Kotimaa

Ul­ko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den into tulla Suomeen notkahti lu­ku­vuo­si­mak­su­jen jälkeen vain hetkeksi – hakijamäärät taas reippaassa nousussa

Lukukausimaksujen myötä Helsingin yliopistoon on tullut hakemuksia laajemmin eri maista. Arkistokuva.
Kotimaa 26.12.2019 8:11
STT

Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoon kansainvälisiä opiskelijoita on hakenut jopa enemmän kuin viimeisenä maksuttomana vuonna.

Suomalaisten korkeakoulujen perimät lukuvuosimaksut käänsivät ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän Suomessa laskuun, mutta vain hetkeksi.

Korkeakoulut ovat voineet vuodesta 2016 alkaen periä lukuvuosimaksuja ulkomaalaisilta opiskelijoilta, jotka tulevat Suomeen EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta. Maksujen vaikutus näkyi erityisesti vuonna 2017 sekä hakijamäärissä että koulutuksen aloittaneissa.

Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisia opiskelijoita oli tuolloin Suomessa noin 20  000. Määrä putosi edellisestä vuodesta noin tuhannella, kun se sitä ennen oli ollut kasvussa koko vuosikymmenen.

– Pudotus ei kuitenkaan ollut niin suuri kuin mitä ennakoitiin, kommentoi STT:lle opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikasta vastaava johtaja Birgitta Vuorinen.

Vastaavanlainen pudotus näkyi myös maahanmuuttovirasto Migrin käsittelemissä oleskelulupahakemuksissa, jotka oli tehty opiskelun perusteella. Sekä Migrin että opetusministeriön mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kääntyi kuitenkin nopeasti jälleen nousuun ja on yhä nousussa. Esimerkiksi Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa hakijamäärät ovat kivunneet tänä vuonna jo korkeammalle kuin ennen lukuvuosimaksuja.

Helsingin yliopistossa lukuvuosimaksut ovat vaikuttaneet myös siten, että hakijoita tulee nyt laajemmin eri puolilta maailmaa. Uusia maita, joista hakijoita tulee, on 20–30, kertoo kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta STT:lle.

– Meille tulee aikaisempaa enemmän hakemuksia ja opiskelijoita myös Yhdysvalloista, hän lisää.

Vuorisen mukaan tilanne kertoo siitä, että ulkomailla arvostetaan suomalaisen koulutuksen laatua ja Suomea yhteiskuntana.

– Suomalainen koulutus on laadukasta, lukuvuosimaksut ovat kohtuullisia ja apurahoja on käytettävissä, hän summaa.

Lukuvuosimaksujen vaikutuksia arvioidaan ensi vuoden loppuun saakka

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut vaihtelevat Itä-Suomen yliopistossa 8  000–15  000 euron ja Helsingin yliopistossa 13  000–18  000 euron välillä ohjelmasta riippuen.

– Käytännössä stipendien myötä kaikki opiskelijat eivät maksa näitä maksuja kokonaan. Vain pieni osa maksaa täyden maksun, toteaa STT:lle Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Harri Siiskonen.

– Mutta koko ajan ollaan menossa siihen suuntaan, että lukuvuosimaksun määrää pikkuhiljaa nostetaan ja stipendin määrää lasketaan.

Yliopistoissa ei ole huomattu, että lukuvuosimaksut olisivat vaikuttaneet niihin koulutuslinjoihin, jotka ulkomaalaisia opiskelijoita erityisesti kiinnostavat.

– Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden koulutus on Suomen kansainvälisintä. Valmistuneista maistereista yli 40 prosenttia on kansainvälisiä opiskelijoita, Siiskonen kertoo.

Osa ulkomaisista opiskelijoista saa stipendin opiskeluun. KUVA: Jarmo Kontiainen Kuvassa Oulun yliopisto.

– Kansainvälisillä opiskelijoilla on siellä ollut hyvin tärkeä rooli vähintään puolenkymmentä vuotta.

Helsingin yliopistossa monet suosituimmat koulutusohjelmat alkoivat puolestaan samaan aikaan lukuvuosimaksujen kanssa, joten tilannetta ei voi verrata aiempaan.

– Kiinnostus erityisesti valtiotieteellisen tiedekunnan ohjelmaan, luonnontieteellisiin ohjelmiin ja oikeustieteellisiin ohjelmiin on ollut suurta, Niinistö-Sivuranta kertoo.

Opetusministeriön mukaan lukuvuosimaksujen käyttöönoton vaikutuksia seurataan ja arvioidaan ensi vuoden loppuun asti.

Työ Suomessa kiinnostaa ulkomaalaisia opiskelijoita

Vuorisen mukaan kansainväliset tutkinto-opiskelijat suorittavat vuositasolla karkeasti arvioituna noin 5  000 korkeakoulututkintoa.

– Se on aikamoinen joukko osaajia, jotka myös pitkälti haluavat työllistyä Suomeen. Kansainvälisillä opiskelijoilla yhtenä syynä Suomeen tulemiseen on, että suomalaiset työmarkkinat nähdään kiinnostavina, Vuorinen arvioi.

– Tietystikään kaikki eivät ole tulleet tänne siinä toivossa, että työllistyvät suomalaisille työmarkkinoille. Ja sekin täytyy sallia.

Myös Helsingin yliopistossa on nähty, että useat opiskelijat haluavat hakea työtä ja työllistyä Suomessa.

– Mutta esteitä on: verkostojen puute, täkäläisen työelämän, työkulttuurin ja työn hakemisen kokemuksen vähyys sekä kielitaito, Niinistö-Sivuranta luettelee.

Vuorinen myöntää, että suomalaisille työmarkkinoille integroituminen on ulkomaalaisille opiskelijoille haastavaa ja hidasta. Tilannetta pyritään parantamaan työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vetämässä Talent Boost -yhteistyössä, joka on parhaillaan käynnissä.

Siiskonen näkee, että myös yliopistoissa olisi paljon tehtävää ulkomaisten opiskelijoiden auttamiseksi.

– Meidän täytyy tehdä töitä alueiden, kaupunkien, työnantajien ja julkisen sektorin kanssa, että meidän maisteriopiskelijat saavat kontaktin työelämän suuntaan,

– Itä-Suomessa on osaamispulaa monilla aloilla, heistä saataisiin koulutettua työvoimaa meidän tarpeisiin.

 

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (54)

Ulkomaalaisvastaisuus kukkii Kalevan kommenttipalstalla. Impivaaran suunnittelijoijen kannattaisi kertoa tarkemmin, millä tavalla kehitys pydäytetään ja käännetää taaksepäin kulkevaksi, ja mihin lopulta päädytään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minäpä kerron. Erotetaan ulkomaalaisille tutkinto - opiskelijoille omat korvamerkityt kiintiönsä, ja poistetaan stipendijärjestelmä, niin että ulkomaalaiset opiskelijat maksavat aidosti tutkinnostaan. Näin he eivät vie suomalaisten opiskelupaikkoja, ja maksavat koulutuksestaan koituvat kulut, tuoden korkeakouluihin kipeästi kaivattuja tuloja. Koska he tätä myöten ovat palvelua ostavia maksavia asiakkaita, voidaan heille tällä tavalla myös tarjota se tuki, minkä he tarvitsevat päästäkseen sisään suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään; opiskelukustannuksiin voisi laskea mukaan tehokkaan tutoroinnin, opiskelijan psykososiaalisen tuen ja kontaktien tarjoamiseen työelämään. Nythän pahimmillaan hukataan monen nuoren ihmisen parhaimmat vuodet - sen suomalaisen nuoren, joka ei pääse korkeakouluun, ja sen ulkomaalaisen nuoren, joka ei saa suomalaisella tutkinnollaan töitä, ei Suomesta eikä välttämättä mistään muualtakaan. Siinä nyt ainakaan ei ole mitään järkeä.
Eli tehdään siis kuten koko muu maailma on jo tehnyt, hyvällä menestyksellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itseasiassa Suomi on kylläkin velkainen ja hiljakseen köyhtyvä maa, jota vedätetään jatkuvasti

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On epäinhimillistä ahneutta periä maksuja kun ei kerran suomalaisiltakaan peritä. Mikä tekee toisista niin erinomaisia että saavat kaiken ilmaiseksi. Ei mikään. Suomi on rikas maa ja meidän velvollisuutemme on näyttää se myös koko maailmalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mutta mikä oli huuto ja haloo vuonna 2016, kun hallitus määräsi lukuvuosimaksut? Silloisen opposition taholta tuli aivan sydämetön tulitus! Ja näin sitten kävikin, täysin päinvastoin kuin oletettiin. Hyvä näin!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

opintolainankin saa nostaa täysmääräisenä mutta ei sitä tarvii maksaa takaisin jos muuttaa valmistumisen jälkeen Suomesta pois.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä se taas nähdään, käyvät täällä (ilmaiseksi) yliopiston, ja lähtevät samantien kun tutkinnon saavat.Kyllä on hölmölaisten hommaa, kuten moni muukin asia...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan. Opiskelijaviisumilla saa lisäksi tuoda Suomeen koko perheensä, jokahan voi siis olla kovin laaja, eikä dna -testejä tehdä. Aikuisella perheenjäsenellä pitää olla riittävästi rahaa käytössään täyttääkseen toimeentulovaatimuksen - ja sehän onnistuu näppärästi kierrättämällä samaa rahasummaa eri ihmisten välillä, kuten laajasti tehdäänkin. Tämän helpommaksi ei laillista maahantuloa voi enää tehdä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jokainen ulkomaalainen opiskelija vie suomalaisen opiskelijan paikan. Suomalaiset nuoret kilpailevat keskenään tosissaan päästäkseen korkeakouluun - samaan aikaan ulkomaalaiselle riittää opiskelupaikan saamiseen se, ettei ole suomalainen. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tieto - ja taitotaso ei ole useinkaan millään lailla vertailukelpoinen verrattuna niihin lukuisiin suomalaisiin hakijoihin, jotka hän on ohittanut valintatilanteessa pelkästään ulkomaalaisstatuksen turvin. Missään muussa maassa ei toimita näin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Todellisuudessa he eivät maksa opinnoistaan vaan oppilaitos antaa stipendin, jolla lukukausimaksu maksetaan. Lisäksi jopa maksavat 10 000 palkkion tulemisesta kouluun. Lisäksi opintotuki. Eli me (hölmöt) maksamme, että joku tulee tänne opiskelemaan. Tottakai oppilaitoksen stipendeistä huolimatta myös tienaavat tuolla, valtio maksaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Stipendi kattaa noin 80% lukukausimaksuista, joissakin paikoissa se kattaa kaikki maksut. Käytännössä siis Suomi edelleen maksaa koulutuksen kaikille halukkaille. Eikä siis peri näitä rahoja takaisin, vaikka opinnot eivät etenisi. Opiskelu mahdollistaa siis helposti laillisen oleskelun Suomessa myös niille, jotka alunperin tarvitsivat oleskeluluvan Suomeen muista syistä kuin opiskellakseen yhtään mitään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On käsittämätöntä, että suomessa koulutetaan kaiken maailman ulkomaan eläviä lähes ilmaiseksi (Lähes kaikki saa jonkinlaisen stipendin.). Ihan kuin noiden maahan muuttajien hyysääminen ei riittäisi. Lisäksi opetus on usein e-kielellä, mikä on ihan järjetöntä. Kohta ei suomessa saa opetusta tai opettaa suomen kielellä. Rahaa tuntuu löytyvän kaikkien muiden hyysäämiseen, mutta ei edes omien kansalaisten perustarpeisiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

kumminkin ulkomaalaiset vievät tietonsa ulkomaille eivätkä jää suomeen vuosi maksuja vois nostaa reilusti heille ja kotimaan opisklian laskea ei muutkaan maat ilman anna opetusta heille..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä siksi että Suomi on edelleen halpa maa kansainvälisille opiskelijoille ja tänne on helppo päästä kun hakijoita on kuitenkin vähän verrattuna maailman suuriin yliopistoihin. Mutta ei sitä hintaa pidä liikaa hilata ylös.

Esimerkiksi Harwardin huippuyliopiston lukukausimaksu on reilut 41 000 euroa (v. 2018-19). Samoin Caltech Kaliforniassa tai Oxford Iso-Britanniassa ovat tuota luokkaa. Eli jos nyt hinta on meillä noin 15 000 euroa niin tasoeron takia houkuttelevuus laskee hyvin pian jos hintaa hilataan kovin paljon ylöspäin nykyisestä. Maailmalta löytyy kuitenkin yliopistoja joiden lukukausimaksut ovat vain muutamia tuhansia euroja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistyminen on vaikeaa, mutta niin on monen suomalaisenkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitos näiden ulkolaisten, luennot ovat nykyään englanniksi. Jostain käsittämättömästä syystä suomalaiset nöyristelee ulkolaisten edessä ja unohtavat omat kansalaiset. Ei lenee kohtuuton vaatimus, että suomalaisessa yliopistossa saisi opetusta suomeksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valitettavasti tämä suuntaus on tarpeen. Nykyään on pakko osata englantia jos haluaa korkeakoulutusta vastaavaa työtä. Sellaisia töitä joissa englantia ei tarvita lainkaan on hyvin vähän. Jopa valtion töihin kun hakee niin vaatimuksissa on hyvä englanninkielen taito.

Toinen suuri syy englanninkielelle on että koulutusmateriaali on nykyisin lähes yksinomaan englanninkielistä koska korkeakoulukurssin materiaaleja ei vähäisen käyttäjämäärän takia kannata tehdä tai kääntää Suomeksi. Omia materiaaleja toki tuotetaan yhä, mutta vähenevässä määrin koska opettajamäärät ovat vähentyneet ja siten aikaa omien materiaalien tekemiseen ei tahdo löytyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei todellakaan ole pakko. Englantia on syytä osata, mutta se ei edellytä yliopisto-opetusta englanniksi. Yhtä lailla monen olisi hyvä osata vaihtoehtoisesti muitakin kieliä. Ei heitäkään varten tarvita ranskan-, saksan-, venäjän- ym-kielisiä yliopistoja. On kummallista miten yksinkertaisista asioista voidaan vääntää aivan kieroutuneita ajatuksia. Suomen yliopistot kannattaa pitää suomalaisille, sillä englanninkielisyydestä seuraavat haitat ovat ylivoimaisesti etuja suurempia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaikka näitä lukukausimaksuja EU-ulkopuolisille todellakin täällä meikäläiset aluksi ennakkoluuloissaan vastustivat, niin ulkopuolisille maksullisuus näyttäisin, heille tutummin olevan jonkin lainen tae laadukkaammastako opetuksen tasosta, kuin heillä yhteiskunnan varoin kustannettu koulutus!

Tämähän on aivan luonnollista ja myös perusteltua, että muualta tulevat opiskelijat tietysti joutuvat ja heillekin on jo tuttua, ettei laadukas opetus voisikaan olla ilmaista, koska siihen tarvitaan ajanmukainen ja meillä myös moderni infra sekä korkeasti koulutettu, monitaitoinen henkilöstö, mitä ei voi vain 'taikoa jostakin'.
Tämän mahdollistamme me suomalaiset veronmaksajat, mistä syystä tietysti kuuluu kerätä lukukausimaksut muualta tulleilta!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (54)

Uutisvirta

23:01
Marketin sulkeminen keskellä päivää herätti huhuja henkilökunnan sairastumisesta Haukiputaalla – osuuskauppa vahvistaa, että myymälä oli suljettu parin tunnin ajan
22:51
Kuoleman hiljainen kaupunki – New Yorkissa rekkoihin työnnetään kuolleita, liikkeet ovat kiinni ja lääkärit ihmettelevät tilannetta
22:49
Euroryhmä lähestyi sopua koronatukipaketista – Euroryhmän puheenjohtaja: "Me olemme hyvin lähellä sopimusta"
21:54
Kaleva selvitti, mitä Kärppien nousujoukkueen pelaajille kuuluu nykyään: valmentajia, tohtori, myyntipäällikkö, toimitusjohtaja... Tilaajille
21:37
Venäjä lähestyy koronaepidemian huippua kiihtyvällä nopeudella – karanteenin aikana alkoholin myynti on lähtenyt kasvuun
21:34
Edellinen epidemia on Hongkongista Ouluun muuttaneella Emily Wongilla hyvässä muistissa – nyt hän ompelee kasvomaskinsa itse: "SARSin jälkeen ajatukset maskista muuttuivat" Tilaajille
21:12
Maskeja sekä Jylhältä että Sarmasteelta tilanneen huoltovarmuuskeskuksen Lounema pahoittelee virheitä – "Jälkipyykin pesu on sitten, kun on saatu akuutti tilanne hoidettua"
52
SK: Valtion hengityssuojainkauppaan kietoutuu melkoinen soppa – kaupasta tuli riita kauneusyrittäjä Tiina Jylhän ja liikemiehen välille
47
Ylen kannatusmittaus: SDP:n kannatus nousi, pääministeripuolueen suosio kasvanut poikkeustilaviikkojen aikana
42
Pääministeri Marin Ylellä: Uudenmaan sulku loppuu todennäköisesti 19. huhtikuuta
23
Suojavälineiden riittävyyteen ja hankintaan liittyy riitoja ja kummallisuuksia – työministeri haluaa selvityksen
19
Historiallinen 4,1 miljardin lisäbudjetti on vasta alkusoittoa – tarvitaan lisää rahaa ja todennäköisesti uusia entistä tiukempia rajoituksia
14
Huoltovarmuuskeskuksen tilauksen arvo on 30 miljoonaa euroa – Hengityssuojaimia Kiinasta toimittavien kauppiaiden tiedot leimattiin salaisiksi
13
"Älä anna rahojasi huijarille!" – Poliisi antoi vinkkilistan, jonka avulla vältyt koronavilpiltä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Hurmos loppumassa - paluu Sipilän linjoille?

215 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Ensi talven aurinkolomat

Kyllä niitä , nyt kannatta jo katsoa, missä niitä jo myydään ja kartoittaa hinta tasoa. Lue lisää...
Kyllä lähden

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

9.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image