Kotimaa

Tuore selvitys on herätys työ­nan­ta­jil­le: Rahalla palkitseminen motivoi eniten työntekijöitä

Palkitseminen herättää positiivisia tunteita, kun se on reilua ja läpinäkyvää, sanoo Mandatum Lifen palkitsemispalveluiden johtaja Kiisa Hulkko-Nyman. KUVA: Joel Maisalmi
Kotimaa 25.2.2020 10:00
Kirsi Turkki

Rahalla palkitseminen on tärkein työntekijöitä motivoiva tekijä. Toiseksi tärkein on työn mielekkyys. Vastaukset ilmenevät palkitsemiseen paneutuneen yrityksen, Mandatum Lifen teettämästä palkitsemistutkimuksesta.

Rahalla palkitseminen on joko tärkein tai toiseksi tärkein hyviin suorituksiin motivoiva tekijä. Näin vastasi 61 prosenttia Palkitseminen Suomessa 2020 -tutkimukseen vastanneista työntekijöistä.

Työn mielekkyyden valitsi 51 prosenttia vastaajista joko tärkeimmäksi tai toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi.

Sampo-konserniin kuuluva Mandatum Life julkisti tiistaiaamuna teettämänsä Palkitseminen Suomessa 2020 -tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa kysyttiin yli tuhannelta työntekijältä ja 300 yrityspäättäjältä, mikä suomalaista työntekijää motivoi ja toimivatko palkitsemisjärjestelmät.

Mandatum Lifen palkitsemispalveluiden johtaja Kiisa Hulkko-Nyman hieman yllättyi, miten voimakkaasti rahallinen palkitseminen nousi esiin tutkimuksessa.

– Rahalla on vahva symbolinen arvo, se on työntekijälle selkeä viesti onnistumisesta ja arvostamisesta. Rahalla voi myös tehdä asioita, mitä ei pidä väheksyä lainkaan, Hulkko-Nyman sanoo.

Tutkimuksesta ilmenee, että työntekijät arvostavat kaikkia rahallisia palkitsemisjärjestelmiä enemmän kuin työnantajat ovat arvioineet.

– Ero on huomattava siinä, miten työntekijät ja työnantajat arvioivat motivoivia tekijöitä.

Käytetyin palkitsemistapa Suomessa on tulospalkkaus ja toiseksi käytetyin kerta- tai pikapalkitseminen. Harvinaisempia ovat henkilöstörahastot tai osakepalkitsemiset.

Hulkko-Nyman pitää tutkimuksen tuloksia hyvänä herätyksenä työantajille siitä, mitä työntekijät pitävät motivaatiotekijöinä.

Yksilön tai tiimin palkitseminen parasta

Palkitseminen onnistuu parhaiten, kun henkilöstö pystyy vaikuttamaan oman palkitsemisensa toteuttamiseen ja esimiehet on valmennettu palkitsemiseen ja sen viestimiseen.

Kaikkein eniten vastaajia motivoi palkitseminen, jossa mittarit ovat ryhmä- tai henkilötasolla. Yritys- tai yksikkötason palkitseminen on haastavampaa.

Hulkko-Nyman korostaa, että kun onnistumisen mittaaminen on kaukana henkilöstä, niin se vaatii hyvää viestintää, jotta motivaatio kasvaa.

– Mitä kauempana mittarit ovat henkilöstä, sitä enemmän pitää työskennellä palkitsemisen viestinnän kanssa, jotta esimiehet osaavat viedä käytännön keskusteluun sen, miten kunkin työ vaikuttaa ison tason onnistumiseen.

Kolmannes työntekijöistä ottaisi riskiä

Hulkko-Nyman pitää tutkimuksessa yllättävänä myös sitä, että suomalaisista työntekijöistä 36 prosenttia olisi valmiita pienempään peruspalkkaan, jos tulospalkkioiden avulla olisi mahdollista päästä aiempaa suurempaan kokonaisansioon.

– Tulos toistuu kaikkien tuloluokkien läpi.

Tämä merkitsee tutkimuksen mukaan sitä, että työntekijät luottavat omiin kykyihinsä ja toisaalta työnantajan reiluuteen.

Palkitseminen Suomessa 2020-tutkimus

  • Mandatum Life teetti tutkimuksen, jossa kartoitettiin yritysten käytössä olevia palkitsemisen järjestelmiä ja työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä järjestelmien tehokkuudesta ja motivoivuudesta.
  • Tutkimukseen vastasi 302 työnantajan edustajaa ja 1007 työntekijää suomalaisista yrityksistä.
  • Työntekijäpuolen vastaajien pääosan (56 prosenttia) toimenkuva oli työntekijä. Toiseksi eniten vastaajissa oli toimihenkilöitä ja asiantuntijoita (25 prosenttia).
  • Työntekijöitä edustavista vastaajista 28 prosentin vuosiansiot olivat 15 000 - 30 000 euroa ja 32 prosentin vuosiansiot olivat 30 000 - 60 000 euroa.
  • Tutkimuksen toteutti joulukuun 2019 ja tammikuun 2020 aikana Innolink Research.
  • Tutkimuksen teettäjä Mandatum Life kuuluu Sampo-konserniin. Yhtiö on paneutunut palkitsemiseen Suomessa.
MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (22)

Toisten tutkimusten mukaan palkankorotus motivoi kahden (2) viikon ajaksi. Repikää siitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rahallinen tulospalkkio on hyvä kannustin. Nykyisin kuitenkin palkitaan kylpylälomalla tai marketin ostoskorteilla, sillä yrittäjä saa siten veroedun omalle yritykselleen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuloksellisesta työstä palkitseminen
rahalka palkitseminen toimii kannusteta siinä tapauksessa, että palkkio menee oikealle henkilölle, esim. markkinointitehtävissä ei näin aina tapahdu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olin heinäkasakkana 1960 - luvun puolivälissä. Se oli kekkosenaikaa se. Palkitsemisen suoritti isäntä kolmella pontikkapullolla. Vieläkin muista. Sittemmin on tullut jonkinlaista prenikkaa yms, ne palkitsemiset yhtä tyhjän kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö tää ole vähän jo päivänselvää että palkitseminen rahalla motivoi työntekijöitä, pitääkö siitä oikein uutisoida?? Eikö ihmisillä ole parempaa uutisoitavaa? Tottakai työntekijä motivoituu kun heitä rahalla palkitaan, ihan selkeetä se on. Nostakaa palkka, vähentäkää verotusta samalla ja ruoan hintaa niin kattokaa miten suomen kansa iloitsee ja silloin voi paremmin kans mentaalisestikkin mut jos tällä systeemillä mennään eteenpäin niinku sw nyt on niin ei näytä tulevaisuus hyvältä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rahapalkkot eivät todellakaan ole ainoa palkitsemiskeino, eikä se ole monen mielestä paras palkitsemistapa. Minullekin muut palkitsemistavat ovat tärkeämpiä. Tutkimuksen mukaan enemmistö pitää rahabonuksista. Toivottavasti ei yleistetä, vaan jokaiselle työntekijälle etsitään sopivin palkitsemistapa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä nyky työnantajat ovat poistaneet kaikki työntekijän kannustimet. Ja sitten vielä ihmetellään, kun ei saada työntekijöitä. Puskaviestintä kyllä kertoo kenen palvelukseen ei ainakaan kannata mennä. Ja jatkuvat yt-neuvottelut tuskin työhyvinvointia lisää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Bonuksiin liittyy sellainen suuri epäkohta että niiden jaolla ei ole mitään valvontaa. Kuten ollaan havaittu pieni sisäpiiri johtoportaassa jakaa aivan järjettömän suuruisia bonuksia toisilleen.
PeriIaate siitä että samasta työstä sama palkka pääsääntöisesti on karannut täysin käsistä. Kyllä jokaiselta odotetaan että tulosta tulee, eteenkin suuripalkkaiselta palkkaansa vastaavasti, ei siihen tarvita erillisiä bonuksia.
Palkkioita tulisi maksaa vain esim keksinnöistä tai selvästi mitavista asioista. Nokiallakin kun nykyinen YT johtamispolitiikka tuli käyttöön sai innovaatiosta pääsääntöisesti vain kahvilipun tai sitten pomo varasti idean omakseen ja sai bonukset.. kyllä motivoi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Päivänselvä asia, että rahapalkkaa kannustaa tekemään parhaansa. Mitä arvoa on turhilla tavarapalkinnoilla ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko tämä jollekin yrittäjälle yllätys? Työtähän tehdään että saadaan elämänlaatu kuntoon ja laskut maksettua. Kukaan ei tee varsinkaan suorittavaa työtä ihan huvikseen. Raha se on mikä motivoi. Ei mikään muu. Kympillä saa kympinmiehen joka vaan vinkuu ja valittaa. Ahkerasta, tehokkaasta ja motivoituneesta joutuu maksamaan enemmän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On myös huomattava että Johtajien ansiottomat ylisuuret bonukset ne rappioitti nokiankin yhtenä syyna ja heijastuivat muuallekkin yhteiskuntaan negatiivisena kateutena ja vaatimuksina. Tästä seurasi myös että valtionyhtiöissä alettiin maksaa täysin ansiottomia bonuksia kuten alkossa jossa tulosta tulee tekemättä mitään.
Työntekijöille bonuksia voi maksaa mutta peruspalkkoja ei pidä lähteä laskemaan sillä verukkeella. Sellainen probakanda tämänkin tutkimuksen tavoitteena näyttää olevan..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan se hienoa että työnantaja on huomannut että on työntekijöitä joita kannattaa palkita esim: tuntipalkan korotuksilla. Mutta kylmä tosiasia on että kaikista tärkein asia mielestäni on että työyhteisössä on hyvä henki ja on ymmärretty että painetaan yhteen hiileen työnantajan puolesta niin rivi miehistöstä johtoportaaseen se on kaikkien etu. Että firma pärjää tämän päivän kilpailussa ja aamulla koetaan että on kiva lähteä töihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aikoinaan tehdyn turkimuksen mukaan raha motivoi lyhyen aikaa. Työilmapiiri ja työkaverit ovatkin pitkäaikaisemmaksi motivointikeinoksi parasta.

Tietenkin, jos palkka on artikkelin mukaisesti se 20000e vuosi, ymmärtää miksi palkka on noussut suurimmaksi tekijäksi. Alle 20t euron tuloilla kaikki on hyödyksi ja se tuntuu päivittäisessä elämässä. Olkoon summa 10€ tai 100€.

Lopputuloksena voisi nähdä että mitä isompi palkka sitä vähemmän raha motivoi tai sitoo pitkällä juoksulla.

Rahan kanssa motivoiden käy kuten Nokialla, että bonuksia ja optioita haetaan talon sisällä muita yksiköitä sabotoiden ja osakkaita vedättäen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillä on Oulun seudullakin ainakin muutamia yrityksiä, jotka maksavat bonuksia työntekijöillekin kiitoksena hyvästä tuloksenteosta. Jo pitkään tapana olleet vain ylemmälle johdolle suunnatut bonukset tulevat muuttumaan lisääntyvästi koko henkilöstölle maksettaviksi bonuksiksi. Ylemmälle johdolle on maksettu kovia bonuksia, vaikka firma on tehnyt tappiota ja siksi näiden bonusten teho on inflatoitunut. Bonuksia koko henkilöstölle maksavien firmojen pitäisi tiedottaa maksetuista bonuksista ja ennenkaikkea kertoa miten koko henkilöstölle maksetut bonukset ovat vaikuttaneet yrityksen tuloksentekoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En noin henkilökohtaisesti ole kyllä koskaan ymmärtänyt millä perusteella johdolle on maksettu bonuksia, jos firma tekee tappiota. En ymmärrä myöskään sitä, millä perusteella työntekijöiden irtisanomisista on maksettu johdolle bonuksia yleisesti monissa yrityksissä. Jospa joku viisaampi kertoisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun ihmisiltä kysytään, ainahan he kertovat, että tahtovat lisää palkkaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oho, tittelit, villasukat ja firman huppariko eivät olekaan niitä parhaita palkitsemismenetelmiä? Toivottavasti edellinen pomoni lukee myös tätä juttua, aika moni osaaja kun on firman jo jättänyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ne Joulun aikoihin henkilökunnalle jaettavat ja sen sileäksi hiotun puunkappaleen päälle muovikääreen avulla kiristetyt erikoisjuusto-asetelmat unohtuivat tuosta muuten niin kattavasta listauksestasi nyt ihan kokonaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näinhän se on. Kehuttu ja kiitelty "Nokian henki" aikoinaan perustui avokätisiin bonuksiin. Mukavahan se on töitä tehdä kun tietää onnistumisesta tulevan muutakin kuin pullakahvit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (22)

Uutisvirta

31.3.
Urpiaisia ruokinnalla Lukijalta
31.3.
Valtioneuvoston muistio ravintoloiden sulkemisesta kertoo: Koronaa tavattu Pohjois-Pohjanmaalla kuudessa kunnassa – "Oulussa on havaittu useita COVID-19 -tapauksia"
31.3.
Haukiputaan yli 40-vuotias Jatulin liikuntakeskus kaipaa kipeästi isoa remonttia – vajaan yhdeksän miljoonan peruskorjaushanke on paraikaa selvityksessä
31.3.
Messi piikitteli Barcelonan seurajohtoa – "Olemme aina olleet ensimmäisinä auttamassa seuraa, kun on ollut tarve"
31.3.
Muhoksen kunta aloittaa yt-neuvottelut – vielä ei selvillä, kuinka suurta henkilöstömäärää lomautukset koskevat
31.3.
Maaliskuun lukijakuva: Enkun tunti sujuu Iidalla kotona Kiimingissä pappakoiran kanssa
31.3.
MTV Uutiset selvitti että enemmistö suurimmista pörssiyhtiöistä aikoo maksaa osinkoa koronaviruksen keskellä

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

Eikö samalla logiikalla työttömäksi jäävänkin pitäisi olla nillittämättä työttömyyttään ja kestää se puoli vuotta ilman ... Lue lisää...
Eikö työttömäksi

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

1.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image