Kotimaa

Suomessakin sopimattomia patsaita

Tornion taistelun muistomerkki seisoo tänäänkin jyhkeänä paikallaan. 16 vuotta sitten sen juurelle asetettiin takaisin aikoinaan sopimatonta tekstiä sisältänyt kivilaatta. KUVA: Leo Mäkinen
Kotimaa 13.5.2007 0:00
Antti Ervasti
Suomessa puututtiin seitsemään patsaaseen sisäministeriön käskystä vuonna 1946, koska ne katsottiin poliittisesti sopimattomiksi. Dosentti Mikko Uolan tekemän tutkimuksen mukaan Pohjois-Suomessakin sopimattomia muistomerkkejä oli kolme; Torniossa, Pulkkilassa ja Kärsämäellä. Niiden muistolaattojen tekstit eivät käyneet Neuvostoliitolle.

Viron ja Venäjän välinen patsaskiista saa tarkastelemaan suomalaisten sotamuistomerkkien historiaa uudessa valossa. Uolan tutkimus Suomi sitoutuu hajottamaan... kertoo pääosin järjestöjen lakkauttamisesta vuoden 1944 rauhansopimuksen 21. artiklan perusteella.

Tutkimuksen luku Sopimattomat patsaat kertoo valvontakomission laajentaneen toimintaansa 21. artiklan ulkopuolelle. Valvontakomissio oli liittoutuneiden valtioiden muodostama toimikunta, jonka tehtävä oli valvoa rauhansopimuksen toteutumista. Suomeen komissio saapui syyskuussa 1944.

Komissio sai Uolan mukaan ilmeisesi ilmiantoja suomalaisilta, ja niiden mukaan se teki ulkoministeriölle huomautuksen muistomerkeistä, jotka eivät olleet sopusoinnussa rauhansopimuksen kanssa.

Valtioneuvosto käsitteli ministerivaliokunnan tekemää patsasselvitystä marraskuussa 1946, jolloin käytiin läpi seitsemää epäilyttävää muistomerkkiä ja patsasta.



Paasi kaivettiin kukkapenkistä


Listalla seitsemäntenä oli Tornion taistelun muistomerkki, joka oli pystytetty vuonna 1938 kaupungissa helmikuussa 1918 käydyn taistelun muistoksi. Arkkitehti Paavo Riihimäen suunnittelemassa muistomerkissä oli pahinta teksti: "Tällä paikalla voittivat suomalaiset perivihollisensa isänmaan vapauden aamunkoitteessa".

Tekstin sopimattomuudesta äänestettiin Suomen hallituksessa, ja teksti poistettiin loppuvuonna 1946. Osa ministereistä oli myös sitä mieltä, että muistomerkki on poistettava kokonaan.

Muistomerkki sai kuitenkin jäädä paikalleen. Vaarallista aineistoa sisältänyt paasi oli asetettu muistomerkin neljän pilarin eteen. Paasi kaivettiin muistomerkkialueella olevaan kukkapenkkiin.

Tornion kaupunginhallitus päätti hankkia myöhemmin muistomerkkiin uuden taulun, jossa on sopivampi teksti. Uudessa paadessa luki vain: "Tornion taistelu 6.2.1918".

Vuonna 1991 torniolainen lehtori Pentti Ponkala kaivoi ylös maahan kätketyn paaden, ja se sijoitettiin vanhalle paikalleen. Alkuperäinen teksti kullattiin uudelleen.



Ryssä vaihtui
viholliseksi


Kärsämäellä oli Harjunmäen patsas, jonka kunta ja rintamamiesyhdistys olivat pystyttäneet vuosina 1808-09 käydyn Suomen sodan muistoksi vuosina 1938-39. Patsaan teksti ja erityisesti sana ryssä olivat ministerivaliokunnan hampaissa. Teksti kuului: "tässä Sandelsin käskystä Falander ryssän löi 4.5.1808".

Valtioneuvosto vaati yksimielisesti, että ryssä-sana on poistettava patsaasta. Ongelma ratkaistiin siten, että ryssä korvattiin sanalla vihollinen.

Samanlainen kuvio käytiin Pulkkilassa, jossa oli vuonna 1938 pystytetty muistopatsas Suomen sodassa 6.2. 1808 käydyn Pulkkilan taistelun muistoksi. Patsas sijaitsi Pulkkilasta Kärsämäelle ja Haapavedelle johtavien teiden risteyksessä.



Venäjä herkkä muistomerkeille


Muistomerkin teksti kuului: "tässä Sandels sankareineen löi ryssät". Viimeinen sana korvattiin sanalla "vihollisen". Sekä Kärsämäellä että Pulkkilassa asiaa ei käsitelty kuntien virallisissa elimissä, vaan tekstit muutettiin ilman erillistä päätöstä.

Mikko Uola ei suoraan rinnasta Venäjän viime aikaisia patsaskiistoja yli 60 vuoden takaisiin tapahtumiin Suomessa. Hänen mielestään molemmissa näkyy venäläisten herkkyys muistomerkkeihin.

"Kaikenlaiset muistomerkit ja vastaavat dokumentit siellä on katsottu aina tärkeiksi ja tietyissä tilanteissa vaarallisiksi. Siitä on patsasasioiden lisäksi hyvä esimerkki vaatimus tuhota suojeluskuntien jäsenkirjat", Uola viittaa.

Viron patsaskiista on hänen mielestään selvä osoitus siitä, että Venäjä on tullut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisenä aikana paljon herkemmäksi nykyisen presidentin Vladimir Putinin kaudella.

"Se liittyy kadotettuun suurvalta-asemaan ja maan sisäpolitiikkaan. Suomen sopimattomat patsaat oli kuitenkin oman aikansa ilmiö", Uola sanoo.

Tiedot koottu Mikko Uolan tutkimuksesta Suomi sitoutuu hajottamaan... Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1999.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

70
Oulun keskusta täyttyi ihmeellisistä vanhoista autoista kaikenlaista rojua katoillaan – hollantilainen porukka seikkailee Tanskan, Suomen, Ruotsin ja Norjan halki halpisautoilla
58
Sinun vuoro kysyä Kalevan vaalikoneessa – ehdokkaat Oulun vaalipiirin alueelta vastaavat
45
Kolmesataa hollantilaista halpisautoa hurautti Oulun kautta Ruotsiin – Tarkastiko poliisi enintään 500 euroa maksaneiden ajopelien kuntoa?
42
Työttömyys maksaa yhteiskunnalle vuosittain useita miljardeja euroja – Ministeri Lindström: "Suomella ei ole varaa näin suureen kuluerään"
26
Kaupunginhallitus myönsi merikylpylä Allas Sea Poolille tonttivarauksen Kiikelistä – seuraavaksi neuvotellaan vuokrasopimuksesta
20
Tyrnävä kokeilee palkattomia vapaita
15
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen tehtävämäärissä huomattava kasvu – Riskienhallintapäällikkö: "Mitä ihmiset puuhastelevat lähtiessään töistä kotiin?"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi iltayöstä alkaen Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen, pöllyävän lumen ja sään lauhtumisen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

233 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kansan elintason romahduksen lähtölaukaus

No jos se 80-luku oli niin kultaista aikaa, niin mietitäänpä hetki mitä nyt pitäisi sitten tehdä? Miten se työttömyys ... Lue lisää...
stranger

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image