Kotimaa

Tutkija huolissaan lu­kio­kou­lu­tuk­sen suosion laskusta: "Uskomatonta, että tästä ei puhuta enemmän"

www, toisen asteen koulutus KUVA: None
Kotimaa 30.3.2017 19:03
Anna Humalamäki

Taloustieteen tutkijatohtori Hannu Karhunen varoittaa tilastoissa näkyvästä trendistä: ylioppilastutkinnon suosion hiipumisesta. Kiinnostuksessa lukiota kohtaan näkyy selvä käänne, kun tarkastellaan vuosina 1962–1988 syntyneiden suomalaisten kouluttautumista.

Kun lukion suosio kasvoi tasaisesti 1960-luvulla syntyneistä aina 1980-luvun alussa syntyneiden ikäryhmään asti, on myöhemmissä ikäluokissa entistä harvempi suorittanut ylioppilastutkinnon. Esimerkiksi vuonna 1988 syntyneistä sen on suorittanut 50 prosenttia, kun korkeimmillaan luku oli 53.

Samaan aikaan ammatillisen koulutuksen suosio on lisääntynyt. Tämä käy ilmi Karhusen tuoreesta tutkimuksesta, jonka hän on tehnyt Jyväskylän yliopistossa.

- On aivan uskomatonta, että tästä ei puhuta Suomessa enemmän. Kun asiaa pohtii, ei voi kuin todeta, että tällä voi olla todella suuria vaikutuksia hyvinvoinnin kehitykseen, Karhunen toteaa.

Länsimaista ei varmasti löydy kovin montaa maata, joissa koulutustaso laskisi. On ikävää, jos olemme siinä joukossa.

Hannu Karhunen, taloustieteen tutkijatohtori

Jos lukiokoulutuksen suosio laskee, hänen mukaansa entistä harvempi lähtee opiskelemaan korkeakouluun. Tämä taas johtaa koulutustason laskuun, mikä puolestaan voi vaikuttaa talouskasvuun ja yleiseen hyvinvointiin.

Karhunen muistuttaa, että koulutustaso ei tälläkään hetkellä ole Suomessa erityisen hyvä vaan kuulumme suunnilleen OECD-maiden keskikastiin, kun katsotaan 30-vuotiaita.

- Länsimaista ei varmasti löydy kovin montaa maata, joissa koulutustaso laskisi. On ikävää, jos olemme siinä joukossa, ja on hyvin vaikea sanoa, mitä siitä seuraa. Tästä pitäisi nyt puhua paljon enemmän, Karhunen sanoo.

Hän muistuttaa, että kouluttautumisen hyödyistä on olemassa runsaasti tieteellistä näyttöä. Sen tiedetään edistävän terveyttä, suojaavan työttömyydeltä ja syrjäytymiseltä sekä johtavan keskimäärin parempiin ansioihin, Karhunen listaa.

Hän viittaa suomalaistutkimukseen, jonka mukaan yliopiston käynyt ansaitsee koko työuransa aikana keskimäärin puoli miljoonaa euroa enemmän kuin ammatillisen koulutuksen saanut.

- Kun olen sanonut tämän luvun, monen ihmisen reaktio on ollut, että ei tämä ole totta.

Karhusen mukaan suurelle erolle ansioissa on kuitenkin selittäviä tekijöitä, kuten työttömyysjaksot. Hän viittaa vuoden 2015 tilastoihin, joissa työttömyyttä oli eniten nimenomaan keskiasteen koulutuksen saaneilla.

Esimerkiksi tekniikan alalla työttömyys oli yli 20 prosenttia. Korkeakoulutuksen puolella korkeimmat työttömyysluvut olivat puolestaan humanistisen ja taidealan koulutuksen saaneilla, noin 11 prosenttia.

Karhusen mielestä näitä lukuja pitäisi tuoda nykyistä enemmän esiin urasuuntaansa miettiville nuorille. Samoin olisi tärkeää puhua käynnissä olevasta työelämän murroksesta, kuten automatisaatiosta.

- Se muutos tulee sattumaan ihan kiistatta pahiten ammatillisen tutkinnon ihmisiin, hän toteaa.

Suomessa arvostetaan ammatillista koulutusta

Mutta mistä tutkimuksessa esiin tullut lukiokoulutuksen suosion lasku voisi sitten johtua? Karhunen arvelee yhdeksi selittäväksi tekijäksi sitä, että Suomessa on perinteisesti arvostettu ammatillista koulutusta.

Toisaalta luvut voivat myös kertoa siitä, että nuoret eivät usko opiskelumahdollisuuksiinsa lukion jälkeen.

- Nuori voi ajatella, että mikä järki on mennä lukioon, kun ei sinne yliopistoon kuitenkaan pääse.

Tämän kevään yhteishakuluvut kuitenkin vihjaavat, että lukiokoulutus voisi olla kartuttamassa suosiotaan nykynuorten joukossa.

Lukion laittoi ensimmäiseksi vaihtoehdoksi 46 prosenttia hakijoista ja ammatillisen koulutuksen 54 prosenttia hakijoista. Vuosi sitten vastaavat luvut olivat 44 ja 56.

- Toivottavasti tämä on merkki siitä. Jos ei, niin olen edelleen erittäin huolestunut, Karhunen sanoo.

Hän toivoo, että muutosta tapahtuisi etenkin keskustelukulttuurissa, jossa viljellään sellaisia lausahduksia kuin ”ylikouluttautuminen” ja ”koulutus ei kannata”.

Karhusen mielestä olisi kaikkien etu, että jokainen nuori kouluttautuisi mahdollisimman pitkälle ja löytäisi siten omat vahvuutensa.

- Ammatillinen koulutus ei takaa töitä eikä turvaa tulevaisuudessa. Mutta korkeakoulutus ja sen tuomat taidot saattavat näin tehdä, hän toteaa.

Karhusen tutkimus on tehty osana Suomen Akatemian Oma linja -hanketta, jonka tarkoituksena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (61)

Ihan syvältä ky ammattikoulusta leikataan ja lukiolaisilta ei. Paremmin he pystyisivät suorittamaan kursseja etänä. Ammattiin valmistuvat ei niin hyvin,jotta harjlittelupaikkoja löytyisi ja yritykset ei kärsisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ammattikouluista valmistuu tulevaisuudessa huomattava määrä työttömiä ellei koulutuslinjoja modernisoida.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koulutuksen merkitys romuttuu nykymeiningillä koska vaikka sinulla olisi mikä tutkinto niin jos ei ole töitä niin ei ole. Suomessa ei ole muilla kuin maahanmuuttajilla varma työpaikka keinolla millä hyvänsä. Tulkkina tai muuna henkilönä vaikka ei edes osaa ko. kieltä. Ihmetellä tätä täytyy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sveitsissä luokion käyneitä on vain 10 prosenttia ikäluokasta.

Bruttopalkat ovat siellä tuplat Suomeen verrattuna ja nettopalkat kolminkertaiset.
Onkohan asioilla yhteys?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joku päivä sitten oli mediassa lukiovertailu matematiikan yo-tuloksista, jossa Taivalkosken lukio pesi Oulun huippulukiot. Pienessäkin lukiossa voidaan pärjätä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitäisi lisätä ammattilukion paikkoja. Lukio yksinään on todella turha, ellei selvästi tähtää opiskelemaan esim. lääkikseen tai fysiikkaa tms.. Ja ammattikorkeakoulussakin monella alalla on hyötyä, jos on käynyt ensim saman alan ammattikoulutuksen. Mutta ammattikorkeakouluahan ei ilmeisesti tässä jutussa laskettu korkeakouluttautumiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aika muuttuu, mitä on vaikeata hyväksyä. Nuoriso on nyt ajattelutavaltaan täysin erilaista kuin 60-luvulla. Ei ole kaikki kultaa, mikä kiiltää. Enää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

tämäkin tutkija taitaa olla vieraantunut oikeasta tutkimuksesta olen sairastanut kohta 52 vuotta perinnöllistä sairautta ja ole yo ja tein töitä ilman mitään ammatillista koulutusta ja työ oli raskasta joskus stressaavaa joskus vaati aivojakin mutta noin 20 vuotta tein töitä ei voi ennustaa mikä on parempi vaihto ehto kumpi koulutus yksilö kysymys ja suhteita jolla on voi tänä päivänä onnistua saamaan mielekkään työn työttömiä on niin paljon että tutkikaa edelleen siivojia tarvitaan

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lukioon kannataa mennä, jos kirjottaa hyvin ja pääsee opiskelemaan hyväpalkkaisiin ammatteihin johtaviin tiedekuntiin. Niitä ei ole monta vaihtoehtoa. Akateeminen työttömyys on suuri ongelma mm. useimmissa humanistisissa koulutusohjelmissa. Opiskelepa 5-8 vuotta ja jää työttömäksi. Sinä aikana amistutavat ovat hankkineet auton, asunnon, vakituisen työpaikan ja perheen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lukioon pääsee hyvin kieliä osaavia tytöjä ja nämä pääsevät usein vielä graduun asti lukemalla. Kun vielä tulee perhettä, ei sitten hyväpalkkaista koulutusta vastaavaa työtä olekaan tarjolla

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä minä ainakin arvostan enempi ammattikoulun käynyttä kuin ylioppilasta. Muutenkin korkeakoulun ja yliopiston käneet monesti erkaantuu todellisesta työstä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä se on se oikea ja todellinen työ? Itsesäälissä rypemistä, laivan hitsausta, reiän poraamista, kurjuuden ja katkeruuden vaikerointia vai kenties sydänleikkauksen tekemistä tai lasten opettamista?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toki näin on, jos oikea työ määritellään semmoiseksi työksi, millaista korkeakoulun ja yliopiston käyneet eivät tee. Jos taas ajatellaan työn kansantaloudellista merkitystä, ei se enää ihan niin menekään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näin sitä voi lukion ja yliopiston käynyt tohtori päätellä, kun ei ole perehtynyt ammatilliseen koulutukseen ja sen tarjoamiin työllistymis- ja jatkokoulutusmahdollisuuksiin. Näin minäkin ennen ajattelin, mutta en ajattele enää, kun olen asiaan omakohtaisesti perehtynyt ja nähnyt, mitkä nämä mahdollisuudet todellisuudessa ovat. Lukiokoulutus on jäänyt kehityksessään auttamattomasti ammatillisen koulutuksen jalkoihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksi oleellinen syy lukion ongelmiin on ylioppilaskirjoitukset, joista on tullut itsetarkoitus. Opiskelijat eivät osaa enää mieltää opiskelevansa elämää varten. Vaan sanopa tuo Grahn-Laasoselle niin kuulet, että sähköistämisen takia kirjoitukset ovat perustellut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

vie erityisesti matemaattisista aineista sen vähänkin mielekkyyden, koska kyseisten aineiden kirjoitustehtävistä tulee pilipalitehtäviä teknisten ongelmien takia. Sen sijaan, että yo-kirjoitukset ajettaisiin alas, ytl:n päsmäröimille digihöpökirjoituksille aiotaan antaa entistäkin suurempi rooli jatkokoulutuspaikkojen jakamisessa.

Tässä mennään kirkkaasti digiperse edellä puuhun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (61)

Uutisvirta

12:36
Kultasirkku havaittu Hailuodossa – lintu nähtiin Suomessa edellisen kerran vuonna 2007
12:22
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset: useita aloja poistetaan saatavusharkinnan piiristä ulkomaista työvoimaa palkattaessa
12:00
Euroopan unioni ei ole täydellinen mutta sen hyödyt ovat valtavat
11:55
Merivartiostot suorittavat tehostettua vesiliikennevalvontaa tänäkin juhannuksena – muistathan nämä asiat, ennen kuin lähdet vesille
11:44
Mykkäklassikoita livemusiikin kera Valveella elokuussa – Chaplinin Kultakuumekin saa monitaiteellisen säestyksen
11:34
Mikkelin rajua koulupaloa tutkitaan tuhopolttona – tutkinnanjohtaja tyynnyttelee somehuhuja
11:32
Kiinan Xi matkusti Pohjois-Koreaan tapaamaan Kimiä, Yhdysvaltain Trump haluaa kuulla uutiset pian Xiltä itseltään
52
Tuppuraisella liki 400 000 euroa asuntolainaa, Kulmunilla lainaa 100 000 euroa – Harakalla muhkea osakesalkku ja sijoitusasuntoja
31
Päivi Räsänen arkkipiispa Luoman sateenkaarisuvaitsevaiseen vastaukseen: "Pride-liikkeen ideologiaa ja kirkon arvopohjaa mahdotonta sovittaa yhteen
22
Hagelberg uskoo: Stockmannin entisiin tiloihin syntyy monipuolinen kauppakeskus – ”Pekurin korttelin kehitys tärkeää koko keskustalle”
20
IL: Riitta-Liisa ja Toni Roponen muuttavat Ida-tyttärensä kanssa Haukiputaalta Yhdysvaltoihin – Toni Roponen Denverin yliopiston hiihtovalmentajaksi
17
Alman mittaus: Perussuomalaiset selvästi suosituin puolue
11
HS: Harkimon liike aikoo rekisteröityä puolueeksi – "Tiedän ja ymmärrän, että tästä tulee kritiikkiä"
11
Lehto Group käynnistää neljä rakennushanketta ympäri Suomea – pohjoisin paikka Utsjoella, projektien arvo yhteensä 27 miljoonaa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

UV-säteily on voimakasta Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa. UV-indeksin arvo on 6.

Lukijakuvat

Katsotuin tänään

On kukkia
Lukija

Uusin lukijakuva

oulu
mällinen h

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi Suomella menee niin kuin menee?

Suomella menee ihan hyvin ja suomalaiset ovat myös hyvin arvostettuja ihmisiä maailmalla. Osa aloittajan mainitsemista ... Lue lisää...
stranger

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image