Kotimaa

Voiko muistikuviin luottaa? Väitös Hennalan jouk­ko­mur­has­ta sytytti tut­ki­ja­kiis­tan

Kotimaa 5.5.2018 11:18
STT

Väitöskirja punaisten naisten joukkomurhista Hennalassa vuonna 1918 on roihauttanut poikkeuksellisen kiivaan sananvaihdon tutkimuksen tekijän ja historiantutkijoiden välille. Historioitsijat arvostelevat tapaa, jolla muistitietoja on käytetty todisteena tapahtumista. Väitöskirjan tekijä Marjo Liukkonen ei anna tuumaakaan periksi.

– Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa, hän kuittaa STT:lle.

Väitöksen vastaväittäjä, professori Kari Teräs pitää historiantutkijoiden tuohtumusta oikeutettuna, sillä hänen mukaansa työssä on huomattavia puutteita muistitiedon käytössä. Vuosikymmeniä myöhemmin kerättyjä muistitietoa käytetään ikään kuin tosiasioina ja niiden kuvaajana, hän vertaa STT:lle.

Poliittisen historian tutkija Tiina Lintunen Turun yliopistosta ja Suomen historian dosentti Marko Tikka Tampereen yliopistosta kritisoivat äskettäin kovasanaisesti tapaa, jolla Liukkonen on muistitietoa käyttänyt.

– Liukkonen tuntuu käyttävän muistitietoaineistoa monessa kohtaa tarkoitushakuisesti ja lukevan niistä sen, mikä tukee hänen ennakkokäsityksiään, he kirjoittivat kirja-arvostelussaan Helsingin Sanomissa.

Myös Suomen historian professori Pertti Haapala Tampereen yliopistosta on katsonut, että työn keskeiset väitteet eivät perustu validiin (luotettavaan) aineistoon tai päättelyyn.

Oikeutta naisille ja tytöille

Liukkonen kokee joutuneensa epätavallisen massiivisen vyörytyksen kohteeksi. Syynä hän pitää muun muassa sitä, että pystyi tutkimuksessaan kumoamaan kriitikoiden omia tutkimustuloksia.

Liukkonen sanoo halunneensa saada oikeutta naisille ja tytöille, jotka teloitettiin rotuhygienian ja naisten alistamisen nimissä.

– Meillä on murtumassa koulukunta, joka yrittää suojella puhtoisten voittajien sankaritarinaa, hän sanoo.

Liukkosen sosiologian väitöstyö tarkastettiin Lapin yliopistossa maaliskuussa. Suomen historian professorina Tampereen yliopistossa toimivan Teräksen mukaan vastaväittäjien lausunto oli hyvin kriittinen.

Miksi he kuitenkin esittivät väitöstyön hyväksymistä? Teräs perustelee tätä sillä, että samaa aineistoa oli käytetty myös lisensiaattityössä ja väitökselle oli esitarkastuksessa näytetty vihreää valoa.

– Sen jälkeen tilanne on aika selkeä. Pitäisi tulla aika uusia puolia ja kritiikin aiheita esille, jotta väitöskirja hylättäisiin.

"Eri näkökulmat ja versiot sallittava"

Toinen vastaväittäjä, sosiologian professori Elina Oinas Helsingin yliopistosta sanoo, että tämä on ollut vaikein ja paineisin väitöstyö, jota hän on ollut tarkastamassa. Aihe on tärkeä ja kipeä, ja tutkimus viimeisteltiin kovassa kiireessä.

Oinas toivoo, että keskustelussa vuoden 1918 merkityksestä voitaisiin esittää erilaisia näkökulmia.

– Myös tuosta vuodesta saa kirjoittaa monia eri teoksia, joissa saa esittää erilaisia versioita.

Hänen mukaansa väitös maalaa muun muassa muistojen ja kertomusten pohjalta aivan uskottavan ajankuvan.

– On vaikea työ, kun pitää tehdä ymmärrettäväksi asia, joka on mieletön. Kuinka esimerkiksi 14–17-vuotiaat pojat ovat joutuneet ampumistöihin.

– Tietty väestönosa on demonisoitu jopa niin, että alaikäisiä tyttöjä on voitu teloittaa.

Oinaskin pitää kritiikkiä perusteltuna muun muassa siltä osin, että Liukkonen on kohdellut työssään muita historiantutkijoita ja heidän tutkimustuloksiaan vähättelevästi.

Professorin mukaan väitös oli puutteistaan huolimatta hyväksyttävissä.

– Työ ei ole tieteellisesti korkeatasoinen, mutta se on erittäin hyvä tietokirja. Sitä voi lukea luottavaisesti.

MAINOS

Kommentoi

Samat tyypit jotka lukee "Kansa taisteli" -henkistä sotaviihdettä faktana, valittaa siitä että punaisten muistoja käytetään lähteenä. Suomessa on sotaveteraanien kokemuksia talvi- ja jatkosodasta pidetty melko arvokkaana tietona, en näe mitään syytä miksei punaisten kertomille asioille vuoden 1918 vankileireiltä voisi antaa samaa painoarvoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhä edelleen tänä päivänäkään näitä murhia ei vaan haluta tutkia, ja syitä on aina löytynyt, että miksi ei haluta tutkia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikki historiankirjathan on jonkun/joidenkin kirjoittamia, usein ihmisten muistikuvien mukaan kirjoitettu, hyvin usein kirjoittajan tarkoitusperiä ja lähtökohtia peilaavia. Miksi juuri Marjo Liukkosen väitöstutkimusta pitäisi epäillä taikka kyseenalaistaa juuri erityisemmin ja miksi uskoisimme monet historian asiat olevan faktaa? Uskoohan joku raamattuunkin täytenä totena, toinen ei.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos totuus poikkeaa liikaa pitkään ainoana pidetystä totuudesta, halutaan sen arvo kyseenalaistaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Se koira älähtää.."
Enpä ole ennen kuullut kenenkään puolustavan väitöskirjaansa tällä tavoin. Onko tämä tieteellistä argumentaatiota?
Tieteessä pitäisi pyrkiä häivyttämään omat ennakkokäsitykset ja tarkastelemaan todistusaineistoa kriittisesti. Lienee aika harvinaista, että väittelijä hyökkää vastaväittäjien henkilöitä vastaan, eikä vastaa heidän argumentteihinsa. Ja kaiken lisäksi pyrkii vielä uhriutumaan kritiikistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juurikin näin! Liukkonen tuleekin vahingossa paljastaneeksi, että hän haluaa saada muut älähtelemään. Sitä varten hän on etsinyt mahdollisimman raflaavan aiheen "tutkimukselleen", joka on niin heikolla pohjalla, ettei hän voi antaa tuumaakaan periksi sen sortumatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Semmosta se on kun historiaa kirjoitetaan sadan vuoden päästä uudestaan tämän päivän arvoihin sopivaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö yksi Jumalan käskyistä ollut juuri "Älä tapa". Yhteiskunta oli silloin muka niin uskonnollinen. Uusi historiantutkimus on paljastanut kuinka tapahtumia on peitelty!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistitietoja käytettäessä olisi aina aiheellista pohtia tiedon luotettavuutta - aivan kuten kaiken muunkin haastattelun avulla saadun tiedon ollessa kyseessä. Väitöskirjan ansiona voidaan pitää naisnäkökulman esiin tuomista. Historia on ollut etenkin aikaisempina vuosituhansina ja -satoina etupäässä miesten kirjoittamaa. Naiset tuonevat toisenlaistakin näkökulmaa asioihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tutkija käyttää tutkijan keinoja ja tyytyy lopputulokseen, joka syntyy niillä. Mukamastutkija Liukkosella on ollut ensin lopputulos.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On se että naisia ja lapsia teloitettiin hennalan vankileirillä. Tämähän on ollut tiedossa jo ennestäänkin. Miksi älähdit?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näin on! Nojaamalla pelkästään pitkän ajanjakson jälkeen esitettyihin muisteluihin saadaa kaikkea muuta kuin historiallista faktaa. Mutta Liukkosen työhän onkin sosiologiaa, jonka piiriin kuuluu huomattavan paljon enemmän vahvistamatonta spekulointia kuin historian.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

113
Oulun punaiset pyöräilybaanat löydettiin ja todettiin heti liian kapeiksi – väylien erottuvuus kerännyt kiitosta
87
Iltalehti: Jani Toivola nostaa korotettua kulukorvausta tyhjillään olevasta Riihimäen-asunnostaan, vaikka asuu Helsingissä
46
Polttoainesuuttimiin on muodostunut suolaa – Nesteen bensiinin Mercedes-Benzeihin aiheuttamaa vikaa tutkitaan yhä
39
Lippo Pesiksen sarjapaikka siirtyy Lippo Junioreille – uusi yhtiö vastaa sarjapaikasta
34
Oulun kaupunki ei aio keskeyttää Move-testin tekemistä – sivistysjohtaja Mika Penttilä toivoo kuolemantapauksen avointa käsittelyä
32
Koodareista on Suomessa huutava pula – helpotusta haetaan sieltä, missä pippuri kasvaa
31
Maatilojen kriisituen valtaosa suunnattiin kuivuudesta eniten kärsineeseen Etelä-Suomeen – mihin kriisituki riittää?

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Suomessa on 60 000 työssäkäyvää köyhää

Olen paremmin köyhästä, henkilökohtaisen konkurssin kokeneesta perheestä jossa ei paljon rahalla rellestetty. Otin opiks... Lue lisää...
Olen erimieltä!

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

18.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image