Kotimaa

Ulos­ot­to­ve­lal­li­nen voi saada puoli vuotta aikaa, jolloin palkkaa ei ulosmitata – Lykkäystä pitää hakea, ja viime vuonna puolelle hakijoista sanottiin "ei"

Ylivelkaantuminen on ollut viime vuosina merkittävä ongelma Suomessa. Valtakunnanvoudinviraston mukaan uusia ulosottovelallisia kirjattiin viime vuonna lähes 160 000.
Kotimaa 18.2.2020 6:00
Tanja Nuotio

Ulosottolainsäädäntö muuttui helmikuun alussa 2018 niin, että velan lykkäysaika piteni neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen ja lykkäyksestä tuli velallisen oikeus. Viime vuonna noin puolet hakemuksista hylättiin.

Ulosottovelallinen on voinut kahden vuoden ajan anoa entistä pidempiaikaista ulosoton lykkäystä. Kuitenkin viime vuonna noin puolet hakemuksista hylättiin.

Valtakunnanvoudinviraston tilastosta käy ilmi, että vuonna 2019 ulosoton lykkäystä haki 1 321 henkilöä, joista 682:lle lykkäys myönnettiin. 639 hakijaa sai kielteisen päätöksen.

Ulosottolainsäädäntö muuttui helmikuun alussa 2018 niin, että lykkäysaika piteni neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen ja lykkäyksestä tuli velallisen oikeus.

Lakimuutos tehtiin, jotta ulosottovelkoja maksava työllistyisi helpommin. Valtio halusi näin kannustaa vähävaraisia velallisia työntekoon. Ratkaisun lykkäyksestä tekee ulosottomies.

"Lakia on ruvettu soveltamaan, eli laki selkeästi tunnetaan"

– Hylättyjen päätösten suhteellisen suuri osuus kertoo, että lain tarkoittama mahdollisuus lykkäyksen myöntämiseen on selkeästi rajattu, hallitusneuvos Veikko Minkkinen oikeusministeriöstä toteaa.

Lykkäys koskee Minkkisen mukaan vain sellaisia henkilöitä, joiden palkka jää suhteellisen pieneksi. Hän ei lähde arvioimaan keskimääräistä tulorajaa, sillä henkilön perhetilanne ja veroprosentti vaikuttavat taustalla. Esimerkiksi sillä on merkitystä, onko hakijalla alaikäisiä perheenjäseniä samassa taloudessa.

– Toinen selkeä vaatimus on edeltäneen työttömyyskauden pituus, mikä tarkoittaa henkilölle noin vuoden kestävää työttömyysjaksoa.

Minkkinen toteaakin, että laki on sovellettavissa vain niissä tilanteissa, kun palkasta ulosmitattava määrä jäisi kohtuullisen pieneksi. Tällöin lykkäystä puoleksi vuodeksi voidaan siis yleensä myöntää.

Yli 1 300:n lykkäystä hakeneen henkilön määrä viime vuonna kertoo Minkkisen mukaan siitä, että lakia on ruvettu soveltamaan, eli laki selkeästi tunnetaan.

Kun laki tuli voimaan helmikuussa 2018, samana vuonna myönnettyjä velkojen lykkäyksiä oli 431 ja hylättyjä päätöksiä 243.

Lakimuutoksen taustalla oli työllistämisen esteiden poistaminen, jota edellinen hallitus ajoi.

Nykyinen hallitus haluaa nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin. Hallituksen tavoite on, että työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Lähes 160 000 uutta ulosottovelallista viime vuonna

Ylivelkaantuminen on ollut viime vuosina merkittävä ongelma Suomessa.

Valtakunnanvoudinviraston mukaan uusia ulosottovelallisia kirjattiin viime vuonna lähes 160 000. Uudella ulosottovelallisella tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole asioita vireillä ulosotossa edeltävän vuoden aikana. Uusien määrä laski edellisvuodesta noin 12 prosenttia.

Ylitarkastaja Teemu Turpeinen Valtakunnanvoudinvirastosta kertoo, että 2019 eri ulosottovelallisten määrä oli yhteensä 562 144, missä on laskua vuodesta 2018 noin 2,6 prosenttia.

– Ulosottovelallisten lukumäärä kokonaisuutena kääntyi laskuun ensimmäisen kerran sitten vuoden 2014, Turpeinen kertoo.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (29)

50k eurosta meni yli 2k pelkästään ulosottomaksuihin. En valita mutta tähän olisi ehkä hyvä saada jonkunlainen muutos aikaiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ulosotossa olevat euromääräiset velat ovat vähentyneet koska velkojat perbät saamisensa suoraan velallisilta. Velalliset ovat saaneet toisen mahdollisuuden ja kiittävät siitä. Ulosottoviraston työntekijät (esim. Oulu) eivät ole suostuneet velallisten pyyntöihin velkasummien maksamisesta pienemmissä erissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ulosotossa voi tarkistaa luottotiedoista jos on tulevalla vuokralaisellasi jäänyt/jättänyt vuokria maksamatta ja myös remonttikulut kannattaa katsoa niin silloin tietää millainen on vuokralainen ollut ja on. Eli tämmöistä vuokralaista ÄLÄ ota vaikka et heti saisi parempaa vuokralaista, eipähän säre kämppääsi. Laita kuitenkin ilmoitukseesi että tarkistat luottotiedot ja näin jää turhia kämpän särkijöitä pois listaltasi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eivät kaikki luottotiedottomat ole särkijöitä, syitä luottotiedottomuuteen on monia. En kyllä haluaisikaan tuollaista ennakkoluuloista kyylää vuokraisännäkseni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voi jättää alkoholin ostamatta, pitsan tilaamatta ja ravintolat käymättä.
Hyvinkin silloin Suomessa pärjää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja liittyy kyseiseen aiheeseen miten? On tilanteita jotka eivät ole itseaiheutettuja joutuessaan ulosottoon. Absolutistit näköjään elävät vielä harhoissaan, että alkoholi olisi kallista, voi teitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pieleen meni. En ole absolutisti. Ja liittyy siten, että ulosottoon päädytää usein ihan omaa syytään. Vaikka pikavipeillä. Olenpahan täsdävain ulosotossa roikkuvien elämää seurannut. Ei ole edes halua maksaa velkojaan. Rahat menee vaikka viinaan. Konjakkia kaadan aromilasiin ja nautin mausta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Törkeää keplottelun suosimista. Jos ei pysty maksamaan, niin ulosottoon vaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuolla logiikalla on parempi siis maata kotona ja elellä täysin yhteiskunnan tukien varassa kuin että ees osan tuloista tienaisi itse. :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asenteissasi on viilaamista.
On viisasta sopia velan maksamisesta pienemmissä erissä. Ulosotto lisää kustannuksia ja tehotonta velan perintää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ulosoton suojaosuus pitää nostaa vähintään 1200€. Nyt suojaosuus on aivan liian alhainen ja järjettömästi kurjistetaan ulosotto velallisen elämää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totta. Nälkä vie ennenaikaiseen velallisen hautaan. Moni on ajautunut ulosottoon ILMAN OMAA SYYTÄÄN.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onneksi olen elänyt varojen mukaan. Kun ei ole rahaa, ni ei osta. Luottokortteja en halua omistaa.
Tarkka suunniteltu talous

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivottavasti nämä ulosmitatut varat käytettäisiin jatkossa järkevämmin kuten esim. Kempeleen kunnan vanhusten päivätoiminnan retkien rahoitukseen

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onkos siellä Kempeleessä pankit ja pikavippiyhtiöt yleisemminkin osallistuneet vanhustoiminnan rahoittamiseen? Tai noh, tyhmä kysymys, tietenkin ovat, mikäli varttunut on kys. yhtiöistä vippiä ottanut. Että jatkakaa vippaamista, sieltä se toimintarahoitus tulee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Enkä minä, velkaa melkein 200k€... thaimaassa aika kuluu rattoisasti ja kun rahat loppuu ja terveys pettää palaan takaisin suomeen hoidattamaan itseni kuntoon

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (29)

Uutisvirta

31.3.
Urpiaisia ruokinnalla Lukijalta
31.3.
Valtioneuvoston muistio ravintoloiden sulkemisesta kertoo: Koronaa tavattu Pohjois-Pohjanmaalla kuudessa kunnassa – "Oulussa on havaittu useita COVID-19 -tapauksia"
31.3.
Haukiputaan yli 40-vuotias Jatulin liikuntakeskus kaipaa kipeästi isoa remonttia – vajaan yhdeksän miljoonan peruskorjaushanke on paraikaa selvityksessä
31.3.
Messi piikitteli Barcelonan seurajohtoa – "Olemme aina olleet ensimmäisinä auttamassa seuraa, kun on ollut tarve"
31.3.
Muhoksen kunta aloittaa yt-neuvottelut – vielä ei selvillä, kuinka suurta henkilöstömäärää lomautukset koskevat
31.3.
Maaliskuun lukijakuva: Enkun tunti sujuu Iidalla kotona Kiimingissä pappakoiran kanssa
31.3.
MTV Uutiset selvitti että enemmistö suurimmista pörssiyhtiöistä aikoo maksaa osinkoa koronaviruksen keskellä

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

Eikö samalla logiikalla työttömäksi jäävänkin pitäisi olla nillittämättä työttömyyttään ja kestää se puoli vuotta ilman ... Lue lisää...
Eikö työttömäksi

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

1.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image