tällä hetkellä 6 500 asentajaa, joilla on pätevyys kylmätöihin. Heistä arviolta 800 jää eläkkeelle muutaman vuoden sisään.

– En tiedä, mistä heidät saadaan. Oppilaitokset eivät pysty tuottamaan sellaista määrää osaajia tuossa ajassa, Kapanen arvioi.

Tilanne on käytännössä samanlainen koko Euroopassa.

Vain Norjassa osaajien määrä on riittävä, Kapanen sanoo.

Kapasen mukaan työvoimapulaan on useita syitä. Jäähdytystä rakennetaan suuria määriä, lämpöpumppujen kysyntä on suurta ja kaupan ala joutuu uusimaan valtavat määrät kylmäjärjestelmiä.

– Tämä on käytännössä sote-puolen lisäksi ainut ala, jolla on täys-, ellei ylityöllisyys vuoteen 2030 asti, Kapanen sanoo.

Varman työpaikan lisäksi porkkanana toimii palkka.

– Pätevä asentaja voi ansaita jopa 50–70 000 euroa vuodessa.

MAINOS

Kommentoi

Jos ala kaipaa kipeästi uusia osaajia, niin voisivat alan yritykset alkaa nyt itse kouluttaa sitä väkeä. Vaikka oppisopimuskoulutuksella. Aikaisemminkin olisi voinut aloittaa. Mutta odotetaan vain että joku muu maksaisi koulutuksen, että päästäisiijn poimimaan rusinat pullasta...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivottavasti seurauksena on myös se että saamme kotitalouksiin yhtä hyviä ja kestäviä kylmälaitteita - pakastimia - kuin ennen oli ne kun kestivät mylmässä ulkovarastossa säilyttämisen, jolloin sähköenergian kulutus putosi vuositasolla kymmeniä prosentteja nolla investoinneilla - ilmainen pakkasten antama kylmäenergia hoiti suurimman osan koko hommasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tiedemiehet totesivat hiljattain, että isoja freon-päästöjä ilmenee vieläkin koilis?kiinassa.
Paljonko Eu-direktiivit vähentävät kiinan runsaita päästöjä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hiilidioksidi lämmittää poliittista ilmastoa ja viilentää veronmaksajien ostovoimaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perussuomalaiset kuulemma irrottautuvat haittaunionista ja liittyvät uudelleen perustettuun hyötyliittoon. Putinilla on nyt hymy herkässä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lopulta maan asukkaat maksaa ilmastonmuutoksen hinnan kuitenkin, ei sen hillitsemisessä halvalla pääse

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaupan asiakkaat maksaa tämänkin Eu määräyksen tuomat valtavat kustannukset sata prosenttisesti kylmätuotteiden hintojen nousuna. Kaikki muutkin Eu määräysten kustannukset lopulta ovat langenneet kuluttajien lompakolle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mistä moinen misinfomaatio on peräisin? Et taida hirveästi lehtiä lukea noiden väittämien perusteella. Investoinnit vanhojen järjestelmien uusimiseksi on kuitenkin tehtävä, niin miksei sitä silloin tekisi järkevästi. Ko. tekniikalla tulee energiasäästöjä, jotka tarkoittaa asiakkaille vain hyötyjä, eikä korkeampia hintoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Älä lue lehtiä, lue tieteellisiä vertaisarvioituja julkaisuja alkuperäislähteistä. Lehtijutuista suurin osa on viihdettä ja satuja. Tieteellisissä tutkimuksissa rahoittajien maksamia satuja ja muunneltuja totuuksia on alle puolet johtopäätöksistä ja tuloksista.

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä joo, lähdekritiikki on erittäin tärkeää. Käsittääkseni journalistit, jotka tällaisia juttuja kirjoittavat, ovat myös tästä hyvin tietoisia ja noudattavat eettisiä ohjeita jakaessaan tiedon ilosanomaa. Vaikka tieteellinen kirjallisuus on pääasiallisesti hyvää, niin faktoja löytyy myös sen ulkopuolelta. Kaikki tietolähteet tulee hyödyntää. On vain lukijan vastuulla miten sen suodattaa. Vaaditaan vain sitä medialukutaitoa..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Medialukutaitoa todella tarvitaan, tarvittaisiin myös toimittajien viisivuosittainen auktorisointi ja jonkinlainen pääsykoe, jossa tutkittaisiin ylessivistyksen taso.

Esimerkiksi tänään Iltalehdessä uutisoitiin hyökkäyksen kohteeksi joutuneesta norjalaisesta Front Altair raakaöljytankkerista seuraavin sanakääntein:

"Frontline-yhtiön mukaan 2016 valmistuneen aluksen kantavuus eli aluksen vesivarastojen, tarvikkeiden, polttoaineen, lastin ja henkilöiden suurin yhteispaino on 111 000 megatonnia."

Sitaatissa mainittu yhteispaino on erikoisen suuri, kun tiedämme, että kyseisen aluksen kuollut paino on 109894 tonnia, eikä suinkaan megatonnia.

Ei siis mikään ihme, että kun tämänkaltaisen keltaisen lehdistön jutut vaikkapa kylmäaineiden ja hiilidioksidin vaikutuksista saavuttavat parlamentin, tulemme saamaan mitä utopistisimpia lakeja ja veroja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi Suomella menee niin kuin menee?

Suomella menee ihan hyvin ja suomalaiset ovat myös hyvin arvostettuja ihmisiä maailmalla. Osa aloittajan mainitsemista ... Lue lisää...
stranger

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image