Kotimaa

Työryhmä: Biojätteen erilliskeräys pakolliseksi jokaiselle taa­ja­ma­ta­lol­le, pakkauskeräys vähintään viiden asunnon kiin­teis­töil­le

Ehdotuksen mukainen biojätteen keräys koskisi kaikkia kaupunkikiinteistöjä omakotitaloja myöden. KUVA: ERIIKA AHOPELTO
Kotimaa 19.9.2019 14:41
Jami Jokinen

Ympäristöministeriön työryhmä ehdottaa tiukkoja keinoja kierrätysasteen nostamiseksi. Nekään eivät todennäköisesti riitä, ja jatkossa linja voi tiukentua entisestään.

Jätteiden erilliskeräys tulee pakolliseksi kaikissa vähänkin suuremmissa taajamissa, jos tuore ympäristöministeriön työryhmän ehdotus päätyy lainsäädäntöön.

Ehdotuksen mukaan muovi-, kartonki-, metalli- ja lasipakkaukset olisi lajiteltava erikseen kaikissa vähintään viiden asunnon kiinteistöissä asuinpaikasta riippumatta. Näin on siitä huolimatta, että pakkausjätettä koske tuottajavastuu.

Yli 10 000 asukkaan taajamissa biojäte olisi kerättävä erikseen jokaisessa kiinteistössä, omakotitaloja ja yrityskiinteistöjä myöden.

Suomi on kaukana tavoitteista

Ehdotuksilla tavoitellaan yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamista EU-velvoitteiden vaatimalle ja jatkuvasti tiukkenevalle tasolle.

Vaikka kiertotalous korostuu julkisissa puheissa koko ajan, on yhdyskuntajätteen kierrätysaste jumittanut käytännössä paikallaan. Tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2017, jolloin kierrätysaste oli 41 prosenttia.

Matkaa EU-tavoitteisiin on hurjasti, sillä jo ensi vuonna kierrätysasteen pitäisi olla 50 prosenttia. Tämän jälkeen vaatimus kasvaa viisi prosenttia aina viiden vuoden välein.

Suomessa eniten tekemistä on biojätteen sekä muovipakkausten erilliskeräyksessä. Toisaalta digitalisaatiosta johtuva paperin käytön vähentäminen vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista, sillä paperi on perinteisesti kiertänyt erittäin tehokkaasti.

Vaikutuksia myös Rinki-keräyspisteisiin

Vähintään viiden asunnon kiinteistöille suunniteltu pakkausjätteen erilliskeräys koskisi työryhmän mukaan 2,7 miljoonaa ihmistä. Siirtymäaikaa olisi kaksi vuotta lain voimaantulosta.

Pakkauskeräys tuotaisiin siis velvoitteena kotipihoihin, vaikka tuottajayhteisön Rinki-pakkauskeräyspisteiden verkosto onkin alkanut toimia kohtuullisesti.

Kiinteistöiltä kerätty pakkausjäte kuuluisi edelleen tuottajavastuun piiriin. Sksi se kuljetettaisiin tuottajayhteisölle, joka puolestaan maksaisi osan tästä aiheutuvista kustannuksista.

Kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen ulkopuolelle jääville olisivat edelleen tarjolla alueelliset tuottajayhteisön keräyspisteet.

Verkostoa olisi kuitenkin muutoksen jälkeen mahdollista purkaa kartonki, lasi- ja metallipakkausten kohdalla. Nykyisin velvoite on 1850 pistettä, ehdotuksen mukaan jatkossa tuhat.

Toisaalta muovinkeräyspisteitä tulisi tuplata niin, että niitäkin olisi saman verran nykyisen 500 pisteen sijaan. Kaikilla pisteillä olisi siis kaikkien jakeiden vastaanotto.

Käytännössä pisteet keskittyisivät nykyistä selvemmin haja-asutusalueiden liepeille.

Pienkompostointi voisi myös kelvata

Biojätteen erilliskeräystä koskeva ehdotus olisi selvästi tiukempi, sillä se koskisi jokaista kiinteistöä suuremmissa taajamissa.

Linjaus koskisi 3,6 miljoonaa ihmistä, ja siirtymäaikaa olisi neljä vuotta.

Tiukka linja johtuu siitä, että biojätteellä on mahdollista nostaa yhdyskuntajätteen kierrätysastetta ripeämmin kuin muilla jätejakeilla.

Keräys olisi mahdollista toteuttaa myös kimppakeräyksenä esimerkiksi kortteleittain, kohtuullisen kävelymatkan päässä jokaiselta kiinteistöltä. Myös pienkompostointi voisi kelvata ratkaisuksi.

Julkisille ja esimerkiksi työpaikkakiinteisetöiltä kiinteistöille erilliskeräyksen raja määriteltäisiin muun muassa syntyvän jätteen kilomäärän perusteella.

Poikkeuksia ympäristön ja tekniikan perusteella

Ehdotuksen mukaan erilliskeräysvelvoitteista voitaisiin poiketa muun muassa silloin, kun niiden ympäristövaikutukset voitaisiin osoittaa huonommiksi kuin sekakeräyksesä.

Poikkeus olisi mahdollinen myös teknisistä syistä. Esimerkkinä työryhmä mainitsee biojätteen jäätymisen talvella Pohjois-Suomessa.

Myös erilliskeräyksen korkeat kustannukset voisivat olla poikkeamisperuste. Tässä olisi kuitenkin huomioitava myös sekajätteen aiheuttamien ympäristö- ja terveysvaikutusten kustannukset.

Lakimuutoksia tarvitaan ensi heinäkuuksi

Nämäkin muutokset saattaisivat toteutuessaan olla vasta alkua.

Työryhmän mukaan toimenpiteet eivät todennäköisesti riitä kierrätystavoitteiden saavuttamiseen. Tämä johtuu erityisesti siitä, ettei keräysvelvoite takaa vielä sitä, että jätteet myös lajitellaan.

Ihmisten asenne ja viitseliäisyys vaikuttavat ratkaisevasti lajittelutehokkuuteen.

Lisätiukennuksia tai kokonaan uusia menetelmiä tulee työryhmän mukaan harkita jo vuonna 2023, elleivät kierrätystavoitteet näytä täyttyvän. Käyttöön voisivat tulla myös kierrätykseen kannustavat jätetaksat ja verotusmuutokset.

Työryhmän työn taustalla vaikuttavat useat eri direktiivit jätedirektiivistä kaatopaikkadirektiiviin. Suomen on tehtävä niiden vuoksi muutoksia jätelainsäädäntöön jo ensi heinäkuun viidenteen päivään mennessä.

Monia muitakin ehdotuksia

Työryhmä ehdottaa lainsäädäntöön monia muitakin muutoksia.

Näihin kuuluu esimerkiksi tuotteiden valmistajia koskeva vaatimus, joka koskee laitteiden varaosia ja korjausmahdollisuuksia sekä päivitystä.

Merkittävä muutosehdotus on myös pakkausten tuottajavastuuta koskevan liikevaihtorajan poistaminen vuodesta 2022 alkaen.

Tällä hetkellä tuottajavastuu koskee vain vähintään miljoonan euron liikevaihdolla toimivia yrityksiä, minkä työryhmä katsoo vääristävän markkinoita.

Lisäksi ehdolla on määräys, joka estäisi kierrätystä varten erilliskerätyn pakkausjätteen toimittamisen polttoon silloinkin, kun se olisi taloudellisesti edullisempaa.

Tällä estettäisiin kierrätysjärjestelmän vuotoja. Kielto ei koskisi energiajätteen erilliskerätystä.

Lisäksi kunnille tulisi velvoitteita järjestää alueellisia keräyksiä muun muassa puutarha- ja rakennusjätteelle.

Tekstiilijätteen alueellinen keräys tulisi aloittaa viimeistään vuonna 2023.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (21)

Naapurilla oli ennen erillisiä astioita, mutta vaihtoi yhteen isoon, kun jäteyhtiö loppuviimeksi kuitenkin kippasi kaikki samaan kuormaan. Että se siitä erottelusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö pienissä taajamissa ja maaseudulla synny jätettä? Olipa taas fiksu ajatus työryhmältä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä naurattaa kun ajattelee , että elitistiset punavihreät luulevat, että muillakin on varaa vähän näykkiä sisäfileensyrjää ja raakakakun keskeltä ja sitten heittää loput pois. Ei ole aikaa tälläisellä myöskään väkertää tuoreista kun joten biojätettä, ei veroja maksavilla synny. Mutta tottahan me lajittelusta silti maksetaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No nyt on kyllä kunnon virkamiesajattelua havaittavissa. Jos "digitalisaatiosta johtuva paperin käytön vähentäminen vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista, sillä paperi on perinteisesti kiertänyt erittäin tehokkaasti" on jonkun mielestä huono juttu, niin mitä ihmettä tällä kierrättämisellä tavoitellaan - korkeaa kierrätysprosenttia vai sitä, että jätettä ja hukkaa syntyy mahdollisimman vähän?

Ruotsin parempi kierrätysaste taisi perustua tuontiroskan polttamiseen jätelaitoksissa. Varmaan näkyy samat roskat lähdemaassakin kierrätettynä. Voiko näihin tilastoihin luottaa ollenkaan?

Nyt jotain rotia ja tavoitteet oikein: pienin jätteen määrä / asukas tai yritys on parempi, mahdollisimman pieni ympäristöhaitta paras.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

pitäisi saada ennnemminkin SER-asitoita joka puolelle. Ihmiset ei jaksa näitä millään oikeisiin paikkoihin viedä eikä kaikilla ole edes mahdollista kuljettaa tavaraa oikeisiin paoikkoihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Enkö minä saa puuronloppuja, pottuja, vihanneksia tms. enää vetää pytystä alas, kuten ennenkin. Ihan kana ja sianluita en sinne pyttyyn laita, vaan polttoon. Olen aina ajatellut, että niin saan tehdä, vaikka jätän mahan kautti kierrätyksen väliin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sit vaan biojäte ministeriö kehiin. Ministeri, työryhmät, avustajat jne. A) 200 milj/vuosi

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Erittäin kannatetava asia, kunhan saataisin ihmiset kierrättämään. Nytkin taloyhtiöissä pannaan mitä sattuu mihin pöntöön tahansa. Joka jätekatoksessa pitää olla valtion työllistämistuella oleva valvoja sitten homma ehkä pelistäis. Näin niitä työpaikkoja tulee ja helpolla vihje Rinteelle ja Harakalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä! Monessa taloudessa ymmärtämättömät mättää edelleen kaiken yhteen pönttöön pihamaalla ongelmajätteitä myöden. Toivottavasti tulevaisuudessa jäteautossa robotiikka tutkii asian ja sanktioita seuraa sääntöjen noudattamattomuudesta. Samoin tulee toimittaa selvityksiä mikäli oletettu roskien määrä poikkeaa ennustetusta, ettei niitä vain polteta tai muuten pers..llä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä jos roskat menee edes sinne yhteen pönttöön. Kuulemma kaikkein tolloimmat hautaa roskia omalle tontilleen!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhteen pönttöön ne jätteet kuuluukin sillä se on kaikkein ekologisinta polttaa kaikki pois. Jää turhat kuljetukset pois ja moni turha käsittely kun poltetaan vain kaikki jätteenpolttolaitoksissa ja hyödynnetään se energiana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Patterit, metallit ja lasit ei pala, samalla tuottavat ongelmia polttolaitoksissa. Pikkasen lajittelua ja homma toimii hyvin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Polttolaitoksissa on automaattiset keräilijät jotka poistaa nuo mainitsemasi tuotteet pois linjalta. Joka tapauksessa ne pussukat käydään ennen polttoa läpi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä! Tähän on puututtava yksityisyyden suojan perustéella. Eikö niille mikään riitä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (21)

Uutisvirta

14:15
Perjantaina luvassa myrskyä isossa osassa Suomea – sää viilenee selvästi ensi viikolla
14:11
Kaako Kakolla on ollut vaisu alku NHL:ssä – arki iski vasten jääkiekkoilijatähden kasvoja
14:09
Tältä näyttää Lontoon läheltä löydetty kuolemanrekka - 25-vuotiasta kuljettajaa epäillään murhista
14:02
Näin oikeusministeri Henriksson torjuisi ylivelkaantumista: Lapsille säästöpossuja, nuorille vähintään toisen asteen koulutus ja pienyrittäjille toinen mahdollisuus
13:37
Oulun kaupungin tahto toteutui – Kärpät lopetti haaparantalaisen Nuuskakairan tukun mainosten esittämisen Raksilan jäähallissa
13:32
Tuulivoimayhtiöiltä kova arvio: Yli puolet Suomen sähköstä mahdollista tuottaa tuulella vuonna 2030 – Suomeen on tehty lyhyessä ajassa lähes 1,5 miljardin tuulivoimainvestoinnit
13:12
Britannian poliisi löysi 39 ruumista rekan kontista – kuljettaja on pidätetty ja poliisi on aloittanut murhatutkinnan
31
Kommentti: Ehdotus bensakiintiöstä on kuin EU:n päästökauppa – hyvässä ja pahassa
25
SSAB sulkee Raahen toisen masuunin väliaikaisesti – seisakin arvioidaan kestävän viikkoja
21
Moottoritietä pääsee ajamaan pian aina Kiiminkijoelle saakka – uudella tiellä on aluksi 80 kilometrin nopeusrajoitus
19
Teknologiateollisuuden kysyntä laskee selvästi – Työmarkkinapomo Minna Helle: Kiky-tunneista luopuminen merkitsisi palkankorotuksista tinkimistä
16
Senaatti-kiinteistöt pitkittää Poliisin toimitilaongelmaa Oulussa, luvattujen uusien tilojen suunnittelu viipynyt kohtuuttomasti Lukijalta
15
Vihreät lopettaa puoluelehtensä – Vihreän Langan päätoimittaja on uutisesta surullinen, järkyttynyt ja yllättynyt
14
Pahasti myöhässä oleva junaliikenne pääsi liikkeelle – Juna Helsingistä Kemijärvelle myöhästyy noin 10 tuntia

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Lapissa lumisateen ja tienpintojen jäätymisen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi huomenna Lapin maakunnassa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumisateen ja lumisten teiden vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sähköautot valtaavat vähitellen liikenteen

120 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Mitä mieltä sisäministeri Ohisalosta?

PS-kansanedustaja Packalén sanoi ihan oikein, että Ohisalon toiminta on populistista flirttailua anarkismille, eikä täll... Lue lisää...
mp.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.10.

Fingerpori

23.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image