Kotimaa

Turkki estää kaikki Suomen ja Naton uudet sotilaalliset harjoitukset – Suomen Nato-kumppanuuden toteuttaminen vaarantumassa

"Olemme potentiaalinen sivullinen kärsijä, jos ongelma jatkuu pidempään", arvioi Suomen Nato-edustuston päällikön sijainen Pekka Kaihilahti Lännen Medialle keskiviikkona Brysselissä. KUVA: Lauri Nurmi
Kotimaa 24.5.2017 20:40
Lauri Nurmi, Bryssel

Turkki estää Naton neuvostossa uudet Naton ja puolustusliiton kumppanimaiden väliset sotilaalliset harjoitukset. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Suomen puolustusvoimien osallistuminen uusiin Naton sotilaallisiin harjoituksiin on jäissä, kunnes Turkki lakkaa käyttämästä veto-oikeuttaan.

Tilanteeseen on syynä viime syksystä alkaen jatkunut poliittinen riitely Turkin ja Itävallan välillä.

Itävallan liittokansleri Christian Kern on kritisoinut ankarasti Turkin muuttumista itsevaltaiseksi maaksi.

Nato-maa Turkki ei voi estää liittokunnan yhteistyötä vain valitsemansa kumppanimaan kanssa, vaan aiheuttaakseen harmia Itävallalle sen on käytettävä veto-oikeuttaan kaikkia kumppanimaita koskevaan Nato-yhteistyöhön.

- Kahdenvälisen kiistan kanssa meillä ei ole ollut mitään tekemistä. Olemme potentiaalinen sivullinen kärsijä, jos ongelma jatkuu pidempään, arvioi Suomen Nato-edustuston päällikön sijainen Pekka Kaihilahti Lännen Medialle keskiviikkona Brysselissä.

Kaihilahti kertoo, että Nato-maat saavuttivat asiassa tiistaina osittaisen kompromissin.

- Kompromissin mukaan kaikki muu kumppanuusyhteistyö jatkuu normaalisti, mutta kumppaneille avoimista uusista sotilaallisista harjoituksista päättäminen on yhä jäissä. Siihenkin asiaan haetaan ratkaisua, Kaihilahti toteaa.

 

Vuosittain Nato järjestää noin 1 600 koulutustapahtumaa, joista 500–600 on avoimia kumppanimaille. Suomi osallistuu kumppanimaan statuksella vuosittain 200–300:aan Naton koulutustapahtumaan. Tämä yhteistyö jatkuu nyt ilman häiriöitä.

Alun perin Turkki oli jäädyttänyt koko kumppanuusyhteistyön.

- Oletamme, että uudet koulutustapahtumat ovat meille jälleen avoimia tästä päivästä lähtien, Kaihilahti sanoo.

Kumppanimaat pääsevät myös osallistumaan Naton sotilaallisiin harjoituksiin, joista on tehty Naton neuvostossa päätös viime vuonna.

- Kumppanimaille tarkoitettujen sotilaallisten harjoitusten listaa pitäisi päivittää vuonna 2017, mutta Turkki on jäädyttänyt listan päivittämisen. Koulutustapahtumien lista ei pidä sisällään sotilaallisia harjoituksia, Kaihilahti kertoo.

- Toivomme, että saisimme asian pois päiväjärjestyksestä. Meille tärkeintä on, että Suomen kumppanuudelle asettamat tavoitteet, jotka Nato on hyväksynyt, pystytään toteuttamaan, hän jatkaa.

 

Suomi määrittelee Nato-kumppanuutensa tavoitteet kahden vuoden välein, seuraavan kerran keväällä 2018.

Yhtenä tavoitteena on ollut yhteisistä sotilaallisista harjoituksista hyötyminen, joten pitkittyessään Turkin toiminta vahingoittaa Suomen Nato-kumppanuuden käytännön toteuttamista.

Esimerkiksi keväällä 2016 Suomi osallistui Naton päämajassa Brysselissä CMX-harjoitukseen, jossa Nato torjui eri sodankäynnin palasista muodostunutta uhkaa Itämerellä.

Suomi ja Ruotsi ovat Naton edistyneitä kumppanimaita. Naton sotilastermeillä maat ovat kriisitilanteessa ”mahdollisia operatiivisia kumppaneita” (engl. potential operational partners). Tositilanteessa Naton neuvosto päättäisi Suomen auttamisesta tai ottamisesta mukaan Naton vastatoimiin puolustusliiton sotilaskomitean suosituksesta. Tähänkin vaadittaisiin 28 Nato-maan yksimielinen päätös. Pian Nato-maita on 29, sillä Montenegro liittyy läntisen puolustusliiton täysjäseneksi kesäkuussa.

Vaikka Suomi ei nauti Naton 5. artiklan antamia turvatakuita, valtionjohto voi kriisin uhatessa aloittaa Nato-maiden kanssa 4. artiklan kaltaiset konsultaatiot. 

Naton 4. artikla kuuluu seuraavasti: ”Sopimuspuolet neuvottelevat keskenään aina, kun sopimuspuolen mielestä jonkun sopimuspuolen alueellinen koskemattomuus, poliittinen itsenäisyys tai turvallisuus on uhattuna.”

Virallisesti Suomi vetoaisi rauhankumppanuuden konsultaatiopykälään tai laajennetun kumppanuuden etuihin, jotka kirjattiin kesällä 2014 Partnership Interoperability Initiative -asiakirjaan.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (102)

Natossa on maita jotka ei kuulu sinne. Turkki yksi niistä, huomaa turkin diktaattorin toimista ja poliitiikasta.

Nato pitää tiivistää ja puhdistaa näistä maista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Turkilla siis mielestänne relevantti motiivi? Tyhmyyttä ei tämä keskustelupalsta ilmeisesti suodata!
Ja siis Nato pelkkä vitsi? Miksi sitten neukut ovat niin huolissaan? Taidat olla pelkkä trolli?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Välillä jotain hyötyäkin Turkista.

Muutenkin Nato alkaa olla pelkkä vitsi:

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005225943.html

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitos Turkki! Emme tarvi Pohjolaan epävakautta ja suurvaltojen jännitteiden lisääntymistä. Suomen reservistä 11% kannattaa Natoa, kansasta 27% kannattaa natoa, ja silti täällä Suomessakin on Natomaiden kanssa yhteisiä sotaharjoituksia!. Demokratiassa pitäisi kuunnella kansan mielipidettä- mutta myös Turkin mielipide kelpaa erinomaisesti kun muuta ei ole tarjottu Suomen kansalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen puolustusvoimien mukaan yhteisharjoitukset ovat sekä tehokkaampia että halvempia toteuttaa kuin puolustusvoimien omat harjoitukset. Tämä koskee erityisesti ilmavoimien harjoituksia.

Säästö tulee pääasiassa harjoituksen suunnittelun ja tarvittavien tukitoimien puolelta. Näiden kohdalla kustannuksia on edullista jakaa. Yhteistoiminnan harjoittelu myös parantaa Suomen kykyä ottaa tarvittaessa vastaan sotilaallista apua.

Turkin änkyröinti voidaan kiertää esim. määrittelemällä harjoituksen järjestäjäksi jokin Natoon kuulumaton maa, vaikkapa Suomi tai Ruotsi, kuinkas muuten...

Ensi syksynä pidettävä Aurora 17 sotaharjoitus on juuri tällainen. Tähän Ruotsin järjestämään harjoitukseen osallistuvat Ruotsin lisäksi Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Liettua, Norja ja Yhdysvallat. Se on Euroopan merkittävin sotaharjoitus tänä vuonna. Turkin sulttaania taitaa hatuttaa. :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asiahan voidaan korjata liittymällä Naton täysjäseneksi, niinkuin muutkin demokraattiset länsimaat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin on kuin miltä näyttää.

Pyllistämällä Natolle Halonen tuli kumartaneeksi Moskovalle sillä seurauksella, että Venäjän läntisistä naapurimaista vain Valko-Venäjä, Moldavia, Ukraina ja Suomi eivät kuulu Natoon. -Pyllistäessään länteen, Halonen tuli liittäneeksi Suomen kokonaan uuteen itäiseen arvoryhmään jäsenmaaksi, samaan porukkaan Valko-Venäjän, Moldavian ja Ukrainan kanssa, jonka seurauksena meidän ei tule jatkossa ja tulevaisuudessa ihmetellä jos meitä suomalaisia ja Suomea tullaan myös arvioimaan, kohtelemaan ja mittaamaan samalla mittapuulla ja samoista lähtökohdosta kuin Moldaviaa, Valko-Venäjää ja Ukrainaakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikkein järkevintä Suomelle olisi liittyä Naton jäseneksi. Suurin osa Euroopan maista ovat Naton jäseniä. Nato on ylläpitänyt ja turvannut rauhaa Euroopassa uskottavasti jo vuodesta 1949 alkaen. -Mutta, Naton jäsenyyden ulkopuolelle jääneet valtiot, kuten Georgia ja Ukraina, ovat kylläkin joutuneet venäjän hyökkäyksen kohteeksi, josta voi tehdä vain sen loogisen päätelmän, että jos haluat elää rauhassa, liity Natoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nato perustettiin suurilta osin Neuvostoliiton takia. Kun Neuvostoliiton sodanjälkeisiä toimia tarkastelee kiihkottomasti, moni länsimaa on kiittänyt hartaasti kuulumistaan ko. järjestöön. Kun Neuvostoliiton raunioista ylös konttaava Venäjä pääsi vähänkään jaloilleen, alkoi tapahtua. Venäjä hyökkäsi Tsetseniaan ja käytännössä hävitti sen maan tasalle. Vähän myöhemmin hyökkäys kohdistui Georgiaan. Muutama vuosi sitten venäjä hyökkäsi Ukrainaan, jossa se taistelee edelleen. Syyrian sairaalat ja siviilit saivat äskettäin samaa venäläistuhoa niskaansa kuin mitä tsetseenit aiemmin. Lisäksi Venäjä miehittää edellä mainittujen lisäksi Moldovaa. Jotta putinin rauhantahto tulisi selväksi hölmömmällekin, Venäjä on uhannut hävityksellä itsenäisiä eurooppalaisia valtioita ja harjoitellut tässä ohessa ydinasehyökkäystä muun muassa Ruotsiin. Kotimaassaan johto lietsoo venäläisiä taisteluun ulkoa tulevaa vihollista vastaan ja satsaa rajusti aseistukseensa ja armeijaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Putinin hallinnon vastenmielisyys Suomen Nato-jäsenyyttä kohtaan selittyy Venäjän ulkoministeriön tutkimuslaitoksen loppulauselmassa, jonka mukaan Venäjä menettää kyvyn käyttää painostusta ja asevoimaa Suomea kohtaan Venäjän tavoitteiden saavuttamiseksi, jos Suomi liittyy Natoon. Samainen tutkimus selittää, että mitä liittoutuneempi Suomi on, sitä vakavammat kansainväliset seuraukset kohdistuvat Venäjään itseensä, jos Venäjä soveltaa voimapolitiikkaa Suomea kohtaan tavoitteittensa saavuttamiseksi Suomessa. -Siksi raportti päättyy kehoitukseen estää Suomen jäsenyys Natossa kaikin mahdollisin keinoin, kuten Venäjä on sittemmin suomalaisten myötäjuoksijoittensa avulla pyrkinytkin tekemään.

Venäjä ei ole jättänyt kaikkea vain suomalaisten juoksupoikiensa, diplomaattiensa ja vaikuttaja-agenttiensa varaan. Vuodesta 2004 alkaen, jokainen venäläinen sotaharjoitus ilmansuunnallamme on sisältänyt harjoitusosion, jonka nimi on kuvaavasti "puolueettoman lähiulkomaan puolueettomuusvartiointi", joka käytännössä tarkoittaa Suomen miehitämisen harjoittelua. Miehittämällä Suomen tai esimerkiksi eteläisen Suomen alueita, Venäjä kykenee estämään Suomen jäsenyyden Natossa ja saa työnnettyä puolustuksensa kauas eteen, länteen, Venäjän omien kotialueiden säästämiseksi sotatoimilta.

Venäjällä on ratifioitu myös uusi sotilasdoktriini, joka oikeuttaa ja velvoittaa Venäjän asevoimat miehittämään lähiulkomaan jo ennakkoon ja etukäteen jos odotettavissa on, että vaikea kansainvälinen konflikti saattaisi ehkä myöhemmin eskaloitua avoimeksi sodaksi. Suomen suhteen tämä tarkoittaa miehtyksen laillistamista Venäjän lainsäädännössä ja doktriinissa siinäkin tilanteessa, että Suomi itse ei ole omalla toiminnallaan antanut aihetta voimankäyttöön.

Ukrainan ja Georgian puolueettomuus ei millään tavalla estänyt Venäjää käyttämästä asevoimaa niitä vastaan, vaan niiden sotilaallinen liittoutumattomuus tulkittiin Kremlissä voimankäyttöön niitä vastaan houkuttavaksi heikkoudeksi.

Suomi elää laina-ajalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Putinin käskystä näin toimii. Suhteilla on hintansa. Sanoi Halla-Ahokin. Sinällään Suomen kuuluisi olla NATOn jäsen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt koetaan juuri niitä `kerrannaisvaikutuksia ` Maailman eri maissa jotka johtuvat Naton/kumppanimaiden pommituksista -lukuisissa maissa. Ihmisten eläminen on tehty mahdottomaksi ja ovat joutuneet lähtemään omista maistaan. Kosto elää joidenkin mielissä ja suuntaus on ollut tuhoisa nyt Euroopan eri maissa. Lisää varustautumalla ei lopeteta sotia koskaan.Juuri siksi on Suomen hyvä pysyä pois eri sotilasliittoutumista ,vain Itsenäisyys on järkevää Suomelle ja Suomen kansalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten diktatuurimaa voi kuulua natoon . Suomen sensijaan tulisi liittyä heti natoon , kaikki muut länsimaat jo kuuluvat siihen . Ruotsi liittyy siihen kunhan pitävät seuraavat vaalinsa , eikös siellä suurinosa puolueista ole ilmoittanut halun liittyä .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä tuolla ole mitään merkitystä suomelle, voidaan keskittyä enemmän omien asioiden hoitoon. Meidän täytyy hyväksyä myös Turkin kulttuuriin ja historiaan on aina kuuluneet itsevaltiaat, ilman heitä kansa ei tunne elävänsä. Todellinen vaara on se, että Turkki päästää pakolaiset maan läpi eurooppaan, suomikin saa niistä osansa. Kannattaa vaihtaa myös lomakohde muuhun kuin Turkin matkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En tiedä millaisessa utopiassa osa kommentoijista elää kun kuvittelevat,että Suomi voi olla puolueeton jos Venäjän ja NATON välillä tulee sotilaallinen konflikti.
Suomi on maantieteellisesti liian strategisella paikalla, jotta Venäjä ottaa riskin ja luottaa siihen, että Suomen aluetta ei käytetä sitä vastaan.
Mahdollisessa konfliktia Venäjä ottaa Suomen alueen hallintaansa välittömästi ja Suomella yksin ei ole voimaa sitä estää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

NL yritti 2 kertaa ( 1939 ja 1944) ottaa Suomen haltuunsa ja epaonnistui pahasti. Ainahans sita voi yrittaa 3:n kerran , jos on valmis karsimaan yhta suuret miehisto- jakalusto tappiot kuin silloinkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivottavasti kolmatta kertaa ei tule koskaan,sillä se ei valitettavasti jäisi enää pelkäksi yritykseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Turkki on kehitysmaa ja menossa huonompaan suuntaan. Sille ei pidä antaa periksio, eikä mitään liennytyksiä. Turkilta voidaan kyllä ottaa NATO-jäsenyys pois, eikä Turkkia missään tapauksessa pitäisi ottaa EU:hun. Turkki ei ole Eurooppalainen yhteiskunta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (102)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Juttutupaan kirjoittajat ovat ikävää porukkaa

Jos kirjoittajat ovat ikävää porukkaa niin on se källi homma että näitä kuiten luetaan. Mielipiteitä on niin monta kuin ... Lue lisää...
Ratiriti

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

15.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image