Kotimaa

Suomen vesistöihin päästetään 134 000 lasian­ke­rias­ta – Pohjoisessa hitaasti kasvanut ankerias vastaa melkein kymmentä kes­kieu­roop­pa­lais­ta

Varsinais-Suomen ely-keskuksen kalastusmestari Kyösti Nousiainen haki Helsinki-Vantaalta ankeriaslastin, joka lähti Merenkurkun suunnalle. KUVA: Kimmo Penttinen
Kotimaa 14.8.2019 18:26
Jami Jokinen

Gramman painoiset lasiankeriaat saapuivat Britanniasta lentorahtina Ruotsin kautta. Koko kalalasti painaa vain 40 kiloa, kun Euroopasta salakuljetetaan vuodessa jopa sata tonnia poikasia.

Suomessa kasvaneiden ankeriaiden merkitys on äärimmäisen uhanalaiselle lajille määräänsä suurempi.

Suurin osa täältä kutuvaellukselle lähteneistä kaloista on kasvanut levinneisyysalueensa pohjoisreunan oloissa hitaasti ja on saavuttanut vaellusiän vasta 15-20 -vuotiaina.

Eteläisempiin lajitovereihin verrattuna ikää on usein tuplasti. Se näkyy lisääntymistehokkuudessa, sillä vanhempi kala tuottaa kiloa kohden enemmän mätiä kuin nuorempi.

– Yksi iso meikäläinen vastaa seitsemää-kahdeksaa keskieurooppalaista, sanoo tutkija Jouni Tulonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Parhaillaan eri puolille maata istutetaan yhteensä 134 000 ankeriaan poikasta eli niin sanottua lasiankeriasta. Britanniasta pyydetyt ja Ruotsissa karanteenissa olleet istukkaat saapuivat keskiviikkona lentoteitse Helsinki-Vantaalle.

Brittiläinen on yhtä suomalainen kuin espanjalainenkin

Ankeriaan erikoisen elinkierron vuoksi ei voida puhua lainkaan lajin Suomen-kannasta.

Sen sijaan kyseessä on eurooppalainen ankeriaspopulaatio, jonka yksilöitä vaeltaa Sargassomeren kutualueelle samoihin aikoihin maanosan eri puolilta.

– Eri suunnista tulleet ankeriaat lisääntyvät satunnaisesti keskenään, Tulonen korostaa.

Myös merivirtojen mukana ajelehtivien poikasten vaellus Atlantin länsiosasta Euroopan makeisiin vesiin on enemmän tai vähemmän satunnaista. Suomeen luontaisesti saapuvat lasiankeriaat voivat olla vaikkapa espanjalaisia – ja päinvastoin.

Niinpä saarivaltiosta tulleet istukkaatkaan eivät ole vierasta kantaa, joka uhkaisi kotimaista geeniperintöä.

Strontiumlkloridikylpy jättää havaittavan jäljen

Ankerias ei lisäänny vankeudessa, minkä vuoksi kaikki istukkaat on kerättävä luonnosta.

Suomeen saapuneet, gramman painoiset poikaset on pyydystetty Britannian Severnjoesta erityisten kestävyyskriteerien mukaisesti.

– Suurin osa käytetään istutuksiin eri puolilla Eurooppaa ja osa istutetaan pyyntialueen vesistöihin patojen yläpuolelle, kertoo kalastusbiologi Malin Lönnroth Kalatalouden Keskusliitosta.

Euroopan ankeriaskanta on romahtanut 80-luvun jälkeen yli 90 prosenttia.

Keskiviikkona maahan saapuneita lasiankeriaita istutetaan yli kahteen kymmenen kohteeseen eri puolille maata.

Istutuksilla saadaan vahvistettua paikallisia kantoja ja lisättyä pyyntimahdollisuuksia. Merkitystä lajin selviämiseen on sen sijaan jouduttu pitkälti arvailemaan.

– Istutettua alkuperää olevien vaellusankeriaiden on kuitenkin todettu lisäävän vaellusankeriaiden määrää. Ne aloittavat vaelluksensa ja seuraavat samoja reittejä kuin luontaista kantaa olevat lajikumppanit, Tulonen sanoo.

Suomeen istutettavat kalat merkitään strontiumkloridikylvyssä, jonka vuoksi ne pystytään myöhemmin erottamaan luontaisesti siirtyneistä kaloista vielä vaellusvaiheessa.

Jälkimmäiset ovat vaarassa kadota Suomesta kokonaan.

– Luontaiset poikaset ovat tosi vähissä. Rannikolla istukkaiden osuus on 90 prosenttia ja sisävesissä lähes sata.

Ankeriaalle Itämeri on suuri eurooppalainen järvi

Pieni osa vuosittaisista istutuksista katetaan esimerkiksi teollisuuden vesi- ja ympäristölupiin liittyvillä velvoitemaksuilla. Ylivoimaisen osan kustannuksista maksavat kuitenkin osakaskunnat ja muut Kalatalouden keskusliiton jäsenjärjestöt.

Tänä vuonna mukana on poikkeuksellisesti myös 60 000 valtion eli käytännössä Luken kustantamaa kalaa.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES suosittelee, ettei ankeriaita istutettaisi patojen yläpuolelle.

Tästä huolimatta osa yksityisrahoitetuista kaloista istutetaan sellaisiin sisävesiin, joista vaellusmahdollisuutta ei ole lainkaan tai jossa yksilöt todennäköisesti kuolevat vesivoimaloiden turbiineihin.

Luken istukkaat vapautetaan sen sijaan rannikkovesiin ja lisäksi sellaisille alueille, joista on aikanaan mahdollista päästä vaellukselle.

Ankeriaalle Itämeri on käytännössä suuri järvi, ja makeaa vettä kasvuvaiheessa vaativa kala voikin tuoreiden tutkimustietojen mukaan jäädä myös rannikolle kasvamaan. Aiemmin oletettiin, että kaikki pyrkivät sisävesiin vaikka väkisin.

"Euroopan norsunluu" on huumeitakin tuottoisampaa

Keskiviikkoiset maahantulijat olivat laillisia, mutta Helsinki-Vantaan kautta saattaa kulkea myös laittomia ankeriaskuljetuksia erityisesti kasvaneen Aasian-liikenteen vuoksi.

Lasiankeriasta on sanottu Euroopan norsunluuksi.

Poikasia salakuljetetaan pääasiassa Kiinaan, jossa ne kasvatetaan syöntikokoon ennen myymistä Japaniin. Järjestäytyneet rikollisryhmätkin ovat paikoin vaihtaneet huumekaupan ankeriaisiin.

– Tuotot ovat suurempia, kiinnijäämisriskit pienemmät ja rangaistukset mitättömiä, Tulonen heittää.

Viime vuosina Euroopan poliisivirasto (Europol) on lisännyt panostuksia salakuljetuksen tutkintaan.

Viraston mukaan rikollisille reiteille päätyy vuosittain jopa sata tonnia lasiankeriaita. Laillisen pyynnin määrä on alle puolet tästä.

Vaikka ankeriaan kriisi johtunee pääosin ympäristömuutoksista, uhkaa rikollisuuskin ajin säilymistä.

– Jos se saataisiin kuriin, sillä olisi valtava merkitys.

Saadaanko vihdoin vastauksia ikuisuuskysymyksiin?

Ankeriaan lisääntymiseen liittyy edelleen mystiikkaa. Lajin poikaset syntyvät Sargassomerellä, mutta ainoatakaan kutuvalmista kalaa ei merialueelta ole tavattu.

Satelliittiseurannoissa on pystytty todentamaan esimerkiksi Ruotsissa kasvaneiden ankeriaiden kulkua Norjan rannikolle ja sieltä avomerelle.

Britanniassa merkittyjä kaloja on puolestaan pystytty seuraamaan Afrikan länsipuolelle asti. Jäljet loppuvat kuitenkin sinne.

Nyt vastaus ikuisuuskysymykseen voi olla lähellä.

Kap Verdessä on parhaillaan menossa hanke, jossa seurantalaitteita asennetaan vaelluskaloille vasta siellä. Se lisää mahdollisuuksia havaita kaloja lopulta myös Sargassomeressä.

Tanskan salmissa kuunnellaan ohittavia ankeriaita

Kalojen liikkeitä selvitetään uusilla keinoilla myös Itämerellä.

Perinteisiä kalamerkkejä palautuu tutkimukseen yhä vähemmän, sillä ankeriaan pyynti on vähentynyt rauhoitusten vuoksi ja kuluttajien kiinnostuksen hiivuttua.

Nyt kokeillaan ääntä lähettäviä telemetriamerkkejä. Tanskan teknillinen korkeakoulu on asentanut niiden kuuntelua varten 18 kilometrin mittaisen kuunteluverkoston Tanskan salmiin.

Verkosto pystyy havaitsemaan sen ohittavat ankeriaat ja erottamaan niiden yksilölliset lähetinsgnaalit.

Ankeriaita merkitään Tanskan lisäksi Latviassa, Virossa, Ruotsissa ja Suomessa.

– Me asennamme syksyllä parikymmentä merkkiä ja myöhemmin ehkä lisää. Tästä saadaan varmasti tosi mielenkiintoista tietoa, Tulonen kertoo.

Havaintoja kerätään ainakin vuoteen 2021 saakka.

Istutuspaikkoja eri puolilla maata

Ankeriaita istutetaan tällä viikolla merialueelle Suomenlahdella sekä Vaasan-Kokkolan korkeudelle Pohjanlahdella.

Sisävesissä poikasia lasketaan Hiidenveteen, Vähä-Ruokjärveen, Tiiläänjärveen, Mallusjärveen, Valkjärveen, Ahvenkoskenlahteen, Tuusulanjärveen, Artjärven Pyhäjärveen, Alavuden Ponnenjärveen ja Akkojärveen.

Istutuskohteita ovat myös Kymijärvi, Vesijärvi, Roine, Tampereen Pyhäjärvi, Porovesi, Juurusvesi, Kulovesi, Suurijärvi, Sulkavanjärvi, Mallasvesi sekä Pälkänevesi.

MAINOS

Kommentoi

Ankerias on erikoinen vesieliö, sen valmistaminen ateriaksi vaatii osaamista. Lisäksi se menestyy puhtaissa vesistöissä. Yleensä kilohinta on melko korkea.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivottavasti istukkaita riittää myös tänne voimaloiden yläpuoliselle Iijoellekin. Päästäisiin ehkä joskus maistamaan sitäkin kalalajia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten kävi puronieriän istutusten jälkeen, luontaiselle taimen kannalle vesistöissä ?
Missään nimessä ei vieraslajeja vesistöihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö noita kannattaisi kasvattaa pyyntikokoon täällä ja myydä Japaniin. Nyt kun kauppasopimuskin on valmis. Meinaan kun on noin arvokasta tavaraa ja Kiinassakin pystyvät sen tekemään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ettei vaan olisi vieraslaji kyseessä, ei ainakaan meijän järvissä oo moista kuullu aiemmin olevan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyseessä on ihan tavallinen ankerias, joita on Suomessa ollut luonnossa tuhansia vuosia, ehkä kauemmin kuin ihmisiä. Ankeriaan läpikuultavaa poikasta vain nimitetään "lasiankeriaaksi", tämä seikka taisi unohtua jutusta. Hyvä ruokakala myös oikein valmistettuna.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulussa myytiin 1960-luvulla ankeriaita torilla, mutta niitä ei saatu myyntiin enää 1970-luvulla. Silloin sanottiin, että kalastajat eivät ole saaneet niitä pyydettyä. Kanta väheni liikapyynnin tai muusta syystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ne rahat vielä olekaan loppumassa, ainakaan kaikilta kun tuollaiseenkin tutkimushommaan rahaa riittää!
Eläkeläisillä alkaa mittari olla jo "tapissa", ainakin punaisella, muttei vihervasemmalla!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos meillä olisi asiat vesistöissä kunnossa mitään kalaa ei tarvitsisi tukea istutuksella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan pohjoisosassa sekä Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

239 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Husu persuihin

Se on joukkoomme liian älykäs, ei oteta. Me erottuisimme muut tolloina. Lue lisää...
PERSU

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

13.11.

Fingerpori

13.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image