Kotimaa

Talvivaaran bioliutoksen kehitellyt tutkija uskoo menetelmään yhä – "Hyvinhän se on toiminut Terrafamen aikanakin"

Eläkkeellä oleva Marja Riekkola-Vanhanen on Talvivaaran kaivoksen entinen tekninen johtaja ja tiedenainen. Hän suunnitteli Talvivaaran bioliuotusmenetelmän. KUVA: Jussi Partanen
Kotimaa 8.1.2018 20:05
Petri Hakkarainen

Talvivaaran bioliuotuksen kehittäjä Marja Riekkola-Vanhanen uskoo kaivoksen menestyvän.

– Talvivaaran bioliuotuksessa ei ollut mitään isompia ongelmia. Ihmiset, jotka eivät ymmärrä bioliuotusprosessia ovat vain jatkuvasti väittäneet, ettei se toimi. Kun valhe toistetaan tuhat kertaa, se muuttuu totuudeksi.

Marja Riekkola-Vanhanen, ennen valtion omistamaa Terrafamea Talvivaarana tunnetun Sotkamon suurkaivoksen entinen tekninen johtaja uskoo luomukseensa yhä, liki kymmenen vuotta eläkkeelle jäämisensä jälkeen.

Riekkola-Vanhanen jalosti pitkään maailmalla käytössä olleen bioliuotuksen toimivaksi nikkelille ja pohjoiseen ilmastoon. Menetelmän perusta on ikivanha. Kaupalliseen käyttöön se otettiin 1950-luvulla.

– Me kehitimme sen nimenomaan Talvivaaran mustaliuskeelle. Se on yhä ainoa suuressa mittakaavassa toimiva nikkelin bioliuotusprosessi.

Pekka Perän kutsumana Talvivaaraan Outokummusta hypännyt biokemisti kiistää väitteet, joiden mukaan omaisuuksia niellyt kaivos käynnistettiin kiireellä ja puutteellisin tutkimustuloksin.

– Kokeet aloitettiin ravistelupulloissa, joista siirryttiin kymmenien kilojen mittakaavan kautta 17 000 tonnin koekasoihin. Kokeita tehtiin myös GTK:lla, Australiassa sekä useissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa kuudessa Euroopan maassa. Kaikkien tutkimusten mukaan bioliuotus toimi hyvin.

Hintakehitys yllätti

Miksi kaivos siis kaatui? Lupasiko Perä liikaa?

Riekkola-Vanhanen ei ota kantaa siihen, tehtiinkö kaivoksella vääriä investointeja ja arviointivirheitä. Perhetuttaviinsa kuuluvaa, Luxemburgissa asuvaa Perää hän puolustaa.

– Pekka ei luvannut liikaa. Jos kaikki olisi toiminut optimaalisesti, kaivos olisi ollut menestys.

Menestyksen sijaan tuli kuitenkin pahoja, ympäristöä saastuttaneita allasvuotoja ja konkurssi. Valtio sekä kymmenet tuhannet piensijoittajat menettivät satoja miljoonia euroja.

– Kukaan ei voinut ennustaa nikkelin hintakehitystä eikä muita tuotantoa haittaavia tapahtumia. Altaat rakennettiin standardien mukaan, eikä niiden kestävyydestä ollut epäilyjä, Riekkola-Vanhanen sanoo.

Nykyään suurimpina ympäristöhuolina nostetaan esille kaivoksen sulfaattipäästöt vesistöihin sekä mustaliuskeen rapautuminen ja siitä johtuva happamoituminen.

– Sulfaatista ei ole syytä olla huolissaan. Puunjalostusteollisuuden sulfaattipäästöt ovat moninkertaiset, eikä niistä kukaan huolta kanna.

– Ja uraani on tietysti syytä ottaa talteen, muuten se jää ikuisesti kipsisakka-altaaseen. Kun se otetaan talteen, se voidaan myydä pois Kainuusta ja saadaan rahaa. Tarkasti valvotusta talteenotosta ei tarvitse olla huolissaan.

Perä osti kaivosoikeudet kahdella eurolla

Eräiden tutkijoiden mukaan mustaliuske on Sotkamon kaivoksen suurin ympäristöongelma. Riekkola-Vanhaselle mustaliuskeen rapautumisherkkyys on ominaisuus, joka tekee tehokkaan bioliuotuksen mahdolliseksi.

– Rapautumisen tuottama rikkihappo vähentää lisättävän rikkihapon määrää.

Rikkihappoa kaadetaan kaivoksen malmikasoihin kuitenkin junalasteittain. Moni uskookin, että metallit liukenevat happoon, ei bakteerien nakertamina.

– Metallisulfidit eivät liukene rikkihapolla muuten kuin autoklaaveissa korkeassa paineessa. Rikkihapon väkevyys kaivoksen prosessissa vastaa cola-juoman väkevyyttä.

Noormarkussa eläkepäiviään viettävä Talvivaaran prosessin äiti on säästynyt häiriköinniltä ja uhkauksilta. Yhteydenottoja kyllä tuli aikanaan paljonkin.

– Moni halusi kertoa, miten bioliuotuskasan saisi oikeasti toimimaan. Hyvinhän se on toiminut Terrafamen aikanakin. Uskon edelleen vakaasti, että kaivos voi toimia kannattavasti. Ja valtionyhtiönä sen on helpompaa saada lisärahoitusta.

Pekka Perä osti Talvivaaran kaivosoikeudet Outokummulta kahdella eurolla vuonna 2003. Viisi vuotta myöhemmin, vuonna 2008 kaivos aloitti toimintansa.

"Pekka ei luvannut liikaa. Jos kaikki olisi toiminut optimaalisesti, kaivos olisi ollut menestys.."

Marja Riekkola-Vanhanen

Ensimmäisiä isompia merkkejä ympäristöongelmista alkoi kuulua vuonna 2011: lähijärvien kerrottiin olevan pahoin suolaantuneita. Seuraavana vuonna yhtiön liiketappio nousi 20 miljoonaan euroon.

Marraskuussa 2012 ja puolisen vuotta myöhemmin kaivoksen kipsisakka-altaassa on vuotoja, joiden hillitseminen on hyvin vaikeaa. Marraskuussa 2013 yh-tiön osakkeen arvo on romahtanut muutamaan senttiin ja Talvivaara hakeutuu yrityssaneeraukseen. Kaivosyhtiöllä on velkaa 1,5 miljardia euroa.

Nuasjärveen johdettavalle purkuputkelle haetaan lupaa lokakuussa 2014 ja marraskuussa Talvivaaran Sotkamo hakeutuu konkurssiin. Valtio antaa yhtiölle 50 miljoonaa euroa.

Valtion kokonaan omistama Terrafame perustetaan kaivoksen operaattoriksi helmikuussa 2015. Kaivoksen ylläpitoon osoitetaan lähes 200 miljoonaa euroa.

Lokakuussa 2017 Terrafame kertoo, että metallitehtaalla on tehty sen historian neljännesvuosituotantoennätykset. Liiketappio vuoden alusta syyskuun loppuun on runsaat 17 miljoonaa euroa. Metallien bioliuotuksen kerrotaan toimivan hyvin.

Palkittu biokemisti

Marja Riekkola-Vanhanen, 76, on biokemisti, joka kehitti bioliuotuksen Talvivaaran malmioon ja kylmään ilmastoon sopivaksi.

Hän siirtyi Outokummusta Talvivaaraan vuonna 2004 ja toimi teknisenä johtajana vuoteen 2009, jolloin jäi eläkkeelle.

Hän jatkoi sen jälkeen kaivoksen teknisenä neuvonantajana.

Riekkola-Vanhanen valittiin vuoden luonnontieteilijäksi vuonna 2007.

Hän oli aikoinaan Talvivaaran kymmenen suurimman osakkeenomistajan joukossa, mutta myi vuonna 2013 suurimman osan osakkeistaan.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (62)

Koska tulee voittoa?
Nyt olisi jo vanhan kohta eläkkeelle jäävän toimittajan ( koska muut eivät uskalla ) asia selvittää tämä. Vai tuleeko vaan tappiota ja luontoa tuhotaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Terrafamen tulos on kehittynyt parempaan päin tasaisen vakaasti ihan niinkuin ennustivat kun firma käynnistyi. Plussalle pääsevät tämän vuoden aikana.

Meidän veronmaksajien puolesta kiitän koko Terrafamen porukkaa jo etukäteen. Hieno homma!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

....jos...niin...olisi...isi....jos...jossittelua on kestänyt siitä lähtien, kun kipsisakka-allas alkoi "ranttuilla"...

Talvivaara/Terrafame on alunperin suunniteltu uraanikaivoksksi. Nikkelituotannon kautta saatiin uraanituotanto ujutettua ikään kuin takaovesta kansa hyväksyntään. Vuosien takaiset sopimukset kanadalaisen Camecon kanssa ovat öaras todiste siitä.
Saksassa Saksin ja Thüringenin alueella yli 40 vuotta intensiivisessä toiminnassa oleva Wismutin uraanikaivos lopetti 1990 toimintansa. Kaivoksen jäljet ovat tuhoisat niin luonnolle kuin ihmisillekin. Aluetta on kunnostettu jo vuosikymmenien ajan eikä loppua ole vielä näkyvissä.
Kustannukset tulevat arviolta nousemaan n. 8 miljardiin euroon vuoteen 2045 vuoteen mennessä. Projekti rahoitetaan saksalaisten verovaroilla.
Näin tulee käymään myös Terrafamen uraanikaivoksen. Ympäristötuhot ovat väistämättömiä ja alueen kunnostaminen ja sen palauttaminen luonnontilaan maksaa silloin tietenkin suomalainen veronmaksaja.
Voitot ovat yksityisiä, mutta ympäristöhaitat ja siivouskustannukset yhteiskunnan/veronmaksajan ongelma.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Talvivaara/Terrafamen kannattavuuslaskelmissa ei koskaan ole laskettu kokonaisarvoa jo tuhoutuneille ja tuhoutumassa oleville vesistöille, pohjavedelle, metsäfaunalle (kymmeniä tuhansia hehtaareita).

Ennakkolaskelmista puuttuu edelleen myös kaivosalueen henkilöstön tulevat erikoissairaanhoitokustannukset yms., joiden tarpeet/syyt ovat jäljitettävissä vuosikausia hengitettyyn ja nieltyyn kaivospölyyn mustaliuskekaivoksella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En kehtaisi sanoa että bioliotus on toimiva ratkaisu koska tähän mennessä kaivos on ollut raskaasti tappiollinen ja saastuttaa pahoin vesistöjä. Siinäpä sitä on ylpeyden aihetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten viitsii ? puhua bioliuotuksesta, kiviaines murskataan kahdeksaan milliin ja kasoihin johdetaan rikkihappoa niin paljon että mineraalit liukenee pH on noin kaksi,vettä lasketaan prosessiin sen verran että rikkihappo kuumenee ja liuotus toimii, NÄIN ON.(tuon ois voinu kirjoitta englanniksikin vaikuttaisin viisaammalta hah)
Perän porukka ei investoinut altaiden kestävyyteen,tarkoitushan oli lyödä rahoiksi nopeasti,suunniteltuja altaiden rakenteita ei toteutettu koskaan.
Nyt sulfaattiputken vetäminen Nuasjärveen on törkeä temppu , järvihän pilaantuu alta aikayksitön,todella törkeää ja vastuutonta.
Niistä tutkimuksista ,pätevät ja prosessi mittakaavaiset tehtiin ,ei aussissa eikä Tampereella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eihän se ole mikään ainua laatuaan keksintö vaan samaa mutta ehkä hiukan eri komponenteilla tapahtuvaa prosessia käytetään pitkin poikin ja toimiihan se - kustannukset vain vaihtelevat ja homman idea on edelleen tuotto ja tuottavuus. Talvivaarassa laskentapuoli ja kustannustasot ei olleet kunnossa vaan se tyssäsi moisiin tavanomaisiin seikkoihin joita ehkä ei insinöörit hetikohta hoksaa eikä ymmärrä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kehitelleet jo 1950-luvulta (kts Kenneth Temple) alkaen - ehkä tämä on jokin versio tämä Talvivaarakeksintö. Mitään sensaatiota ei liene että maailmalla biomining on ympäristöystävälliseksi katsottua sekään. Onko sitten parempi kuin Talvivaarassa vai ei enpä tiedä... Etelä-Afrikassa, Brasiliassa ja Australiassa ainakin on isot tuotantoprosessit ja toimii ja tuottaa. Meilä ehkä ei.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos vedelle (siten myös laskuvesille) annettaisiin arvo kuten Nestlen entinen pääjohtaja aikanaan vaati, niin altaat olisi rakennettu kerralla pitäviksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten tuo kehtaa puhua onnistumisesta kun puoli Kainuuta on tuhottu? Onko kaikki johtajat seonnut?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pari pientä hehtaarin lätäkköä keskellä korpea ei ainakaan minun maantiedon ymmärrykselläni vastaa puolta Kainuuta. Vain hölmöt pilaavat omaa pesäänsä jauhamalla täysin perättömiä valheita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puoli Kainuuta tuhottu, ohhoh, nyt on mennyt tämä uutinen multa kokonaan ohi, kertokaa ihmeessä lisää..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuh hienosti toimii. Tappioita tulee kymmeniä miljoonia kuukaudessa ja kaikki veronmaksajien riemuksi. Olispa joka kylällä vastaava rahasampo.

PS: Kamalaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisen viimeisellä rivillä tuli se tärkein asia, joka kuvaa tutkijan uskoa Terrafamen bioliuotukseen ja sen menestysmahdollisuuksiin: "myi osakkeensa 2013".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Talvivaara tulee olemaan Kainuun Nokia kun nikkelin hinta tulee nousemaan.Kateelliset voi olla mitä mieltä tahansa,heidän mielestään sosiaalihuolto on ainoa oikea elinkeino Kainuussa.Saastunut ei ole kuin muutama suolätäkkö ja sekin vain vähän

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (62)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinisilmäinen Suomi ja tonnttikaupat

161 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Miksi aina puhutaan köyhyydestä.

Oletko käynyt missään Afrikan maassa? Minä olen 26:ssa. Afrikassa taitaa olla nykyään 55? valtiota niin suosittelen ystä... Lue lisää...
Sad but true...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

25.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image