Kotimaa

Tuon­ti­vaat­teis­ta löydetty jopa hor­mo­ni­häi­rit­si­jöi­tä - asiantuntija huolissaan testien vähäisyydestä

Haitallisia kemikaaleja löytyy erityisesti Aasiasta tuoduista vaatteista. KUVA: Pekka Peura
Kotimaa 4.10.2017 7:00
Silja Aitoaho

Suomeen tuoduista tekstiileistä löytyy joka vuosi terveydelle haitallisia kemikaaleja EU:n tiukasta kemikaalilainsäädännöstä huolimatta. Haitallisia kemikaaleja löytyy etenkin Aasiasta tuoduista vaatteista. Silti vain murto-osa tuontitekstiileistä testataan ennen kuin ne päätyvät markkinoille.

EU:n kemikaalilainsäädäntö rajoittaa tai kieltää haitallisten kemikaalien käyttöä EU:n alueella, ja useat rajoitukset koskevat myös tekstiilituotteita. Suomessa tuotteiden turvallisuutta valvovat Tukes ja Tulli. Viranomaisilla ei kuitenkaan ole kattavaa tietoa EU-markkinoilla olevien tuotteiden sisältämistä kemikaaleista, sillä valvontaa tehdään lähinnä pistokokein.

Esimerkiksi Tulli testaa vuosittain noin viisisataa näytettä tekstiili- ja nahkatuotteista, sanoo Tullilaboratorion jaostopäällikkö Arja Meriläinen.

– Tutkimme muun muassa siliävyyskemikaaleista peräisin olevaa formaldehydiä, joka ärsyttää hengitysteitä, silmiä ja ihoa ja voi aiheuttaa allergiaa sekä tekstiilien värjäämiseen käytettyjä atsovärejä, joista pieni osa on sellaisia, että niistä voi vapautua mahdollisesti syöpää aiheuttavia aromaattisia amiineja.

Haitalliseksi tiedettyjä kemikaaleja on Meriläisen mukaan löytynyt tuontivaatteista vuosittain. Määräysten vastaisten tuotteiden osuus vaihtelee jonkin verran joka vuosi. Esimerkiksi viime vuonna testatuista 554 näytteestä määräysten vastaisia oli 11 kappaletta. Tänä vuonna määräysten vastaisia tuotteita on tähän mennessä löytynyt 22 kappaletta.

"Tekstiilien turvallisuudesta tarvittaisiin lisää tutkimusta"

Tekstiilien reaktiiviväreistä väitellyt tekstiilitoksikologi Kaisa Klemola on huolissaan siitä, miten vähän tekstiilialalla on tutkittu tuotteiden turvallisuutta nimenomaan niissä käytettyjen kemikaalien ja niiden yhteisvaikutusten osalta.

– Tekstiilialalla on ollut innostusta keskittyä ensisijaisesti materiaalien ominaisuuksien kehittämiseen ja prosessien kehittelyyn. Myös jätevesiasiat ovat olleet tuoteturvallisuuden edellä. Tekstiilien turvallisuudesta tarvittaisiin lisää tutkimusta. Tukesin ja Tullin on aivan mahdotonta testata kaikkea, pitkän uran tekstiiliteollisuudessa tehnyt ja nyt jo eläkkeellä oleva Klemola sanoo.

Klemola nostaa esiin muun muassa niin sanotut hormonihäiritsijät eli luonnollisten hormonijärjestelmien toimintaa häiritsevät kemialliset yhdisteet, joiden käytöstä tarvittaisiin lisää tietoa. Niitä ovat muun muassa tekstiilikemikaaleinakin käytetyt ftalaatit ja nonyylifenoli.

Ftalaaatteja käytetään pehmittämään muoveja ja nonyylifenolia taas esimerkiksi tekstiiliteollisuuden pesuaineissa.

Ympäristöjärjestö Greenpeace löysi näitä kemikaaleja 50 lastenvaatteesta vuonna 2014.

– Biotekniikka voi tarjota uusia analyysimenetelmiä yleisen haitattomuuden testaamiseen. Tutkimusta tarvitaan sekä Suomessa että yhteistyössä kansainvälisten tutkijoiden kanssa, Klemola sanoo.

Suomessa olisi hänen mukaansa syytä pohtia tekstiilien osalta myös kulutustottumuksia.

– Tuotamme tekstiilijätettä Suomessa paljon, yli 70 000 tonnia joka vuosi. Samalla kun käytämme kuituja, käytämme myös valtavia määriä kemikaaleja ja vettä.

MAINOS

Kommentoi

Ainakin talvivaatteiden tulisi olla myrkyttömiä. On aika hankalaa pestä uutta kuohkeaa talvitakkia, ilman että sen ulkoasu ei muutuisi. Minusta myös kangaspakkoihin tulisi merkitä valmistusmaa, kuten ennenkin oli, kankaan ostajalla pitäisi olla oikeus tähän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen melko varma, että en tuota tekstiilijätettä 15kg vuodessa ja epäilen ettei moni muukaan tuota. Näin ollen joittenkin ihmisten täytyy sitä tuottaa käsittämättömät määrät. Oma kulutusarvioni on ehkä n. 2 kg/v. Se on kulutuksen häntäpäästä ja toki tietty turhamainen shoppailija ostaa vaatetta joka päivä, joten siitähän nuo hirveät luvut syntyy. 70 miljoonaa kiloa on käsittämätön määrä. Esimerkkinä voisin mainita ostamani laadukkaat "paremma"housut kuluvat käytössäni n.10v. Arkiaskareissa työvaatteet kestää n. 5-8-vuotta. Paidat ja aluskamppeet n. 10-15 vuotta. Ja Huom! Muoti ei mekitse minulle mitään. Muodin seuraaminen joillekin lyhentää noita aikoja dramaattisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaateteollisuus on suuri maapallon tuhoaja. Heikkolaatuisia, myrkyllä kyllästettyjä tekstiilejä tuotetaan Aasiassa ja niitä tuodaan ympäri maapalloa saastuttamaan ihmisiä ja ympäristöä. Kuinka katastrofaalisessa tilassa maapallon pitää olla, ennen kuin tähän herätään?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä se olemme me ihmiset, jotka tätä palloa tuhoamme. Halvalla haluamme, emmekä kysele saati vaadi faktoja kun vaatteitamme ostamme.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Atsonvärit ovat yleisiä leivonnaisissa, mm. fantasia kakuissa. Jos se altistaa tekstiilissä kehon ulkopuolella syövälle, niin miten noinniiku syötynä eli kehon sisäpuolella?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaatteille, lakanoille, pyyhkeille, ja etenkin pienten lasten vaatteille suosittelen kunnollista pesua ennen käyttöönottoa. väriaineet ovat aika tuhtia tavaraa, ja saattavat aiheuttaa pahoja ihottumia. Kouluaikoina värjäyksiä tehdessä tekstiilei-hin, nuppi oli tukossa, ja olo muutenkin huono, kun päivän oli ollut katkuisessa työpajassa. Vuosia sitten tuli joku ohjelma telkusta, jossa "länsimaihin" värjättiin tekstiilejä, olipa ankeeta kateltavaa. Työolot olivat surkeat, ja työturvalli- suudesta ei ollut tietoakaan. Epäilen, etteivät olot ole kummenneet tähänpäivään mennessä. Mutta näistä asioistahan ei "huudella" täällä läntisellä pallonpuoliskolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juttuun olisi voinut lisätä tietoa siitä, että auttaako tuotteen peseminen ennen käyttöä yhtään tähän ongelmaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EU.n kemikaali virasto on Suomessa mutta, kun ei ole virkamiehillä rohkeutta niin ei ole rohkeutta.

-halpatuonti vaatteet lähes poikkeuksetta täynnä mm. Malaria ja homeen esto aineita.

Ei ihme jos sperman laatu heikkenee??

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Peskää ihmeessä ne ennen käyttöä.
Ns.

Kotimainen" ei takaa mitään
Se on monesti valmistettu ulkomailla
Halvalla.
Nimi on vaa suomesta!
Kysykää mistä ne ovat peräisin
Hankkikaa tietoa moniko vaarantaa terveyden mm.
Merkkifarkkujen takia.
Sama koskee sohvia voi tulla ihottumaa istuessa kun myrkkyä kankaasta irtoo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö vaateita myyvillä yrityksillä ole mitään vastuuta tuotteistaan tai henkilökunnastaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

12:39
Ruukissa syntyi sunnuntai-iltana kaksipäinen sonnivasikka – Tilan isäntä: "1800 poi'itus­ta ta­ka­na, mut­ta tällaista en ole ennen nähnyt"
12:32
Vuoden Maaseutukasvoksi on valittu Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä
12:30
Irakilaiskaksosten jutun oikeuskäsittely alkoi valokuvien vertaamisella – hovikäsittely tökkinyt kaksi vuotta
12:11
Hupisaarten purot saavat lisää taimenasukkaita syyskuun alussa
12:01
15 vuoden takainen ajatus muuttuu todeksi – Rukalle kohoaa 20 iglun kylä: "Valmista pitäisi tulla marraskuun aikana"
11:57
Satakunnan lennoston lentotoimintaharjoitus järjestetään syyskuussa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa
11:21
Puita halaamalla voi saada hyödyllisiä mikrobeja – "Etsi mieluinen puu, ota hyvä halausote ja hengitä syvään"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työeläkkeisiin on myös puututtava

204 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Itsensä peukuttavat ja itsensä kanssa keskustelut

Minäpä nostanki molemmat peukut pystyyn kun keksin hyvän jutun jonka sitte jaan muiden kans. Mitäpä kyttääjänä olet siit... Lue lisää...
Mitäs siihen sanot, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image