Kotimaa

Väitös: Sotavankien kohtelu Suomessa muistutti kansanmurhaa

Kotimaa 1.12.2013 9:40
Henripekka Kallio

Suomalaisten hallussa oli jatkosodassa vähintään 67 000 neuvostovankia, joista noin joka kolmas menehtyi. Suurin osa kuoli nälkään.

Vankien kohtalo on synkimpiä lukuja itsenäisen Suomen historiassa. Tällä mittarilla maa oli lähempänä natsi-Saksaa ja Stalinin Neuvostoliittoa kuin länsimaisia demokratioita.

Historiantutkija Mirkka Danielsbacka tulkitsee tuoreessa väitöskirjassaan, että sotavankikatastrofi oli seurausta suomalaisten syvästä välinpitämättömyydestä venäläisvankien henkeä ja terveyttä kohtaan. Sitä selittää ihmisluonnon taipumus itsepetokseen, vastuun välttelyyn, muukalaiskammoon ja vihollisen epäinhimillistämiseen.

– Sota-aika ja koko silloinen mielenmaisema loivat ympäristön, missä välinpitämättömyys pääsi kehittymään, Danielsbacka tiivistää.

Vankien ruoka-annokset minimaalisia

Vankien määrä nousi odotettua suuremmaksi, joten leirit olivat ahtaita ja taudit levisivät. Kysymys oli kuitenkin ennen kaikkea ruuasta. Vankien annokset olivat niin pieniä, ettei niillä tullut toimeen edes levossa, saati raskaissa ulkotöissä.

Maan elintarviketilanne oli niin huono, ettei ruokaa riittänyt omillekaan kansalaisille. Vangeista poiketen suurin osa suomalaisista pystyi kuitenkin hankkimaan lisäravintoa säännöstelyn ohi luonnosta, viljelyksiltä ja mustasta pörssistä.

Maassa oli kuitenkin sen verran ruokaa, että vangit olisi voitu pitää hengissä. Monet tavalliset ihmiset yrittivät auttaa keräämällä heille ruokaa ja vaatteita, mutta viranomaiset lopettivat tällaisen ankaralla kädellä. Vankien kohtelusta päättivät työhuoneissaan istuvat byrokraatit, jotka eivät nähneet hätää läheltä.

– He olivat päinvastoin huolestuneita siitä, että vartijat alkoivat kohdella vankeja liian inhimillisesti ruohonjuuritasolla, Danielsbacka kertoo.

Danielsbackan mukaan sotavankeja ei tietoisesti yritetty tappaa nälkään. Hän ei myöskään kutsuisi tapahtunutta kansanmurhaksi, vaikka näkee yli 20 000 ihmisen joukkokuolemissa samoja elementtejä.

Vankien kurjuuden läheltä näkevien sydän yleensä suli. Tämä näkyi hyvin maataloissa, joihin vankeja lähetettiin työhön. Siellä uusia venäläisiä renkejä pidettiin parhaimmillaan lähes perheenjäseninä.

– Mitä kauemmin läheinen kosketus hätää kärsivään ihmiseen jatkuu, sitä hankalampi hätää on sivuuttaa, Danielsbacka sanoo.

Mirkka Danielsbackan Suomen ja Pohjoismaiden historian väitöskirja Vankien vartijat – Ihmislajin psykologia, neuvostosotavangit ja Suomi 1941–1944 tarkastetaan Helsingin yliopistossa 5.12.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (182)

Kekkosen kuoleman jälkeen avattiin salaiset arkistot.You-tybelta löytyy tutkimuksen tulokset filminpätkineen ja valokuvineen sekä haastatteluineen.Suur-Suomen teko ja loikkaukset rajan valtaamaan alueita useat kerrat heti vuoden 1918 jälkeen .Karseaa faktaa jota ei hevin unohda.You-tube "Tulkoon sota ja veriset vaatteet"

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Isäni oli vankileirillä vartijana. Leiri sijaitsi Koiviston saaressa, vanhalla koululla. Vartijointi oli nimellistä: yöllä vartija oli koululla, aamulla vangit vietiin taloihin työmiehiksi. Ruuan vangit saivat taloista. Illalla vartija haki vangit ja toi takaisin koululle. Näin turvattiin vankien ruoka ja huolto. Vankeja kohdeltiin kuin perheenjäseniä. Meillä oli myös vankeja töissä rakentamassa taloa ja äiti joka osasi vähän venättää, jutteli miesten kanssa heidän perheistään ja lapsistaan. Vangit eivät kuitenkaan olleet halukkaita palaamaan Venäjälle, sillä heidän mukaansa ei Venällä ollut enää heille mitään muuta tarjottavaa kuin kuolema tai Siperia. Vangit tekivät koululla kaikenlaisia puhdetöitä ja niitä myymällä he saivat sitten hankittua tupakkaa ja muuta tarpeellista, mitä nyt oli saaressa saatavilla. Myöhemmin isä kertoi, että vangit olivat järjestäin hyviä ja hauskoja ihmisiä. Olivat pelanneet korttia monena iltana pitkään yöhön. Isän heitä kuljettaessa paikasta toiseen, olisivat voineet vaikka kuinka monta kertaa nitistää hänet. Kymmenkunta vankia oli rakennuksella apumiehinä, joten rakentaminen ei kauaa kestänyt. Äiti hemmotteli heitä leipomuksilla ja kiitokseksi he, puusepän vikaa omaavina, tekivät meille hienosti viimeistellyt tuolit ja pöydän ja tulevalle vauvalle kehdon. Tämä on yksi tarina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Väitöstutkimus on tarkoitushakuinen. Moni kyselee - kuka tilasi ja rahoitti tutkimuksen? Julkistamisajankohta huomioiden tutkimus voidaan nähdä myös kansalaisten mielipiteitä muokkaavana Nato-myönteisemmiksi.

Samantyylinen näytelmä nähtiin Suomessa 1991 kun Venäjän liberaalisen puolueen puheenjohtaja Vladimir Zhirinovski (poliittinen pelle) vieraili Suomessa kertoen nousevansa valtaan Venäjällä ja uhkasi Suomea härskisti mm. ”Jos Baltian maat saavat itsenäisyytensä – Zhirinovskin Venäjä vaatisi Suomen ja Puolan liitettäväksi Venäjän yhteyteen”. Uhkailu onnistui. Pahaa-aavistamattomat, hätääntyneet suomalaiset ajettiin sillä tempulla EU-rysään.

Ilmassa on taas samat merkit. Väitöstutkija kaivoi esiin historiankaapista sota-aikaiset vankeihin kohdistuneet julmuudet. Täällä esitettyjen kommenttien perusteella kansalaiset ovat kokeneet häpeää ja syyllisyyttä, jopa pelkoa. Väitöksen julkistamisajankohta on taitavasti valittu. Itsenäisyyspäivä on merkinnyt suomalaisille paljon. Nyt päällemme on heitetty häpeätahra ja pelko kostosta. Syyllistäminen on taitavaa joukkopsykologiaa.
Ratkeaako tällä Suomen Nato-jäsenyys? Muuttuuko tämä änkyrä kansa Nato-myönteisemmäksi? Kolkutteleeko Suomi-poika kohta hattu kourassa kerjäämässä Naton täysjäsenyyttä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä on koko puusta esillä yksi oksa. Missä ovat ne loput oksat, runko ja juuret? Eikö voitaisi kertoa kokonaisen totuuden sodan ajan suomalaisista ihmisistä? Itse uskon, että silloin on ollut vääryyttä. Sitä on nykyäänkin, vaan sen muoto voi olla toisenlaista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ylen elävästä arkistosta löytyy äänitallenne samasta aiheesta vuodelta 1992 otsikolla "Tuhansittain sotavankeja kuoli nälkään ja tauteihin"
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/tuhansittain_sotavankeja_kuoli_nalkaan_ja_tauteihin_54241.html#media=54258

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sotavangit olivat jo valmiiksi nälkiintyneitä koska olivat olleet ilman ruokahuoltoa piiritettyinä metsiin. Niinpä suomalaiset olivat erittäin vaikeassa asemassa, kun maassa oli jo valmiiksi pula ruoasta ja olisi pitänyt jotenkin palauttaa elävien kirjoihin kymmeniä tuhansia jo valmiiksi nälkiintyneitä sotavankeja. Suomessa oli talvella 1942 myös siviiliväestöllä ruokapula, jopa puutostauteja esiintyi.

Syyllinen Suomen ruokapulaan oli Stalin. Karjalan kannas oli ollut Suomen vilja-aitta. Kun se jouduttiin talvisodan jälkeen luovuttamaan Neuvostoliitolle Suomen ruokahuolto romahti ja viljaa jouduttiin ostamaan jopa Neuvostoliitosta kun aiemmin Suom oli ollut ruoanviejämaa. Kun Suomi valtasi kannaksen takaisin, kävi ilmi että pellot olivat surkeasti hoidettuja ja viljasatoa ei saatu. Niinpä ainoa toivo suuntautui Saksaan josta saatiin viljaa vasta vuonna 1943.

Mikään ei muuten olisi estänyt Stalinia lähettämästä Punaisen Ristin kautta ruoka-apua Suomessa olleille sotavangeille. Näin auttoivat liittoutuneetkin omia vangiksi jääneitä miehiään. En tiedä ainuttakaan tapausta jossa Stalin olisi sotavankeja millään tavalla auttanut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ajattelematon kommentti. Tuolla logiikalla natsienkaan tekemisiä on turha sen enempää tutkia ja tuomita. Ruandassakaan ei ole mitään tapahtunut kun se on vaan sotaa. Suomessa on kummallinen itsesensuuri meidän omia sotia kohtaan. Mitään ei saa tutkia kriittisesti, pitää vain hyssytellä kaikkia rikkomuksia ja epäkohtia mihin ollaan itse syyllistytty.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ajattelitkohan ite? Sota on sotaa ja sodassa vallitsevat sodan lait. Väitätkö tosissaan, että suomalaisten olisi pitänyt jo tuolloin noudattaa nykyistä politiikkaa ja antaa omien nääntyä nälkään, jotta "vieraille" jotka hyökkäsivät maahamme olisi saanut ruokaa. Ihmettelen myös nykymenoa, jossa sovitaan miten sotaa käydään. Onko merkitystä kuoleeko miinaan vai kiväärin luotiin, Jos näin sovitaan, eikö ole sama sopia kerralla ettei toisia tapeta tai vahingoiteta millään aseella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Missä olivat länsimaiset demokratiat silloin, kun Suomessa oli krooninen ruokapula? Yhdysvallat, Englanti tai edes Ruotsi eivät antaneet Suomelle ruoka-apua. Englanti oli julistanut Suomelle sodan ja ajoi Suomen kauppasaartoon pohjoisessa (Petsamo), jolloin Suomi pystyi käymään kauppaa vain Saksan kanssa. Sota-aikana Suomi sai ainoastaan Saksasta vilja-apua, ystävällisten kansojen perheestä ei safkaa herunut. Neuvostoliitto sai massiivista ruoka-apua USA:sta ja Englannista, mutta Neuvostoliitto ei antanut Suomeen ruokaa, vaikka oli luvannut toimittaa Suomeen viljaa. Neuvostoliitto oli häikäilemättömästi vienyt Suomelta Karjalan, joka oli toiminut Suomelle vilja-aittana.

Sotavankikatastrofi johtui ensisijaisesti siitä, että Suomi oli sotatilassa, eikä Neuvostoliitto tai länsimaiset demokratiat antaneet Suomeen ruoka-apua. Suomalaiset olisivat halunneet auttaa ja pitää vangit hengissä, mutta ruokaa ei ollut. Vangit kuolivat suurimmaksi osaksi nälkään tai tauteihin, heitä ei murhattu, he vain kuolivat. Neuvostoliittolaisvangit koostuivat useista eri kansallisuuksista.

Näistä asioista johtuen kansanmurhan määritelmä ei täyty. Pieni osa neuvostovangeista surmattiin esimerkiksi ampumalla, mutta näitä suorittaneita yksittäisiä henkilöitä tuomittiin myöhemmin sotatuomioistuimessa.

Monet neuvostosotilaat hakeutuivat tarkoituksella vangiksi Suomeen, sillä Neuvostoliiton sotajoukoissa olo oli epäinhimillisempää. Tämä pahensi jo ennestään huonoa vankitilannetta. Näistäkin miehistä suurin osa oli jo valmiiksi nälkiintyneitä. Neuvostoliitto ei halunnut auttaa Suomea Suomen vankileireillä olevien omien kansalaistensa hoidossa. Länsimaiset demokratiat eivät tulleet auttamaan Suomea, kun Suomen avuntarve oli suurin. Suomi oli yksin.

Sota-aika oli vaikeaa aikaa Suomelle, kuten lähes koko maailmalle. Pitää pystyä katsoa eteenpäin ja eikä murehtia menneitä asioita, sillä niihin ei voi enää vaikuttaa, mutta ottaen historiasta kuitenkin opiksi, jotta ne eivät toistuisi. Ei pidä antaa nykyisten sukupolvien yrittää käyttää näitä menneitä tapahtumia tänäpäivänä poliittisena lyömäaseena. Ehkä jotkut suomalaiset olivat julmia, mutta niin oli elämäkin julmaa siihen aikaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paljon oli tuossa asiallista pohdintaa.
Tutkimuksen mukaan ruokaa olisi riittänyt sotavangeillekin, jos vain byrokraattinen johto olisi ollut vankien ruokinnasta kiinnostunut. Niinpä olen erimieltä tuosta "Vangit kuolivat suurimmaksi osaksi nälkään tai tauteihin, heitä ei murhattu, he vain kuolivat."
Sotavangit ovat vangitsijoidensa armoilla, ja vangitsijat ovat vastuussa vankien ruokinnasta. Jos vangit eivät saa riittävästi ruokaa ja nälkäkuolemia alkaa esiintyä, niin eivät vankileirit silloin eroa juurikaan keskitys- tai tuhoamisleireistä.

Tutkimus on ajankohtainen esimerkiksi vanhustenhuollossa tämän päivän Suomessa. Ovatko johtajat tarpeeksi hyvin perillä vanhusten hoidon laadun toteutumisesta, vai johdetaanko "vanhustenhoitoyksiköitä" byrokraattisesti ja kustannuset minimiden.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luitko ollenkaan tuota uutista, jota kommentoit? Veraapa tutkijan tekstiä omaasi:

"Maassa oli kuitenkin sen verran ruokaa, että vangit olisi voitu pitää hengissä. Monet tavalliset ihmiset yrittivät auttaa keräämällä heille ruokaa ja vaatteita, mutta viranomaiset lopettivat tällaisen ankaralla kädellä. Vankien kohtelusta päättivät työhuoneissaan istuvat byrokraatit, jotka eivät nähneet hätää läheltä.

– He olivat päinvastoin huolestuneita siitä, että vartijat alkoivat kohdella vankeja liian inhimillisesti ruohonjuuritasolla, Danielsbacka kertoo."

vs.

"Suomalaiset olisivat halunneet auttaa ja pitää vangit hengissä, mutta ruokaa ei ollut. "

Toinen on asiaa tutkinutkin, toinen puhuu läpiä päähänsä tunnepohjalta. Joku roti nyt kommenteissakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Että pitäisi oikein Venäjän arkistojen avautumista odotella. Eiköhän meillä ole tarpeeksi tietoa itselläkin partisaanien operaatioista ja uhreista Lokassa ja Sevettijärvellä. Ainakin yhteen tutkimukseen. Ja kun itänaapurin arkistot joskus aukeavat, ne ovat varmasti aika tehokkaasti stilisoitu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tähän aiheeseen liittyen suosittelen luettavaksi kirjan "Syntynyt syylliseksi". Sen löytää kirjastosta. Ja lisää mielenkiintoisia aiheeseen liittyen - "Evakkolapsi" ja "Evakon lapsi". Molemmat avartavat. Kaikki kolme antavat mahdollisuuden lukijan itsessään tunteman ahdistuksen ymmärtämiseen - ehkä siitä vapautumiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä puolestani suosittelen luettavaksi Antti Kujalan Vankisurmat. Neuvostosotavankien ampumiset jatkosodassa. WSOY 2008.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Koska tutkimus Lokan ja Sevettijärven venäläisten rikollisjoukkioiden tekemistä joukkomurhista?"

Heti kun Venäjän arkistot uudelleen avautuvat. Ne Putinovitsit sulkivat pari vuotta sitten ja julistivat Suure Isänmaallisen sodan ja siihen osallistuneet veteraanit loukkaamattomiksi ja ehkä peräti pyhiksi. Niin, arkistot Venäjällä aukenevat noin 30 vuoden kuluttua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oli heidän pakko tulla. Mitä luulet Stalinin tehneen niille, jotka kieltäytyivät menemästä rajan yli?

Ei suomalaisilla sotilaillakaan ollut vaihtoehtoja, mutta Venäjällä touhu oli äärimmäisen armotonta. Ei heiltä mitään vapaaehtoisuuksia kyselty.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oliko pakko valita Stalin johtajaksi. Tai aloittaa mitään vallankumousta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (182)

Uutisvirta

21.11.
Henkilöauto suistui tieltä Siikalatvalla, kuljettaja vietiin tarkastukseen
21.11.
Fluorivoiteet kielletään maastohiihdossa ja Suomessa kehitetään korvaavia tuotteita
21.11.
Moottoripyöräilijä loukkaantui vakavasti Kajaanissa, pakeni poliisia hurjaa ylinopeutta ja törmäsi lopulta autoon
21.11.
Oululainen Veronica Helanen taisteli tiensä ylioppilaaksi – maksansiirrot pakottivat nuoren lukiolaisen lopettamaan koulun hetkeksi kokonaan
21.11.
Vanhan kou­lu­ra­ken­nuk­sen asunnossa syttyi tulipalo Tervolassa, viisi henkilöä vietiin tarkastukseen
21.11.
Laservalojen ja höyrykoneiden Slushissa värikyltit vievät yrittäjät ja sijoittajat yhteen – Huippukalliista lipuista huolimatta tapahtuma tekee kävijäennätyksen
21.11.
Oulun amatöörinyrkkeilyn ykkösiskijä Aydin Behruz loukkasi kätensä työtapaturmassa, Tammer-turnaus jää väliin: "Henkisesti tämä on kovempi pala kuin itse vamma"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

197 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Ay-liitot paras työntekijän turva,ajaa varmasti Posti kiistan niin,että ei tule työntekijöiden palkkoihin leikkauksia.AY... Lue lisää...
Tämä aloitus roskako...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.11.

Fingerpori

22.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image