Kotimaa

Tässä on kurtturuusun pimeä puoli: Vieraslajin voima ei näy puistossa ja taloyhtiön pihamaalla, vaan ulkosaarissa ja hiek­ka­ran­noil­la

Panu Kunttu on kartoittanut pitkään kurtturuusuesiintymiä erityisesti Saaristomerellä.
Kotimaa 1.9.2019 19:00
Jami Jokinen

Aasiasta tuotu rantojen kasvi löytää parhaat paikat myös Suomessa. Kun siemenet kulkevat jopa satoja kilometrejä, ei torjunnan tärkeyttä aina omia nurkkia katsoessa ymmärretä. Lajin kasvustoja löytyy ulkosaarista Kotkasta Perämerelle, eivätkä järvenrantahietikotkaan ole eristyksissä.

Taloyhtiön pihamaalla on vaikea kuvitella vieraslaji kurtturuusun voimaa.

Jos pensas on kasvanut kevyellä hoidolla kiltisti paikallaan, voi syntyä mielikuva helposti hallittavasta ja muutenkin ihan tavallisesta pihakasvista.

Vuosikymmenien ajan pihaa koristanut pensas on voinut silti levittäytyä yhtä kauan ja kauemmas kuin maallikko tulee ajatelleeksi.

Vaikutukset näkyvät ihan muualla kuin kotipihassa, sillä kyseessä on alun perin rannikkokasvi.

– Kurtturuusun suurimmat ekologiset haitat ovat rannikolla ja saaristossa, huomauttaa WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu.

"Omaa pihaa ei voi käyttää vertailukohtana"

Kesäkuussa voimaan astunut kurtturuusun myyntikielto ja varsikin kolmen vuoden kuluttua seuraava kasvatuskielto ovat herättäneet sekä ihmetystä että kiukkua.

Vuonna 2022 kurtturuusut pitää hävittää pihoista ja puutarhoista. Kaikki eivät ole ymmärtäneet, mitä haittaa omassa pihassa pysyvästä, alkuperäisluontoa uhkaamattomasta pensaasta on.

Kauneus on katsojan silmässä, mutta alkuperä ei. Kurtturuusun pahimmat haitat näkyvät rannoilla ja ulkosaarilla, kuten Nauvon ulkosaariston Ytterörenillä.

Julkisuudessa on annettu jopa asiantuntijaneuvoja, joiden mukaan voisi rauhassa seurata, onko oma kurtturuusu alkanut levittäytyä aggressiivisesti ympäristöön vai ei.

– Omaa pihaa ei voi käyttää vertailukohtana, Kunttu korostaa.

Kurtturuusulla on tehokkaasti leviävät juuret, mutta niiden avulla se laajentaa ainoastaan jo olemassa olevia kasvustoja. Pidemmät matkat kurtturuusu siirtyy siemenenä.

Juuri tämä on se puoli, jota pihapensaaseensa tykästynyt puutarhuri ei näe.

Löytyy jo uloimmilta saarilta koko rannikolla

Ruusun kiulukka eli "ruusunmarja"houkuttelee esimerkiksi viherpeippoja, ja ennen pitkää ulosteen mukana poistuva siemen säilyy suolistossa itämiskykyisenä.

– Kun viherpeippo syö kurtturuusun siemeniä, niin ne saattavat kulkeutua jopa 200 kilometriä linnun mukana, Kunttu huomauttaa.

Matka riittää esimerkiksi Tampereelta Selkämeren tai Saaristomeren ulkosaaristoon tai Kajaanista Perämeren Hailuotoon.

Kurtturuusun rannikkokasviluonne näkyy Itämerellä valitettavan hyvin. Se on voittamaton kilpailija erityisesti hiekkaisilla saarilla ja rannoilla. Örskärsören Paraisten Korppoossa.

Vesistöjen varsilla levittäytyminen onnistuu myös vesitse, sillä kiulukka pysyy pinnalla jopa kymmenen kuukautta. Siinä ajassa virta, tuuli ja aallot ehtivät viedä pitkälle.

Kurtturuusua onkin löytynyt ulkosaaria myöten koko rannikolta

– Esimerkiksi Kotkan Itäkareilta, Kemiönsaaren Bengtskäristä, Paraisten Alusta, Kökarin ulkosaaristosta, Kustavin Isokarista, Mustasaaren Valassaarilta ja Perämeren kansallispuiston saarilta, Kunttu listaa.

Kärsijänä erityisesti hiekkarannat ja muu rantaluonto

Siinä missä kurtturuusu vie joutomailla tilaa pujolta tai pietaryrtiltä, on rannoilla ja ulkosaarilla usein kyse uhanalaisista tai vähintäänkin harvinaisista lajeista ja luontotyypeistä.

Aasiasta tuotu kurtturuusu on alkuperäisellä levinneisyysalueellaan merenrantojen kasvi, ja Itämerellä se näkyy konkreettisesti.

– Saariston puuttomat, avoimet rantaympäristöt tarjoavat sille sopivimman ympäristön kasvaa ja levitä, joten siellä sen saama kilpailuetu on suurin.

Kilpailuedulla Kunttu tarkoittaa kurtturuusun kykyä muodostaa tiheitä kasvustoja ja tukahduttaa paikalla luontaisesti esiintyvät lajit tieltään. Juuriston avulla leviäminen onnistuu erityisen tehokkaasti hiekkarannoilla, mutta myös kivikoissa ja jopa kallioilla.

Kasvillisuuden muuttuessa muuttuu myös hyönteislajisto.

– Siksi kurtturuusu on uhka kokonaisille elinympäristöille ja niissä eläville eliöyhteisöille.

Hangon esimerkki kertoo, miten voi käydä

Hyvä ja paha esimerkki löytyy Hangon kuuluilta Furuvikin hiekkarannoilta, joita on sanottu Suomen pahimmaksi kurtturuusukohteeksi. Alueella elää parikymmentä uhanalaista tai silmälläpidettävää kasvilajia.

– Esimerkiksi rantakaura ja meriotakilokki ovat erittäin uhanalaisia lajeja, joilla on vain muutamia esiintymiä koko Suomessa.

Kurtturuusu ehti levittäytyä alueella jopa useiden hehtaarien laajuisiksi kasvustoiksi, joka hävitti näiden kahden lajin lisäksi dyyni- ja hiekkarannoille luontaisen, vyöhykkeisen rakenteen.

– Kurtturuusu valtasi vyöhykkeet niin tiheäksi ja korkeaksi kasvustoksi, ettei siellä voineet ihmisetkään liikkua.

Samalla ehtivät hävitä rantakaura ja meriotakilokki – mutta onneksi eivät peruuttamattomasti. Furuvikissa kurtturuusua on torjuttu jo vuosikymmenen, ja tulokset näkyvät: lajit ovat palautuneet rannoille.

Torjunta on pelkkä hidaste, ellei lajia hävitetä mantereellakin

Saaristomerellä kurtturuusua on erityisen runsaasti Salpausselkien "hännistä" muodostuneilla hiekkasaarilla. Laji on vallannut arvokkaita ja suojeltujakin kohteita.

Merenkurkun ja Perämeren hiekkaisilla rannoilla tilanne ei ole vielä yhtä paha. Ainakaan arvokkaimmilla valtion omistamilla kohteilla tilanne ei ehkä sellaiseksi pääsekään, sillä torjuntaa tehdään aktiivisesti vuoteen 2025 jatkuvassa Metsähallituksen vetämässä Rannikko Life-hankkeessa.

Hangon Furuvik on yksittäisenä kurtturuusukohteena ehkä Suomen pahin. Ennen hoitotoimia jopa kulku rantaan oli mahdotonta.

Kyse on kuitenkin hidastustaistelusta ja pahimpien ekologisten tuhojen korjaamisesta.

Torjunta ainoastaan jarruttaa ja siirtää kehitystä niin kauan, kuin kurtturuusun siemeniä kulkeutuu rannoille muualta.

– Molempia (torjuntaa merellä ja mantereella) tarvitaan yhtä aikaa, Kunttu korostaa.

Leviääkö kurtturuusu seuraavaksi järvenrantahietikoille?

Muissa Itämeren maissa tilanne on vielä Suomen rannikkoakin synkempi. Erityisen massiivisena kurtturuusu esiintyy Viron, Puolan ja Tanskan rannoilla.

– Suomessa olisi nyt mahdollista ennaltaehkäistä pahimmat ekologiset haitat tekemällä torjuntaa aktiivisesti, Kunttu sanoo.

Sitä paitsi kurtturuususta voi olla tulossa yhä selvemmin myös sisämaan riesa, eikä vain tienpientareilla ja joutomailla.

– Olen kuullut jopa järvenrannoilla kasvavista kurtturuusuista.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (39)

Erittäin kaunis kasvi jota tullaan jatkossakin viljelemään. Torjuu ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä. Heti lopetan kurttu ruusun kasvatuksen kun lomalennot kielletään, sitä ennen en. Meidän pensaat ei leviä ja jos leviävät niin ihan luontaista on ja linnuille ravintoa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totta, myös Hailuodossa tiedän rannoille istutettava kurttu kun kasvi hävittää punkit. Monesti ne kauneimmat asiat tulee kaukaa ja natsit pyrkivät juuttumaan menneseen. Ruotsin ja Tanskan rannikot ihania esimerkkejä kurttu ruusun ylväästä leviämisestä. Ei kasvinatseja mihinkään! Punkit kun eivät ruusupensaassa elä ja jokainen borreoloosiin sairastunut kyllä rakastaa kurtturuusuja

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kurtturuusu ei varmasti hävitä punkkeja, koska on niin paljon muita kasveja, jopa ruohikko, joissa ne elävät. "Uusimpien Turun yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan punkit viihtyvät niin havu- kuin lehtimetsissäkin sekä laidunmaalla." (Reumaliitto)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko kurtturuusulla jokin erityinen kyky sitoa hiiltä? Onko sinulla verkot kurtturuusujesi ympärillä, että linnut eivät pääse syömään marjoja ja sitä kautta siemeniä, koska teidän ruusut eivät leviä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiehtovaa miten kiihkeästi jotkut puolustavat tätä viheliäistä rikkakasvia.

Ei ole myöskään mitenkään yllättävää, että samat ihmiset puhuvat ”ilmastovouhotuksesta”.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eiköhän lähes kaikki kasvit ole jääkauden jälkeen kulkeutuneet tänne Suomeen jostain muualta? Kautta aikojen tänne on kulkeutunut ihmisten mukana uusia kasveja, joille on suotuisat olosuhteet, ihmiset ovat käyneet kauppaa ja kulkeneet laivoilla, junilla jne. ja tuoneet mukanaan siemeniä, linnutkin pyrähtelevät lämpimistä maista tänne joka vuosi. Pitäisikö nyt ruveta tuhoamaan kaikki kasvit ja kieltää Suomeen matkustaminen, laivojen, autojen ja junien tulo, ettei vain jokin uusi kasvi pääse täällä rehottamaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mukava rikkaushan se kurtturuusu on Suomen flooraan. Tuskinpa se valtaa mitään, vaan asettuu nätisti sulassa sovussa koristamaan ympäristöä muiden kasvien kanssa. Tottakai kasvit valitsevat itselleen parhaimman ja helpoimman kasvupaikan, siihen niillä on oikeus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Tuskinpa se valtaa mitään, vaan asettuu nätisti sulassa sovussa koristamaan ympäristöä muiden kasvien kanssa." Et siis ole tutustunut kurtturuusuun, mutta annat kuitenkin "asiantuntijalausuntoja".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kalevan kommentoijat ovat kaikkien alojen asiantuntijoita ja tietävät kaikesta paremmin kuin minkä tahansa alan asiantuntijat.

Myös tämä keskustelu osoittaa sen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaikka se muualla ehkä riehaantuukin, niin ei varmaan meillä, koska ei meillä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö tuossa jutussa juuri selvitetä, kuinka Suomen luontoa tulee suojella - kurtturuusulta? Se ei ole suomalainen luontokasvi, vaan ihmisen toiminnan seurauksena luontoon levinnyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikkihan se luontoon levittyy ihmisen toiminnan seurauksena. Jos joku ulkosaariston ruusupuska ahdistaa, niin mene ja kitke pois.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ahdista, mutta harmittaa. Käypä joskus katsomassa siellä ulkosaaristossa. Olen jo oman osuuteni tehnyt, miten on sinun laitasi? "Kaikki" ei leviä luontoon, jos esim. omakotiasujat eivät vie puutarhajätteitään metsään vaan vastuullisesti kaatopaikalle. Onpahan sitten näyttää suomalaista luontoa jälkipolvillekin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onpas tullut kurtturuususta nyt yhtäkkiä tärkeä suojelukohde. "En varmasti poista, en . . . " 😀 Näkemäni kurtturuusuistutukset ovat useimmiten pahaisia risukoita, eivät edes pihan kaunistuksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

... syyllistetään nyt kurtturusujen levittäjinä. Pitäiskö syyllistää ne paikat, joihin muuttolinnut menevät talveksi! Ja palkata valtion kustannuksella työttömiä hävittämään kurtturuusut lintujen muuttoreiteiltä. Paitsi ... hmmm ... Suomessa vieraslaji on jossain kotoperäinen laji ...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse en omalta pihaltani kurtturuusua poista. Jos joku haluaa sen tehdä, voi käydä sen poistamassa ihan omalla kustannuksellaan, kunhan siivoaa jäljet. Tämä on samanlaista, kuin ilmastouskovaisten vouhotus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (39)

Uutisvirta

18:07
Rajavartiolaitoksen uudeksi päälliköksi esitetään Pasi Kostamovaaraa – nimitys tarkoitus tehdä perjantaina
18:00
”Suru on myös kaunis tunne” – Tytär-tanssiteoksessa Kaisa Rundelin ja Taina Ala-Ketola käsittelevät suhdettaan isään, joka oli läsnä, mutta poissa Tilaajille
17:33
Kokoomus jättää välikysymyksen: "On päätetty menolisäyksistä, joille ei ole tulopuolella katetta"
17:26
Etiopian ME-nainen Genzebe Dibaba jää pois MM-Dohasta
17:18
Omakotitalossa syttyi tulipalo Sodankylän Vuotsossa – palo huomattiin Rajavartioston helikopterista
17:00
Aika on py­säh­ty­nyt, mutta voi myös ajaa kaiken ohi – Andreas Ala­ries­ton mökki uinuu ja ra­pis­tuu So­dan­ky­län Vuot­sos­sa Tilaajille
16:59
Siltatyömaa hidastaa liikennettä Pohjantiellä lähes kahden vuoden ajan – järjestelyn ensimmäisinä päivinä odotettavissa ruuhkaa
81
Sekasyöjälle on tarjolla helppoja keinoja vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan – katso tästä kotitalousopettajan vinkit
55
Caruna nostaa sähkönsiirtomaksuja lähes neljä prosenttia, Omakotiliitto pöyristyi: ”Eikö verkkoyhtiöille mikään riitä?"
44
Psykologit: Sipilän hallituksen hidasautolait pitäisi perua kokonaan – perusteluina nuorten kuljettajien aivojen kehittymättömyys
42
Akavan esitys: Osan työttömyyskorvauksesta saisi vasta päästyään töihin – "Työn hakemisen ja vastaanottamisen pitää olla kannattavampaa kuin nykyisin"
41
Korkeiden talojen ja pienten asuntojen rakentaminen johtaa siihen, että Oulun väestörakenne muuttuu yksipuoliseksi Lukijalta
33
Harvalukuiselle yleisölle virkamiesmäinen esitys – Kärppien nihkeän voiton pääarkkitehti Heshka selitteli vaikeaa alkua: ”Jokainen joukkue tulee pelaamaan tänne aina täysillä”
33
Rehnin madonluvut poikivat heti rajun ehdotuksen keskustan riveistä: Massiivinen 50 miljardin euron velkaelvytyspaketti – Kärnä valmis harkitsemaan valtion omaisuuden myyntejä uudestaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image