Kotimaa

Yhä useampi suomalainen opiskelee ulkomailla – "Niin klisee kuin se onkin, kyllä ulkomailla opiskeleminen vain avartaa"

Kauppatieteilijä Ella Häkkinen on tottunut laatikkoelämään ja muuttamiseen. Kahdeksan vuotta ulkomailla on tehnyt Häkkisestä kansainvälisen ikiliikkujan. Nyt Häkkinen asuu Helsingissä.
Kotimaa 2.5.2018 13:19
Ida Roivainen

Yhä useampi suomalainen suorittaa korkeakoulututkinnon ulkomailla, ja vain neljännes heistä uskoo palaavansa takaisin Suomeen. Taustalla vaikuttavat halu kansainvälistyä ja tyytymättömyys Suomen koulutustarjontaan, selviää Opetushallituksen tuoreesta opiskelijatutkimuksesta.

Jos ei ole koskaan poistunut kotimaastaan, menettää aika paljon, uskoo korkeakoulututkintonsa ulkomailla tehnyt Ella Häkkinen.

Parikymppisenä maailmalle lähtenyt Häkkinen ehti kokeilla Suomessa pariakin koulua ennen kuin päätyi Skotlantiin, Glasgown yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä.

– Niin klisee kuin se onkin, kyllä ulkomailla opiskeleminen vain opettaa ja avartaa. Sen huomaa esimerkiksi siinä, kun joku kysyy, mikä koen olevani identiteetiltäni. Vastaan mieluummin kansainvälinen kuin suomalainen, nyt 31-vuotias Häkkinen sanoo.

Häkkinen ei ole ainoa maailmanvalloittaja. Kelan tuoreimpien opintotukitilastojen mukaan 8 000 suomalaista opiskeli tutkintoa ulkomailla lukuvuonna 2015–2016. Se on kaksi kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Tänään keskiviikkona julkaistu Opetushallituksen tekemä kyselyselvitys valottaa nyt ensimmäistä kertaa näiden tuhansien ulkomailla tutkintoaan tekevien opiskelijoiden ajatuksia.

Selvityksestä vastaavan asiantuntijan Irma Garamin mukaan tärkein viesti on se, että suuri osa nuorista on epävarmoja tulevaisuutensa suhteen.

– Siellä on tosi iso joukko niitä, jotka eivät ihan aidosti tiedä, minne he päätyvät valmistumisen jälkeen.

Kyselyyn vastanneista puolet ei vielä osannut nimetä opintojen jälkeistä asuinmaataan, ja vain neljännes uskoo palaavansa takaisin Suomeen.

Vuonna 2016 tehtyyn kyselyyn vastasi 1 422 opiskelijaa, jotka olivat saaneet Kelan opintorahaa, asumislisää tai lainatakauksen ulkomaisiin korkeakouluopintoihin.

– Ulkomaille lähdön syissä nousi selkeimmin esiin kansainvälistyminen ja halu saada kokemusta ulkomailta. Toisaalta taustalla vaikuttivat myös monet opintoihin liittyvät syyt kuten se, että ulkomailla on helpompi päästä sisään tai saada sellaista opetusta, jota ei Suomessa tarjota, Garam sanoo.

Glasgowista löytyi sopiva kokonaisuus

Alun perin kauppatieteilijä Häkkisestä piti tulla insinööri. Ylioppilastodistuksella Teknilliseen korkeakouluun suoraan päässyt 18-vuotias luki vuoden automaatiosysteemitekniikkaa ja sanoi "adios". Sitten matka jatkui Helsingin yliopistolle estetiikan ja taiteiden sekä kauneuden filosofian pariin, mutta nekään eivät kauaa innostaneet.

Lopulta Häkkinen päätti lähteä opiskelemaan liiketaloutta ja johtamista Skotlantiin, Glasgown yliopistoon, jossa hän pääsi lukemaan myös taloustiedettä ja sosiologiaa. Niiden kautta hän löysi oman juttunsa.

– Glasgowssa oli professoreja ja opintosuuntauksia, joiden kautta törmäsin sosiologiaan linkittyvään kriittiseen johtamistieteeseen ja taloustieteeseen. Se oli tosi kiva yllätys siinä mielessä, etten ollut ikinä ajatellut, että voisin pitää taloustieteestä.

Vaikka Häkkistä veti maailmalle kansainvälisyys, nyt opintojen päättymisen jälkeen, hän näkee myös suomalaisen korkeakoulutuksen heikot kohdat.

– En olisi ikinä ajatellut, että yksi syy ulkomaille lähtöön olisi ollut suomalainen opetustyyli, mutta kyllähän se jotain kertoo, että kävin kääntymässä kahdessa koulussa.

Kasvottomat massaluennot, yhteistyön sekä tieteellisen kirjoittamisen ohjauksen puute ja luennoitsijoiden heikot esiintymiskyvyt – siinä lista asioista, jotka Häkkistä vaivasivat suomalaisissa kouluissa.

– Ei se Glasgowkaan mikään ideaali opinahjo ollut, mutta esimerkiksi luennot olivat sellaisia, että luennoitsijat olivat esiintymistaitoisia ja innostavia. Saksassa opetustyyli oli aika samanlainen kuin Skotlannissa. Singapore taas oli täysin erilainen. Siellä kymmenestä vaihtokurssistani yhdeksän oli ryhmätöitä, Häkkinen luettelee.

Opetushallituksen Irma Garam tietää, mistä Häkkinen puhuu. Opiskelijakyselyn perusteella tasokkaampi koulutus ja paremmat sisäänpääsymahdollisuudet olivat kansainvälistymisen lisäksi merkittävimpiä syitä hakeutua ulkomaille opiskelemaan.

Parempaa koulutusta hakivat erityisesti taideaineista, tekniikasta sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalasta kiinnostuneet. Lääke- tai eläinlääketieteestä kiinnostuneet puolestaan hakivat ulkomaisiin kouluihin pääasiassa sen takia, että heillä oli hankaluuksia saada opiskelupaikkaa Suomesta.

Yleisimpiä opiskelumaita olivat kyselyn perusteella Ruotsi, Britannia, Viro ja Alankomaat.

Huonot työllisyysnäkymät ahdistavat

Samalla kun opiskelijoita vetää ulkomaille kansainvälisyys, heitä työntää pois Suomesta muun muassa työttömyys, huonot työllisyysnäkymät ja ahdasmielinen yhteiskunta. Tämä selvisi useista opiskelijakyselyn avovastauksista.

– Toki annettiin myös positiivisia mainintoja kuten puhdas luonto, toimiva yhteiskunta ja turvallisuus. Mutta jos opiskelijoiden mainitsemat negatiiviset mielikuvat Suomesta jäävät elämään, kyllä niillä varmasti on jatkossa vaikutusta Suomi-kuvaan, Garam sanoo.

Myös Häkkinen on pohtinut omaa suhdettaan kotimaahansa. Kahden ulkomailla suoritetun tutkinnon, Singaporessa vietetyn vaihtovuoden ja kahden vuoden ulkomailla työskentelyn jälkeen kotiutuminen ei ole ollut helppoa.

– Kahdeksan vuotta ulkomailla on pitkä aika. Huomasin sen, kun palasin vuosi sitten Suomeen. Täällä ihmisillä on tarve lokeroida. Taas kun asuu ja elää ulkomailla, tottuu siihen, että saa olla enemmän oma itsensä. Ei tarvitse olla jotakin tiettyä vaan voi olla monta asiaa samanaikaisesti.

Pitäisikö suomalaisten opiskelijoiden maailmanvalloituksesta olla huolissaan?

– En haluaisi lietsoa tuomiopäivän tunnelmaa, vaikka ulkomailla opiskelu onkin lisääntynyt. Vastauksissa hieman huolestuttavaa oli kyllä se, että moni koki, ettei Suomi ole uramahdollisuuksien näkökulmasta kaikkein houkuttelevin vaihtoehto, Garam toteaa.

Garam ei kuitenkaan näe suoraa linkkiä ulkomailla opiskelun ja aivovuodon välillä. Osaajien palaaminen Suomeen edellyttää Garamin mukaan kuitenkin sitä, Suomi pysyy houkuttelevana vaihtoehtona.

– Ei varmaan ole kovin yllättävää, että työskentely- ja jatkokoulutusmahdollisuudet ovat ensisijaisia tekijöitä, kun mietitään, minne asettaudutaan.

Toisaalta Garam myös muistuttaa, että osa ulkomailla opiskelevista haluaa jäädä ulkomaille huolimatta siitä houkutteleeko Suomi vai ei.

Häkkinenkään ei ole aivan varma siitä, jääkö hän lopullisesti Suomeen.

– Ei se palaaminen helppoa ole, kun koko ajan on ehkä vähän juureton olo. Tuntuu siltä, että "tässäkö tämä elämä nyt on?" Toisaalta, mikä itseisarvo se on, että pitäisi pysyä paikallaan? Yhdet tykkäävät koirista, toiset matkustamisesta.

Tutkinto ulkomailla

Opetushallituksen tekemä opiskelijakysely lähetettiin loppuvuodesta 2016 lähes 3 800 opiskelijalle, jotka olivat saaneet Kelan opintorahaa, asumislisää tai lainatakauksen ulkomaisiin korkeakouluopintoihin. Kyselyyn vastasi 1 422 opiskelijaa.

Yleisimmät opiskelumaat olivat kyselyn perusteella Ruotsi, Britannia, Viro ja Alankomaat. Vastaajista 60 prosenttia opiskeli kandidaatin tasolla, loput maisteriopintoja.

Opiskelualoista tavallisimmat olivat kauppatiede, humanistiset aineet, lääke-, yhteiskunta- ja oikeustiede sekä taideaineet.

Tutkimuksen mukaan ulkomaille lähdetään useimmiten kansainvälisen kokemuksen toivossa, mutta sinne ajavat myös opiskelupaikan saamiseen ja opintojen sisältöön liittyvät syyt.

Opiskelijoiden tulevaisuutta leimaa epävarmuus, sillä puolet kyselyyn vastanneista ei vielä osannut nimetä opintojen jälkeistä asuinmaataan. Vain neljännes opiskelijoista uskoo palaavansa takaisin Suomeen.

MAINOS

Kommentoi

Yleensäkin kaikilla pitäisi käydä ulkomailla, niin saisi edes hitusen näkemystä asioihin. Nyt vaikuttaa siltä, ettei suurin osa suomalaisista ole asioihinsa tyytyväisiä vaan valitetaan ihan pienistä asioista. Kun käy edes keski/ eteläeuroopassa, niin huomaa ettei ne omat asiat välttämättä olekaan niin huonosti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos halua tohtoriksi asti opiskella maisterintutkinnon jälkeen, ulkomaille täytyy lähteä. Tänne ei pääse ilman nepotismia, hyviä verkostoja tai erikoistapaus-statusta, koska Opetusministeriö tukee ulkomaalaisten jatko-opiskelijoiden kouluttamista anteliaammin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sitä on nuorena kuolematon, mutta kun on aika jonkun muun kantaa kustannusvastuu lapsista ja heikkenevästä terveydestä niin eiköhän muiden valmiiksi maksamat palvelut ala taas kelvata.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ulkomaille opiskelemaan menijät maksavat koulutuksensa itse opintotuella ja velkarahalla. Meille tulevat "elintärkeät" vaihto-opiskelijat sen sijaan saavat lähes ilmaisen (pieni lukuvuosimaksu) yliopistokoulutuksen suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Eiks oo kivaa, hei?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämähän on näkynyt jo tilastoissa, korkeakoulutetut muuttavat pois Suomesta entistä useammin.

Nuoriin aikuisiin liittyvä toinen tilasto on syntyvyystilasto. Syntyvyys on romahtanut.

Seuraukset tulevat näkyviin viiveellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannustan jokaista nuorta opiskeluun ja elämään ulkomailla. Itselläni on vuosikymmenten kokemus keski-Euroopasta. Palasin eläkepäiville Suomeen joka nyt harmittaa kovastikin , on tämä niin erilaista, luvalla sanoen ahdistavaa. Jokainenhan tietää nämä suomalaisten perisynti, kateus, jopa ilkeys, pahansuopaisuus ja valitettavasti huonot käytöstavat , tottakai poikkeaviakin on.Tähän on tyytyminen kun ikä alkaa painaa. Joskus ihminen tekee vääriä valintoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juurettomuus on oikeasti iso ongelma, varsinkin seuraavalle sukupolvelle. Tunnen henkilöitä jotka ovat muuttaneet lastensa kanssa Kiinaan, ja kyllähän se kamalalta vaikuttaa että pienet lapset viettävät lapsuutensa ulkomaalaisten lasten englanninkielisessä sekamelskaryhmässä, ollen selkeästi "niitä toisia" verrattuna kantaväestöön, silti jääden ilman mitään muutakaan yhtenäistä kulttuuria. Toiseuden varaan on kehno rakentaa itselleen identiteettiä ja kokea kuuluvansa johonkin. Irrallisuus käy raskaaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi on erityisesti nyt kesk ja kok kaudella kehittynyt kohti ahdasmielisyyttä.
Itsekin olisin nuorempana lähdössä ja ehkä on vielä siltikin lähdettävä ennen eläkeikää.
Suomi alkaa pian olla epäonnistunut valtio, jossa yhä harvemmalla on varaa elää.

Terv hoito, energian hinta, koulutus, rakennukset, tiestö, liikenne, sosiaaliturva, valtion omistusten myynti, ympäristön saastuminen,
... (tilanne heikkenee kaikilla osa-alueilla juhlapuheista huolimatta).
Riippuu elämäntilanteesta tietysti, mutta mieluummin hyvällä koulutuksella töissä kuin työttömänä tai pätkätöissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onneksi "Suomi" sentään tuntuu avomielisesti tuntuu lahjoittavan rahaa kaikenlaiseen touhuiluun, kun "Suomella" sitä rahaa on, kun "Suomi" on valtio ja valtio voi ikuisesti elää velaksi. Muualla voi varmaan vielä avomielisemmin saada kaiken ilmaiseksi. Kannattaa lähteä heti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö se kannattaisi jäädä myös töihin ulkomaille? Ruotsiin Saksaan tai mihin vain ... miksi takaisin pitäisi tulla?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehdottomasti kannattaa. Itse lähdin Suomesta yli 20 vuotta sitten pohjois-Amerikaan ja hetkeäkään en ole katunut. Edelleen on mukava käydä Suomessa mutta takaisin en aio muuttaa...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo, näit ihmisii on ain ollut ja tulee olemaan, ollaan nii ku pääskyset....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

20:08
Sukeltajat hakivat pois sodanaikaisia kranaatteja Tornion edustalta – "95 prosenttia näistä on vielä toimintakykyisiä" Tilaajille
19:25
Trump esiintyi sovittelevasti puhuessaan YK:n yleiskokouksessa, kiitteli Kiinan ja Pohjois-Korean johtajia
19:18
OSAO:n rehtori toivoo poliittisilta päättäjiltä työrauhaa: ”Kaikista on huolehdittava”
19:17
Amerikkalaismediat: Cosby määritelty vaaralliseksi seksuaalirikolliseksi
18:49
Keskustan Kaikkonen: Anteeksi on hyvä antaa vaikka ei huomattaisi pyytääkään
18:29
Otteluseuranta: Kärpät kolmen maalin johdossa päätöserään – Heshkalla kahden maalin ilta
18:27
Työnjohtajana Airiston Helmen työmaalla ollut: Paraisilla käytetty myös venäläistä työvoimaa, naapurit ihmetelleet voimakkaasti valaistua saarta
53
Oulun Allas Sea Poolin suunnitelmat ovat valmiit – Kiikeliin rakennetaan kolme allasta, kaksi saunaa ja erillinen ravintolarakennus
50
JHL julisti ylityö- ja vuoronvaihtokiellon – "Olemme valmiita laajentamaan työtaistelutoimia, jos hallitus ei peräänny"
39
Työttömyysaste laski Pohjois-Pohjanmaalla alle 10 prosentin – edellisen kerran sama tilanne vuonna 2012
36
Oulun kaupungille 18,2 miljoonan potti Technopoliksen osakekaupasta – vähentää lainatarvetta
28
Oulun Allas Sea Pool innostaa ja huolettaa – suunnitelmia esiteltiin tiistaina Pakkalan salissa
18
OP aloittaa massiiviset yt-neuvottelut keskuskonsernissaan – neuvottelut eivät koske OP-ryhmän osuuspankkeja
15
Saariselältä löytyi kaksi isoa kultahippua yli sata vuotta vanhan Everstin kuilun vierestä – tuhannet retkeilijät seisseet päällä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinisilmäinen Suomi ja tonnttikaupat

163 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Miksi aina puhutaan köyhyydestä.

"Jos itseä köyhyys ei millään tavalla kosketa, ei siitä puhumista pidä leimata köyhyyttä kokevien turhaksi valittamiseks... Lue lisää...
Tähtitenava

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

25.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image