Kotimaa

Tuore tutkimus: Joka kolmas koira kärsii ää­niar­kuu­des­ta, ei-toivotussa käyt­täy­ty­mi­ses­sä eroja rotujen välillä – "Yksi suurimpia eroja löytyi vieraiden ihmisten pelossa"

Koirarotujen välillä on eroa siinä, millaista ei-toivottua käytöstä koirilla esiintyy. Kuvan koira ei liity tapaukseen. Arkistokuva. KUVA: Moilanen Jukka-Pekka
Kotimaa 18.2.2020 12:04 | Päivitetty 18.2.2020 12:14
Anna Leinonen

Kaikilla koiraroduilla esiintyy ei-toivottua käyttäytymistä kuten ääniarkuutta, aggressiivisuutta ja eroahdistusta. Niiden esiintymisissä on kuitenkin suuria eroja koirarotujen välillä.

Tämä käy ilmi tuoreesta suomalaistutkimuksesta, jossa on hyödynnetty lähes 14 000 koiran aineistoa. 

Helsingin yliopiston professorin Hannes Lohen mukaan suurella osalla suomalaisista lemmikkikoirista esiintyy jonkinlaista ei-toivottua käyttäytymistä. Yleisin ei-toivottu piirre on ääniarkuus eli ukkosen, ilotulituksen tai laukausten pelko. Sitä esiintyi joka kolmannella koiralla.

Tutkimusryhmä selvitti yhteensä seitsemän ei-toivotun käyttäytymispiirteen yleisyyttä.

Ääniarkuuden lisäksi yleistä oli arkuus, joka tarkoittaa ihmisten, muiden koirien ja vieraiden paikkojen pelkoa. Useat koirat pelkäsivät myös erilaisia alustoja ja korkeita paikkoja.

Muuta ei-toivottua käyttäytymistä olivat keskittymiskyvyttömyys ja impulsiivisuus, pakkomielteinen käyttäytyminen, aggressiivisuus sekä eroahdistus.

Rotujen välillä eroja

Ei-toivottuja käyttäytymispiirteitä vertailtiin viidentoista vastauksia eniten keränneiden rotujen välillä. Lohen mukaan ongelmat olivat varsin rotutyypillisiä.

– Esimerkiksi bordercollieilla havaittiin enemmän pakonomaista tuijottamista ja valojen tai varjojen saalistamista, jotka olivat harvinaisempia kaikilla muilla roduilla.

Yksi suurimpia rotujen välisiä eroja löytyi vieraiden ihmisten pelossa. Arin rotu on espanjanvesikoira ja rohkein staffordshirenbullterrieri.

– Niiden välillä oli 18 kertainen ero pelon esiintyvyydessä, kertoo väitöskirjatutkija Milla Salonen.

Tietoa myös ihmismielen ongelmiin

Tutkimuksessa selvitettiin myös piirteiden välistä yhteyttä. Esimerkiksi arkuus ja aggressiivisuus esiintyy usein yhdessä. Lisäksi impulsiivisuuden, pakkomielteisen käyttäytymisen ja eroahdistuksen välillä oli yhteys.

– Ihmisillä pakko-oireinen häiriö ja aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD) esiintyvät usein yhdessä, mutta samaa ei ole ennen havaittu koirilla, Salonen sanoo.

Käyttäytymistutkimuksella pyritään lisäämään koirien hyvinvointia. Monet ei-toivotut käyttäytymispiirteet, kuten arkuus ja ääniarkuus voivat aiheuttaa koirille voimakasta stressiä. Käyttäytymisongelmat saattavat johtaa jopa koirasta luopumiseen.

Tutkimusryhmän käyttäytymistutkimuksen toinen tavoite on pyrkiä ymmärtämään ihmisen mielenterveysongelmien taustaa. Koira on fysiologisesti ja käyttäytymiseltään samankaltainen ihmisen kanssa. Lisäksi koirilla esiintyy luontaisesti ei-toivottua käyttäytymistä ja koirat jakavat saman, monimutkaisen ja sosiaalisen ympäristön ihmisten kanssa.

– Tämän tutkimuksen ja aineiston pohjalta jatkamme työtä selvittääksemme, miten hyvä mallilaji koira on ihmisten mielenterveysongelmien tutkimukselle. Aiemmat geenitutkimuksemme ovat viitannet samoihin geenialueisiin ainakin pelon osalta, Lohi kertoo.

 

MAINOS

Kommentoi

Päihteiden käyttö yms. ongelmat koiran omistajilla. Vähemmän järkevää käyttäytymistä ja ilotulitteet.... 😑

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pakotus, kuritus yhdessä äänien kanssa.... Ei muuta tarvitse. Mielleyhtymien kasautuma. Pennusta lähtien vähitellen totutetaan kaikkeen. Koira oppii luottamaan omistajaan. Koira on peili omistajasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kerrostalon rappukäytävässä liikkuva henkilö on nykykoirille ahdistusta herättävä. Herättävät aamuyöntunteina koko talon hakunnallaan, kun eivät voi sietää sitä, että joku rappukäytävässä liikkuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luonnon eläimet eivät pelkää ukkosta, mutta moottorikelkan ääntä kyllä, kaikki oikeat luontoasiantuntijat tuon tietävät. Luonto myöskin kärsii siitä, jos joku ajaa hangella moottorikelkalla, mutta ei siitä, jos metsä raivataan, ajetaan raivio pullolleen purua, rakennetaan sähkölinja ja lumetetaan puru luontoystävällistä hiihtoa varten, jolla fluorivoide saadaan levitettyä tasaisesti metsään, kunhan lumi on jollakin koneella saatu muokattua sopivaan muotoon. Ladun alkuun tulee rakentaa luonnollisesti tie ja tien päähän parkkipaikka, jotta korvaamattomat luontoasiantuntijat pääsevät suorittamaan välttämättömät luonnonsuojelulliset toimenpiteensä. Paitsi ministerit voivat lentää helikopterilla.

Moottorikelkasta on luonnolle myös se haitta, että se särkee luonnon rauhan, joten se turistien mökkikylä rakennetaan sitten jonnekin muualle, niin kerta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koira on pelännyt korkeita paikkoja pennusta lähtien, mikä on oikeasti hyvä, ei olisi mitään järkeä pitää koiraa joka voi loikata parvekkeelta alas. Tai pöydältä esim eläinlääkärissä, kyseessä on pieni koira jolle se pöytä on korkealla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On siinä soppa, kun erilaisista ongelmista kärsivä henkilö ottaa lemmikiksi samoista ongelmista kärsivän koiran. Mahtaa kanssaihmisillä olla mukavaa ja turvallista. Eiköhän tähänkin ongelmaan kohta huudeta yhteiskunnan apua - ihmisten auttamiseen olen valmis, mutta en koirien.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Et ilmeisesti jaksanut lukea juttua loppuun saakka:
"Käyttäytymistutkimuksella pyritään lisäämään koirien hyvinvointia. Monet ei-toivotut käyttäytymispiirteet, kuten arkuus ja ääniarkuus voivat aiheuttaa koirille voimakasta stressiä. Käyttäytymisongelmat saattavat johtaa jopa koirasta luopumiseen.

Tutkimusryhmän käyttäytymistutkimuksen toinen tavoite on pyrkiä ymmärtämään ihmisen mielenterveysongelmien taustaa. Koira on fysiologisesti ja käyttäytymiseltään samankaltainen ihmisen kanssa. Lisäksi koirilla esiintyy luontaisesti ei-toivottua käyttäytymistä ja koirat jakavat saman, monimutkaisen ja sosiaalisen ympäristön ihmisten kanssa.

– Tämän tutkimuksen ja aineiston pohjalta jatkamme työtä selvittääksemme, miten hyvä mallilaji koira on ihmisten mielenterveysongelmien tutkimukselle. Aiemmat geenitutkimuksemme ovat viitannet samoihin geenialueisiin ainakin pelon osalta, Lohi kertoo."

Eikä myöskään kannata unohtaa sitä, miten merkittävässä osassa koirat ovat esimerkiksi työkoirina eri tehtävissä, jos niitä ei olisi, vaikuttaisi se yllättävän laajasti myös koiravihaajan maailmaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjeesi loppupuolella mainitsemasi käsite ”koiravihaaja” ei ole lainkaan soveliasta, koska se loukkaa ihmisiä, jotka eivät hyväksy ajatusta eläinjalosteiden itsekkäästä viihdekäytöstä. Tämä mainitsemasi ryhmä nimittäin useimmiten rakastaa luontoa, kasvistoa, hyönteisiä, eläimiä ym. He rakastavat kasvillisuudesta, joka tuottaa happea sen sijaan, että kuluttaisi sitä. He rakastavat hyönteisiä, jotta pikkulintujen elämä olisi turvattua jne. Sen sijaan he ovat huolissaan eläinten ja niiden jalosteiden lisääntyvästä viihdekäytöstä, jolla on tunnetusti ikävät seurauksensa luonnon ja ympäristömme kannalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eiköhän valtion budjettiin vuodesta 2021 alkaen pitäisi saada kohta: "Koirien stressioireiden parantamisen kustannusten kattaminen, 100 miljoonaa euroa. " Sen voisi lisätä sinne SoTe:een.
Sitten voitaisiin vielä varata 10 miljoonaa koirien psykologisen hoidon vaikuttavuuden jatkotutkimukseen.

Siinähän olisi paljon bisnestä koirapyskologeille ja tutkijoille.

Lainsäädännön puolelle pitää tietenkin saada laki , joka tekee koirien häiritsemisen voimakkailla äänillä rangaistavaksi. Siinä olisi bisnestä koiralainsäädäntöön erikoistuneille juristeille ja virkatöitä rikoksia tutkiville poliiseille ja tuomioistuimille ( kun poliiseilla ja tuomareilla sekä syyttäjillä ei ole muutakaan tekemistä ).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

7.4.
Britannian koronavauhti kiihtyy, lähes 800 kuoli vuorokaudessa – tuoreen tutkimuksen maassa voi kuolla jopa 66 000 ihmistä pandemian ensimmäisessä aallossa
7.4.
Muuttolinnut saapuivat Rommakonselälle Lukijalta
7.4.
Suomalaiset luottavat televisioon ja sanomalehtiin koronauutisissa – sanomalehtien suosio vahvaa etenkin nuorten aikuisten keskuudessa
7.4.
Julkinen sektori kieltäytyy lääkäriyhtiöiden koronatesteistä, edunvalvoja keskittäisi päätökset valtiolle – Ministeriö kiistää periaatteelliset syyt: Yhteistyötä harkitaan
7.4.
Päivän kotoiluvinkki: Pienet asiat pitävät yllä kodin siisteyttä – hommia kannattaa jakaa eri päiville
7.4.
Eurooppaa kiertävä kilpaesteratsastaja Mirella Lesonen-Hakola on kaaoksen hallinnasta nauttiva ison perheen äiti – "Karanteeni ei meillä juuri vaikuttanut, koska normaalistikin ehditään hädin tuskin käydä kaupassa" Tilaajille
7.4.
Suomen hoivakodeissa tapahtunut jo ainakin 20 koronakuolemaa – yhdessä yksikössä kahdeksan virukseen menehtynyttä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Ville Tavion näkemykset

168 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pääomavero 43% pian

Siitä vain lisää veroja. Loppuu sitten maksajat, sillä köyhemmätkin kuin Wahlroos muuttavat pois Suomesta. 43% nollasta ... Lue lisää...
pääomatulojakin

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

8.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image