Kotimaa

Tutkimus: Yhdeksän prosenttia pelaavista nuorista kärsii on­gel­ma­pe­laa­mi­sen oireista, pelaamisesta voi olla myös hyötyä

"Ongelmapelaaminen on verrattavissa huumausaineiden käyttöön. Jos ongelmapelaaja joutuu olemaan pelaamatta, voi hän saada vieroitusoireita”, toteaa pelaamista tutkinut terveystieteiden tohtori Niko Männikkö. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei hän halua lietsoa moraalipaniikkia pelaamisen suhteen. Tällä hetkellä Männikkö työskentelee Oulun ammattikorkeakoululla projektikoordinaattorina. KUVA: Sampo Marski
Kotimaa 9.2.2018 19:31
Sampo Marski

Tämä juttu on Oulun ylioppilaslehden tuottamaa sisältöä.

Tuore terveystieteen tohtori Niko Männikkö tutki väitöskirjassaan suomalaisten nuorten ongelmapelaamista. Lokakuussa julkaistussa työssään Männikkö havaitsi, että noin yhdeksän prosenttia pelaavista nuorista kärsii ongelmapelaamisen oireista. Tutkimus nostatti myös pienen mediakohun, kun iltapäivälehdet revittelivät otsikoita suomalaisnuorten ongelmapelaamisesta. Oliko kohuotsikoissa kuitenkaan perää?


Pelit ovat arkipäiväistyneet. Yhä useammalta löytyy vaikkapa älypuhelimesta suosittu Clash of Clans tai Candy Crush Saga.

Siksi myös pelien terveysvaikutuksien tutkiminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan.

Niko Männikkö selvitti väitöskirjassaan viihdepelaamisen vaikutuksia terveyteen 13–24-vuotiailla pelaavilla nuorilla.

Viihdepelaamisella tarkoitetaan pelejä, joissa panoksena ei ole raha vaan pääasiallinen motivaatio pelaamiseen on sen viihdyttävyys. Tällaisia ovat muun muassa ikisuosikki World of Warcraft tai suomalaisvoimin toteutettu Cities: Skylines.

– Tutkimuksessa selvitettiin minkälaisia piirteitä ongelmapelaamiseen liittyi terveydellisestä näkökulmasta. Aineistoa kerätessä pyrittiin ottamaan huomioon psyykkinen ja fyysinen terveys sekä mahdolliset sosiaaliset haittavaikutukset.

Tutkimuksen empiirinen osio suoritettiin kyselytutkimuksen avulla. Tällä Männikkö pyrki kartoittamaan muun muassa pelaamisen määrää.

– Ongelmapelaaminen on verrattavissa huumausaineiden käyttöön. Jos ongelmapelaaja joutuu olemaan pelaamatta, voi hän saada vieroitusoireita, Männikkö toteaa.

Tutkimuksessa käsiteltiin myös pelaamisen sosiaalista puolta. Yksi ongelmapelaamisen merkki on sosiaalisten suhteiden kärsiminen. Etenkin sosiaalisten suhteiden siirtyminen reaalimaailmasta digitaaliseen maailmaan on hälyttävä merkki.

– Jos pelaaminen alkaa häiritä koulunkäyntiä tai työelämää, on jo syytä huolestua, Männikkö selventää.

Muita ongelmapelaamisen oireita ovat väsymys ja keskittymiskyvyn heikkeneminen.

– Pahimmassa tapauksessa ongelmapelaaminen voi johtaa jopa masennukseen ja ahdistuneisuusoireisiin.

Klikkiotsikoinnin uhri?

Ongelmapelaaminen kuulostaa vakavalta ongelmalta. Iltapäivälehtien kohuotsikoita Männikkö ei kuitenkaan allekirjoita.

– Hiukan se meni revittelyksi, Männikkö naurahtaa.

Mikään naurun asia ongelmapelaaminen ei kuitenkaan ole. Tutkimuksen mukaan yhdeksän prosenttia pelaavista nuorista kuuluu riskiryhmään.

Männikkö avaa lukuja liikennevalovertauksen avulla:

– Jos otetaan 100 pelaavaa nuorta, 91 on pelaamisen suhteen vihreällä ja loput riskiryhmässä eli liikennevalotermein keltaisella.

Niko Männikön mukaan myös sillä, mitä pelaa on vaikutusta ongelmapelaamiseen. Tutkimuksessa esiin nousivat erilaiset rooli- ja strategiapelit.

– Erityisesti moninpelattavat verkkoroolipelit näyttävät aineiston perusteella olevan ongelmapelaajien suosiossa.

Pelaamisen hyvät puolet

Männikkö kuitenkin muistuttaa, että hän ei halua lietsoa moraalipaniikkia pelaamisen suhteen. Suurin osa pelaajista voi tutkimuksen mukaan hyvin ja on tärkeää muistaa, että pelaamisessa on myös paljon positiivisia puolia.

– Pelaaminen kehittää ongelmanratkaisukykyä ja monet moninpelattavat pelit kehittävät ryhmätyöskentelytaitoja. Pelien kautta voi myös saada sosiaalisia suhteita, jotka voivat olla monelle yksinäisyydestä kärsivälle kullanarvoisia, Männikkö listaa.

On hyvä erottaa terve innostuneisuus ongelmapelaamisesta. Omasta tai läheisen pelaamisesta huolissaan oleville Männikkö antaa yksinkertaisen ohjeen.

– Jos pelaaminen ottaa enemmän kuin antaa, kannattaa omaa pelaamistaan pysähtyä miettimään.

Tämä juttu on Oulun ylioppilaslehden tuottamaa sisältöä. Lisää lehden juttuja voit lukea täältä.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Itse olen nyt jo keski-ikäinen, mutta aloitin pelaamisen nuorena. Pelaaminen on fantastinen tapa rentoutua arjen ja työpäivän kiireistä. Jotkut ottavat lasillisen alkoholia ja ehkä katsovat lempisarjaansa, minä en alkoholiin koske, mutta pelaan päivittäin tunteja. Samalla myös koen, että aktiivinen pelaaminen on säästänyt minulle rahaa vuosien aikana tuhansia euroja. Pelaaminen kun on lähes ilmaista verrattuna siihen mitä muuta vapaa-aikana olisi tullut tehtyä. Nyt minulla on tilillä mukavat säästöt eläkepäiviä varten ja näyttääkin siltä, että voin pelata kirjaimellisesti elämäni loppuun asti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä en ole nuori että tarkoittaako tämä tietokonepelejä ja rahapelejä mutta veikkaus ja arpojen ostokin on rahapelejä ja kortinpeluu sitäkin voi pelata rahasta ja pelejä pelataan muutein vain ajankuluksi minä kyllä nuorena voitin muutaman tonnin että miten tämä oikiein katsotaan ongelmaksi jos pelit kuitenkin kehittää ajattelukykyä että tutkimusta lisää

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Aikuset miehet ampuu sorsia niin kuin suuremmatkin sankarit

Joo, se on huvittavaa kun aikunen ukko tulee polleana jonkun sorsan rääpäleen kanssa. Aivan kuin olisi ollut jokin suuri... Lue lisää...
Tirsk

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

21.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image