Kotimaa

Tak­sin­kul­jet­ta­jat viittaavat kintaalla omalle liitolle – AKT uskoo palk­ka­rii­to­jen korostuvan ja houkuttelevan jäseniä

Pekka Väyrynen ajaa taksia päätoimisena työnään toisen palkkalistoilla. Hän ei ole kuitenkaan ikinä kokenut tarpeelliseksi liittyä liittoon. KUVA: Anna Muotka
Kotimaa 13.7.2018 5:00
Saana Huhtala

Uusi taksilaki saattaa ajaa kuljettajat innokkaammin liittoon. Taksialan suosiminen sivutyönä on näkynyt pienissä jäsenmäärissä.

Vain pieni osa taksinkuljettajista kuuluu ammattiliittoon. Uusi taksilaki mutkistaa kuitenkin tilannetta, kun alalle putkahtelee uusia yrittäjiä. Myös hintojen määräytymisen vapautuminen saattaa aiheuttaa epävarmuutta toiselle työskentelevän palkkakuvioissa.

Taksinkuljettajat työskentelevät yleensä joko prosenttipalkkauksella tai tuntipalkkauksella.

Prosenttipalkkauksessa kuljettaja saa reilut 30 prosenttia auton arvonlisäverottomasta tuotosta. Siinä missä prosenttipalkkaisen oli aiemmin kohtuullisen helppoa arvioida omat tulonsa, voivat uudet kuviot mutkistaa palkansaajan palkka-asioita, kun taksin tulot eivät välttämättä määräydykään taksamittarin mukaan.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton, eli AKT:n työsuojelusihteeri Pasi Ritokosken mukaan uusi taksilaki saattaa hyvinkin ohjata useampia muille työskenteleviä taksinkuljettajia liittymään liittoon aiempaa innokkaammin.

– Epävarmuustekijät kasvavat, ja ainakin näin alkuun tilanne näyttää hyvin epävarmalta. Aiemmin oli kohtuullisen selkeä systeemi, jossa taksamittarista tulivat raportit. Raporteista kuski näki heti, kuinka paljon palkkaa pitää tulla prosenttien mukaan. Jos matkan hinta määräytyy jonkin muun kuin taksamittarin mukaan, ei ole raportteja, joista palkan voisi osoittaa varmuudella.

Tämä voi kostautua esimerkiksi riitatilanteessa työnantajan kanssa.

Vain pieni osa ajaa taksia vakituisesti

Trafin tuoreimman tilaston mukaan Suomessa oli vuoden alussa reilut 30 000 taksinkuljettajan voimassaolevaa ajolupaa. Yrittäjänä toimimiseen tarvittu taksiliikennelupa oli ennen heinäkuuta vajaalla 7 500 henkilöllä. Ilman taksiliikennelupaa olevat joko työskentelevät muille tai eivät aja taksia ajoluvastaan huolimatta.

"Uskon, että palkkasaatavien hakeminen tulee korostumaan entisestään nykyisessä tilanteessa."

Pasi Ritokoski

Vaikka toisille työskenteleviä taksinkuljettajia siis riittää, monet eivät tunnu pitävän liiton jäsenyyttä tarpeellisena. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että taksiala on perinteisesti ollut eräänlainen läpikulkuammatti. Moni tekee taksinkuljettajan töitä sivutyönä tai opiskelujen ohella. Silloin työntekijä saattaa jo kuulua toiseen liittoon.

– Väittäisin, että iso osa vakituisesti taksia työkseen ajavista kuuluu liittoon. Se on kuitenkin melko pieni porukka, joka ajaa vakituisesti, Ritokoski sanoo.

Lisäksi Ritokoski arvelee, että taksiala on aiemmin ollut niin selkeä, että liittoa ei välttämättä ole koettu tarpeelliseksi. Uuden taksilain myötä tilanne kuitenkin muuttuu ja se saattaa näkyä myös liiton jäsenmäärissä.

Yleisin riitatilanne liittyy palkkasaataviin 

Ritokosken mukaan työttömyys ei ole ollut taksinkuljettajien suurin huoli. Tämäkin saattaa muuttua kiristyvän kilpailutilanteen vuoksi. Eniten liitto auttaa jäseniään palkkasaatavien hakemisessa.

– Palkkasaatavia joudutaan hakemaan säännöllisesti. Tällaisia riitatilanteita ei kuitenkaan ole onneksi kovin paljoa.

Toisaalta liiton tietämättömiin jäävät sellaiset palkkariidat, joissa työntekijä ei kuulu liittoon. Palkkariitoja saattaa siis olla enemmänkin, sillä suurin osa taksinkuljettajista ei kuulu liittoon. Ritokoski tietää ainakin muutaman tapauksen, joissa saatavia on haettu ilman liiton apua.

– Uskon, että palkkasaatavien hakeminen tulee korostumaan entisestään nykyisessä tilanteessa.

 Työttömyys ei pelota taksikuskia

Pekka Väyrynen on ajanut työkseen taksia toiselle nyt vajaat kuusi vuotta. Hän ei kuulu ammattiliittoon, eikä ole siihen ikinä kuulunutkaan, vaikka tällä hetkellä hän ajaa taksia päätoimenaan.

– En ole koskaan kokenut liittoa tarpeelliseksi, joten ei siihen ole tullut liityttyä. Enpä ole oikeastaan juuri sitä ikinä miettinytkään, Väyrynen sanoo.

Työttömyyden uhka ei ole häirinnyt Väyrystä, sillä hän on omien sanojensa mukaan aina keksinyt jotain uutta. Väyrynen ei olekaan kuulunut ammattiliittoihin edes muilla aloilla työskennellessään.

Uusi taksilaki ole saanut miettimään liittoon liittymistä. Väyrysen mukaan uudistus ei ainakaan vielä ole erityisemmin näkynyt Rovaniemellä, jossa kesällä on hiljaisempaa.

– Sesongin aikaan kilpailu varmaan lisääntyy, mutta tuskin omat ajot vähenevät. Sesonkiaikana täällähän on enemmän ihmisiä kuin mitä tänne mahtuu.

Jos uusi tilanne veisi työt alta, on Väyrynen luottavainen siihen, että jotain työtä löytyisi kyllä.

Lupia on haettu ahkerasti, kilpailu kiristynee

Suomessa oli vuoden alussa reilut 30 000 voimassaolevaa taksinkuljettajan ajolupaa.

Ennen lakiuudistusta uusia taksinkuljettajan ajolupia myönnettiin noin 50 viikossa.

Lakiuudistuksen jälkeen Trafi myönsi ensimmäisen reilun viikon aikana 210 taksinkuljettajan ajolupaa.

Taksiyrittäjänä toimimiseen tarvittava taksiliikennelupa oli ennen heinäkuuta 7 398 henkilöllä.

Niitä Trafi myönsi uudistuksen jälkeen reilussa viikossa yli 400.

Taksiuudistuksen jälkeen Trafille oli kymmenenteen päivään mennessä tullut 1 800 taksilupahakemusta.

Samaan päivään mennessä oli tullut myös 985 taksi- ja tavaraliikenteen ilmoittautumista, jolla voi ilmoittautua taksiliikenteen harjoittajaksi, jos yrittäjällä on entuudestaan voimassaoleva henkilöliikenne- tai tavaraliikennelupa.

Kilpailun kiristyessä työntekijöiden uhkakuvina ovat ainakin ajojen väheneminen ja jopa mahdollinen työttömyys.

Myös palkka-asiat voivat nostattaa kysymyksiä, jos matkan hinta ei enää määräydykään taksamittarin mukaan ja taksinkuljettaja ei työskentele tuntipalkalla.

MAINOS

Kommentoi

Mitä työttömyyden uhka liittyy ammattiliittoon kuulumiseen? Työttömyyskassan jäsenyys on aivan eri asia kuin ammattuliiton jäsenyys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lähes viisikymmentä vuotta työelämässä, enkä ole kuulunu muuhun ku avioliittoon. Työttömänäki olin muutaman kerran mutta vain muutamia päiviä tai enimmillään pariviikkoa. Ei liitot työtä anna, joten turhaan maksaa sinne rahojaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Väyrysen kaltaisia ihmisiä soisi olevan suurimman osan suomalaisista palkansaajista. Liitot ovan jäänne menneisyydestä, eikä niitä tarvitse silloin jos osaa itse hoitaa omat asiansa työnantajan kanssa. Pöh, pelkkää pahaa verta työmarkkinoilla ja vihapuhetta suuntaan jos toiseen on totuttu AKT:ltakin vain näkemään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Väyrynen on niin oikeassa, miksi elättää liiton porsaita, kun voi nekin rahat pitää itsellä. Nämä Ay- liitot on Suomen tuho ja onneksi ihmiset alkaa tajuamaan liittojen tyylin hoitaa johtajilleen muhkeat olot.
Muuta kun tsemppiä Väyryselle ajoihin ja pitääpä pistäytyä kyydillä kun poikkeaa pohjoisen parhaaseen kaupunkiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

115
Oulun punaiset pyöräilybaanat löydettiin ja todettiin heti liian kapeiksi – väylien erottuvuus kerännyt kiitosta
87
Iltalehti: Jani Toivola nostaa korotettua kulukorvausta tyhjillään olevasta Riihimäen-asunnostaan, vaikka asuu Helsingissä
46
Polttoainesuuttimiin on muodostunut suolaa – Nesteen bensiinin Mercedes-Benzeihin aiheuttamaa vikaa tutkitaan yhä
39
Lippo Pesiksen sarjapaikka siirtyy Lippo Junioreille – uusi yhtiö vastaa sarjapaikasta
34
Oulun kaupunki ei aio keskeyttää Move-testin tekemistä – sivistysjohtaja Mika Penttilä toivoo kuolemantapauksen avointa käsittelyä
33
Koodareista on Suomessa huutava pula – helpotusta haetaan sieltä, missä pippuri kasvaa
31
Maatilojen kriisituen valtaosa suunnattiin kuivuudesta eniten kärsineeseen Etelä-Suomeen – mihin kriisituki riittää?

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Suomessa on 60 000 työssäkäyvää köyhää

Olen paremmin köyhästä, henkilökohtaisen konkurssin kokeneesta perheestä jossa ei paljon rahalla rellestetty. Otin opiks... Lue lisää...
Olen erimieltä!

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

18.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image