Kotimaa

Työntekijän etuja voidaan leikata, jos yritys ajautuu kriisiin – Mah­dol­li­suut­ta on kuitenkin hyödynnetty vain vähän: "Täytyy löytää selkeät perusteet"

Teknologiateollisuuden neuvottelujohtajan Jarkko Ruohoniemen saattaa olla myös tietämättömyyttä, että yritykset eivät ole käyttäneet kriisilauseketta vaikeissa tilanteissa. KUVA: Joel Maisalmi
Kotimaa 11.2.2019 5:00
Elina Melamies

Työehtosopimuksen kohta mahdollistaa työntekijöiden etujen alentamisen tietyissä kriisitilanteissa. Sopivia tilanteita ei ole ollut monta sitten kriisilausekkeiden hiomisen.

Työehtosopimuksiin kirjatut niin sanotut kriisilausekkeet eivät näytä juuri päässeen tositoimiin. Kriisilausekkeiden käyttöä on harkittu harvoin ja käytetty sitäkin harvemmin.

Näin kerrotaan sekä 220 000 jäsenen Teollisuusliitosta että 1600 jäsenyrityksen Teknologiateollisuudesta.

Kriisilausekekäytännön ulkopuolelle jääneellä rakennusalalla näkemys lausekkeen tarpeellisuudesta on yhä erilainen. Rakennusliiton mielestä työehtosopimuksissa on joustoa tarpeeksi ilmankin. Työnantajia edustava Rakennusteollisuus pitäisi kriisilauseketta tarpeellisena.

Kriisilausekkeiden eli virallisemmin selviytymislausekkeiden tarkoituksena on mahdollistaa työehtosopimuksesta poikkeaminen tietyissä tapauksissa. Kriisilausekkeen avulla siis voi alentaa työntekijöiden etuja kriisitilanteissa, esimerkiksi silloin kun yritys on lähellä konkurssia. Kriisilausekkeen myötä on hädän tullen mahdollisuus esimerkiksi alentaa työntekijöille maksettavaa palkkaa. Tästä on sovittava paikallisesti pääluottamushenkilön kanssa.

Peruspalkkaan kriisilausekkeella ei kajota, mutta sen avulla voidaan luopua esimerkiksi joistakin lisistä tai korotuksista.

"Pienet firmat eivät hahmota, että voisi olla ratkaisu"

Teollisuuden työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen kuvailee, että kriisilausekkeen käyttö on ollut lähes olematonta.

– Voi sanoa, että ne kerrat, jolloin on mietitty, että onko tässä tapauksessa mahdollista käyttää kriisilauseketta, voi laskea yhden käden sormilla, Jyrki Virtanen sanoo.

Neuvottelujohtaja Jarkko Ruohoniemi työnantajapuolelta Teknologiateollisuudesta kertoo, että käytäntöön asti on edetty joissakin tapauksissa.

– Yksittäisiä keskusteluja on käyty yritysten kanssa kriisilausekkeen käytöstä ja soveltamisesta. Tiedetään, että on sovittu palkankorotusten pois jättämisestä kriisiin vedoten. On myös sovittu lomarahan poistamisesta hetkeksi, jotta on saavutettu säästöä, Ruohoniemi muistelee.

Hän löytää kriisilausekkeen vähälle käytölle syitä muiden muassa suhdanteesta.

– Puolitoista vuotta on ollut yrityksissä parempaa aikaa. Se, ettei kriisilauseketta ole käytetty, saattaa olla myös tietämättömyyttä. Pieni firma ei välttämättä hahmota että tämä voisi olla ratkaisu tilanteeseen. Kriisilausekkeen käytölle täytyy löytää selkeät perusteet, ja käyttö edellyttää myös sopimusta pääluottamushenkilön kanssa. Käyttö ei ole mahdollista, jos sellaista ei ole, Jarkko Ruohoniemi sanoo.

Työntekijäpuolella ei uskota, että kriisilauseke pelastaa yrityksiä

Kriisilausekkeesta keskusteltiin vilkkaasti työmarkkinaosapuolten kesken niin sanotun yhteiskuntasopimuksen yhteydessä vuonna 2016. Työntekijä- ja työnantajajärjestöjen mielipiteet olivat enemmän ja vähemmän kaukana toisistaan. Mielipiteet eivät ole vuosien kuluessa muuttuneet.

Työntekijäpuolen Jyrki Virtasen mukaan kriisilausekkeen mahdollistamat toimenpiteet pelastaisivat yrityksen vain harvoin.

– Kriisilausekkeen mukaisten toimenpiteiden käytön pitäisi olla tarpeeksi merkittävää yrityksen jatkumisen kannalta. Kun tilaukset ovat loppuneet, palkkakulujen väliaikainen alentaminen ei yleensä riitä pelastamaan yritystä, Virtanen sanoo.

Työnantajapuolen Jarkko Ruohoniemi on eri mieltä kriisilausekkeesta.

– Kyllä se antaa monipuolisemmin ratkaisuja, joilla päästä niin sanotusti kuopan yli. Kriisilausekkeilla on paikkansa, kun oikea kriisi on päällä, Ruohonen vastaa.

Rakennusliitto vastusti napakasti kriisilauseketta

Rakennuspuolella päädyttiin jättämään kriisilauseke kokonaan pois työehtosopimuksista.

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoo, että rakennusalalla työehtosopimuksissa on tarpeeksi joustoa ilman kriisilausekettakin.

– Työehtosopimukset haluttiin mahdollisimman yksinkertaisiksi muun muassa siksi, että maassa on tuhansia pieniä yrityksiä ja myös ulkomaisia toimijoita. Koko alalla tilauskanta vaihtelee niin rajusti, ettei esimerkiksi yt-neuvotteluita tarvita irtisanomisiin. Työvoiman käytössä joustetaan, mutta palkkapuolella ei, Suokas kuvailee.

Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaro muistaa tiukan väännön parin vuoden takaa.

– Työnantajana tietysti olisi otettu tällainen vaihtoehto, jos vain olisi saatu. Mutta työntekijäpuolelta asialle tuli napakka ei, Kim Kaskiaro sanoo.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (47)

Kriisitilanne - sota.
Ensin tietenkin leikataan omistajilta kaikki tuotot - myös takautuvasti menneiltä vuosilta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Palkankorotuksia jätettiin pois usean vuoden ajalta todella monissa isoissakin teknologiateollisuuden yrityksissä täysin yksipuolisella päätöksellä. Kiky-tunnit tilalle ja 2019 alusta vielä työnantajamaksujen osittainen siirto työntekijälle. Merkityksetön palkankorotus toki saatiin. Kriisi on päällä aina, jos niin päätetään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei pidä paikkaansa.
Etuja on leikattu jo 15 vuotta sitten ja siitä on tullut pysyvä alennus. vaikka yritys tekee tulosta vuodesta toiseen.
Ahneella on paskainen lopou.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mutta tehokkaampaahan on lomauttaa. Muutaman viikon päästä saman tehtävän eri tehtävänimikkeellä voi tarjota 2000 euron kuukausipalkalla. Karenssin uhalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin ne meilläkin pakottivat vaihtamaan lomarahat lomiksi ja lomauttivat. Sitten alenivat tulospalkkiot. Siinä vaiheessa parhaat tekijät ottivat jo hatkat ja firman tarina alkoi olla siinä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Parhaimmat lähtee ensin. Näin meilläkin. Johto ei vain sitä ymmärrä. Kyvytön toimitusjohtaja istuu vain tuolillaan, vaikka hänen pitäisi lähteä. Tiimari ei uskalla edes pitää yt neuvotteluja jotka johtaisi toimenpiteisiin. Neuvotteluissa vain uhkaillaan ja pelotellaan mutta hän ei kertakaikkiaan uskalla toimia. Yhtiön hallitus on myös kyvytön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yritys voi myös lomauttaa henkilökuntansa, niin ei tarvitse lopullisesti irtisanoa osaavaa porukkaa. Enpä tiedä mitä tässä jutussa oikein haetaan. Oma kokemus työmaalta on se, että jatkuvasti yritetään työn hintaa painaa alemmas ja alemmas (kappalemäärä palkaa) ja sitä mukaa tilipussia laihemmaksi ja laihemmaksi. Ja lisää henkilökuntaa ei palkata, vaikka tarvetta olisi. Loput työntekijät tapetaan liiallisen työmäärän alle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voidaan leikata myös, ja näin tehdään, että sijoittajat saavat isomman siivu. Kukaan ei varmaan muista, että sijoitusten tuottotavoitteet nostettiin joku vuosi sitten 9% 12% ja mitä tapahtui. Alkoi isot YTt kaikissa yrityksissä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meidän työmaalla on ollut jotain noin viidet tai kuudet YT:t tässä viime vuosina. Joka kerta on työntekijäpuolelta yritetty ehdottaa että väliaikaisesti lasketaan palkkaa ja/tai leikataan etuja. Ja siten että tämä koskisi myös pomoporrasta.

Vähemmän yllättäen asiasta ei ole oikeasti päästy edes keskustelemaan, vaan joka ikinen kerta on menty irtisanomisilla, koska työnantaja on näin päättänyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos yritys ei kannata TESsin minimipalkoilla mitä maksellaan, on siis mahdollisuus vetää "kriisilause" esiin ja palkat alle tessin jotta "selvitään". Kannattaisi muistaa että firman talous saadaan taitavalla tytäryhtiö-suunnittelulla näyttämään täydeltä kriisiltä jos niin halutaan, vaikka samalla omistajat kerää miljoonavoitot.

Tosiasia kuitenkin on että työntekijät lähtee lätkimään tuollaisesta kriisipesäkkeestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Entäs näissä ilmitulleissa tapauksissa,jossa yrityksellä menisi hyvin,mutta työntekijät eivät saa tehtyä heille uskottuja töitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yritys koostuu osaamisesta ja tekemisestä. Jos työntekijöiltä puuttuu jompikumpi joutaa yritys konkurssiin. On turha toimia hyväntekijänä ilman vastiketta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Tästä on sovittava paikallisesti pääluottamushenkilön kanssa."
"Työvoiman käytössä joustetaan, mutta palkkapuolella ei, Suokas kuvailee."

Sovittava ja toiselle ei sovi, siinä syy.

Ay-puoli antaa yrityksen ennemmin mennä konkurssiin kuin joustaaa yhtään jäsentensä (palkka)edusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Emme tarvitse kannattamattomia yritylsiä. Kreikankin talous kaatui veroja maksamattomien mikroyrittäjien (alle 10 työntekijää) takia. Yritys josta ei ole kansantaloudellista hyötyä (ei pysty maksamaan palkkoja ja veroja) joutaakin konkkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siis kaatoiko mielestäsi mikrofirmat Kreikan `järkevästi`johdetun talouden? onnahtaa jotenkin. Oletko vassari?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niitähän on porvarihallituksen aikana sipilä ja orpo yrittäneet heikentää lisää koko ajan!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No niinpä tietysti.
Kun kerran KEPUlandian ##### surkea "Porvariisto" hallitus ei ole onnistunut saamaan ns.Työväenluokan asemaa vielä riittävän ahtaalle Ki(n)Kyily sopimuksilla ja aktivisti yms. paskamalleilla niin heitetäänpä sitten sellainen "kriisilauseke" vielä mukaan kuvioon.

Tulemme havaitsemaan sen että niin yllättävän moni yritys on jatkuvasti jonkinlaisessa "kriisissä" että on jo suorainen ihme että Suomessa yleensä ollenkaan on jonkinlaista täysin kannattavaa yritystoimintaa vielä jäljellä.

Aikaisemmin sellaisissa "kriisi-yhtiöissä"/firmoissa laitettiin ns. "pillit pussiin ja ovet kiinni" ja sen "kriisi-yhtiön" jättämän "aukon" tilalle tuli sellainen firma mikä oli huomattavasti vähemmän "kriisiytynyt".

Mikä vika siinä vanhassa mallissa muka oli?
Se mallihan kuului ns. normaaliin yritystoimintaan ihan normaalien yrittämisen riskien kanssa vai onko tässä nyt kysymys vain ja ainoastaan siitä että kaikki yrittämisen riskitkin pyritään suurelta osin sysäämään ihan tavallisten palkkatyöläisten "leveille harteille"?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luulet tosiaan että ajallisesti rajatun ajan perusteluin olisi kaikki yritys riski. Rupea yrittäjäksi ja palkkaa mahdollisimman monta, käytä kriisilauseketta jos voit ja sano sen jälkeen että "kaikki yrittämisen riskitkin" olivat työntekijöillä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikkien ei tarvitse olla yrittäjiä. Eikä sellaisten jotka eivät ole valmiita kantamaan riskiä kannata sellaiseksi ruveta. Sitten meillä on oltava säädöket suojelemaan meitä muita niiltä riskeiltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (47)

Uutisvirta

17.7.
Leo-Pekka Tähti laittoi ärhäkkään viestin maailmalle Lapinlahden GP-kisoissa – Satasen kärkiajassa 13,83 riittää vastustajille miettimistä
17.7.
Koira juuttui traktorin jättämään uraan Muoniossa – pelastuslaitos sai eläimen irrotettua
17.7.
Ohijuoksutusta padolla
17.7.
Viileä kesä on heikentänyt hunajasatoa, mutta Oulun kasvitieteellisessä puutarhassa mehiläisiä voi nähdä työn touhussa
17.7.
Liikenne pysäytetään jälleen ajoittain Pohjantiellä Lintulan liittymän kohdalla, haittaa Kemiin päin ajaessa
17.7.
Pika-aituri Annimari Korte kohensi ennätystään ja hinasi Reetta Hurskeen alle MM-rajan yleisurheilun Lapinlahden GP-kisoissa
17.7.
Vihiluodon luontopolun grillillä Kempeleessä ilkivaltaa, roskis täytettiin puilla ja sytytettiin tuleen – katso video

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Naton vastustus hiipuu

153 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Vihaan juttutupaa, tai sitten en

Miksi vihata köyhyyttä tai typeryyttä. Yksilöhän itse voi vaikuttaa niihin. Suurin osa on kaltaisiasi "tenevia" ja vaan ... Lue lisää...
Ööh...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image