Kotimaa

Tenon ka­las­tus­so­pi­mus herättää kritiikkiä paikallisissa - kalastuksen pelätään loppuvan

Tenojoen kuuluisat lohet kiehtovat niin paikallisia kuin turistejakin. Arkistokuva. KUVA: Jonny Holmén
Kotimaa 13.8.2016 2:11 | Päivitetty 13.8.2016 10:44
STT, Kaleva

Utsjoen saamelaiset ja yrittäjät pelkäävät Tenon kalastuksen hiipuvan. Suomi ja Norja sopivat Tenon kalastuksen sääntelystä kesän alussa, ja siitä lähtien sopimus on herättänyt paikallisissa voimakasta kritiikkiä. Sääntelyn katsotaan vaikuttavan liiaksi muun muassa kalastusmatkailuun sekä saamelaisten perinteisiin kalanpyyntikeinoihin.

Sääntelyn tarkoitus on suojella Tenon lohikantoja. Sääntely niukentaa kaikkiin kalastusmuotoihin käytettävissä olevaa aikaa Tenolla. Lisäksi joelle tulee tietyille alueille ja ajanjaksoille jyvitetyt matkailukalastajien lupakiintiöt.

"Elinmahdollisuudet ovat olemattomat"

Utsjokelaiset Aslak Pieski ja Niilo Aikio ovat kalastaneet Tenojoella vuosikymmeniä. Koskaan ennen kesä ei ole ollut näin synkkä.

Alkukesästä tuli voimaan myös uusi kalastuslaki, jonka seurauksena paikalliset eivät ole saaneet enää kalastaa ilmaisilla luvilla Tenon sivujoissa ja parissa muussa tärkeässä lohijoessa. Jo se oli synkkä uutinen.

Pieskin ja Aikion mielestä Tenon sopimus on lopun alkua.

- Perinnekalastajia ei pian olisi enää muutenkaan, koska väki käy vähiin. Pitikö minun sekin nähdä, että meidät potkaistaan rannalle, Aikio sanoo.

Pieski ja Aikio ovat saamelaisia, joita sopimus heidän mielestään syrjii.

- Tämä on röyhkeää kajoamista meidän omaisuuteemme, Pieski sanoo.

Tenolla käytetyt perinteiset kalastustavat, kuten pato- ja verkkokalastus, ovat kuuluneet Tenon varrella kiinteistöjä omistaville ihmisille.

- Elinmahdollisuudet täällä ovat olemattomat ilman Tenon kalastusta, Pieski sanoo.

Matkailijat säikähtävät kiintiöitä

Kalastus on myös Utsjoen vakain kesämatkailutuote.

- Miksi tuhota se ja lähteä rakentamaan jotakin uutta, kysyy yrittäjä Marjatta Holmberg.

Hän on pyörittänyt vanhempiensa perustamaa matkailuyritystä 26 vuotta ja pelkää, että tämä kesä jää viimeiseksi. Erityisesti kiintiöt huolettavat. Kukaan ei aja Utsjoelle, jos ei voi olla varma, riittääkö lupia.

- Lohestusmatkailijoistamme joka ikinen on sanonut, että jos sopimus toteutuu, he eivät enää tule tänne.

Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö, Suomen neuvottelukuntaa johtanut Pentti Lähteenoja sanoo, että laajaa vastustusta saattoi odottaa.

- Rajoitukset ovat kovia. Kyllä niitä silti tasapuolisesti koetettiin jakaa.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (31)

Norskeille on tärkeintä, että kutujoki säilyy merialueen lohenkalastuksen vuoksi. Paljonko muuten maksaa etelänturistin lohikilo Tenon rantakivillä? Matkat, luvat ja asuminen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

norskit vie suomalaisia päättäjiä kuin kuoriämpäriä eipä nuo päättäjät näy tajuavan vaikka mistä vääntäisi itse olen turisti ja rantakahlaaja joten suurin huoli on luvat norskit pyytää koen tyhjäksi jokisuulta ja merellä ei sitä pirukaan onkimalla ja pikkuverkolla tyhjää

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Potkut Pentti Lähteenojalle, ja osastopäälliköksi "Olmmos" Olavi Joensuu, mikäli eläkepäiviltään joutaa. Suomessa on vieläkin kolonialistisia henkilöitä hallinnossa, jotka haluavat jakaa (riistää) alkuperäiskansan omistukset toisen kansanosan hyödynnettäväksi. ILO,n pöytäkirja on edelleen ratifioimatta. Pelkään pahoin, että Lapin kullanhuuhdontakin on pantu jäihin toistaiseksi odottamaan monikansallisten ryntäystä kultakentille. Olemme nähneet, että suojelualueet ovat murrettavissa "taalatukulla" ja rahakkaalla sopimuksella, mistä paikalliset eivät hyödy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kahden kalan vuorokausikiintiö ja yli 80cm naaraat vapautettava. Lisäksi viikosta vois rauhoittaa vaikka maanantai ja perjantai kokonaan. Muuta ei tarvita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pieski ja Aikio voivat katsoa vain peiliin, miksi näin tapahtuu. Paikalliset ovat vuosikymmenet huutaneet, että turisti vie kalan joesta. Nyt tuli loppu tuollekkin huutamiselle, kun turisti ei enää käy, eikä itsekkään saa kulkuttaa, mutta ainahan voi aloittaa syyspyynnin pimeässä, kun turistit ovat lähteneet, eikä kukaan ole perään katsomassa. 1983 alotin Tenolla kalastuksen ja 2006 lopetin, koska jo silloin säännöt menivät päin p...että. Valittakaa nyt paikalliset elinkeinojen menettämisestä. Sitähän te olette tehneet ijät ja ajat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minunpuolesta saavat pitää jokensa ja kalansa. Osa on niin omahyväistä porukkaa ettei paremmasta väliä. Ei kelpaa mikään apu niin loppukoot kalastuskin. En kyllä lähde tukemaan missään nimessä. Tässä on henkilökohtainen mielipide. Ja vain siksi kun siellä on muutama sellainen ihminen joka on niin täynnä itseään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Simojoellakin paikalliset ja paikallisten tutu viis veisaa rajoituksista. Somerossa ukot vetää lohta kuin viimeistä päivää! Taitaa siinä yks sankari pitää lohiverkkojakin pirtin eessä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No Jasper pääkkönen ajoi voimakkaasti kalastuksen sääntelyä ,oli oikein TV:ssä valittamassa kalastusviranomaisille lupien runsaudesta ,nyt niitetään mitä taiteilija kylvi.
No aina voi mennä Kanadaan lohia narraamaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikä etuoikeus se tenon rannalla asuvalla on ilman lupia kalastella? Onko se oikeasti ollu näin? Itsekin asun Keski-Suomessa järven rannalla ja varmasti luvan tarviin jos meinaan sinne verkot heittää tai uistinta vetää. Ja lässyn lässy sen elinkeinon kanssa. Maailma muuttuu muuallakin. Kelan ja työkkärin palvelut ulottuvat myös sinne nuorgamin mutkaan saakka.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

kuhan jäkättäävät. Lapin ukot on kulkuttaneet joen tyhjäksi ja nyt kalastajat suuntaavat Torniojoelle!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

eiköhän ne norjalaiset pyydä lohet tenovuonossa,sanoi norjan puolen paikallinen jo 30v sitten. tämä rajoitus on norskien oman hölmöyden tulos. vapa tai veneukot ei ongi lohta niin paljon,että kanta hiipuis.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Utsjoen kunta voi alkaa laittaan lappua luukulle. Kalastussopimus oli käytännössä kuolinisku koko kunnalle. Hyvästi Utsjoki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä nyt on sama asia kuin aikoinaan porojen laiduntamisessa. Ehkäpä herrat Pieski ja Aikio voisivat valaista mitä tapahtui jäkälälle kun tokkien kokoa ahneesti kasvatettiin ja annettiin vapaasti herrojen ideologian mukaan laiduntaa?
No, se tuhouitui ja nyt niitä porotokkia pitää hätäruokkia.
Lohta sen sijaan hätäruokinta ei auta jos viimeinenkin kuteva lohi ansoitetaan rehdisti verkottamalla, ei myöskään turismia, yrittäjä Holmberg.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

jo monta vuotta tenon koijareilla .porukat siirtyy torniojoele ja ruotsin puolelle missä ymmärretään matkailua

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näin mäkin kaverin puheista ymmärsin. Käytös joillakin paikallisilla muualta tulleita kohtaan todella ala-arvoista. Torniojoella käy nykysin. Onpa nuo paikalliset tainnu nyt suututtaa väärän miehen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kateus, mikä tunnetusti voittaa kiimankin, vie kalat vedestä.

Pyyntirajoituksilla lohikanta elpyy ja saaliskalamäärät kasvavat. Kyse on lopulta vain siitä, miten hyöty jaetaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä asia on niin että Norjalaisilla on suurin vastuu lohikannan säilymisestä Tenojoella. Vuononsuun pyynti pitäisi kieltää kokonaan ja häädettävä hyljelaumat pois vuononsuulta mitkä verottavat kovasti jokeen nousevaa kalakantaa.Toki kutukaloja täytyy suojella myös joessa pyyntirajoituksin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kudulle nousevien kalojen pyynti on rinnastettavissa kanalintujen kevätsoidin pyyntiin. Elikkä kiellettävä kokonaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (31)

Uutisvirta

3
Utajärveläisen Attendon hoivakodin asukkaat saivat 750 euron yllätyslaskun – "Attendo tuottaa tukipalvelut ja voi periä niistä mitä haluaa"
2
Oulussa löydetyn hylyn tutkimukset etenevät, mutta ongelmana on miten jäännös säilytetään – "Hylky tuhoutuu helposti nostettaessa kuiville"
2
Oulun kaupungin ympäristöohjelma hyväksyttiin – tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2040
1
Runssilla: Puistolassa tarjoillaan oman talon herkkuja sekä yltäkylläisesti uusia ja yllättäviä makuja
1
Maakaasuputki Viroon valmistuu etuajassa – Näin rakentajat ratkaisivat risteyskohdan Venäjältä tulevan putken kanssa
1
Kainuun prikaatin varusmies nosti tuvassa aseen toista varusmiestä kohti ja laukaisi – Sakkoja myös kertausharjoituksen väliin jättäneelle reserviläiselle

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

No, sossuja äänestäneet, miltä nyt tuntuu

Että meitä älykkäitä demareita on. Maailma on hieno paikka, kun meitä viisaita on. Tuntuu siis tosi hyvältä. Lue lisää...
On se hyvä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image