Kotimaa

Suomen Nato-optio ei ole enää entisellään verrattuna kolmen vuoden takaiseen – selvitystä tekemässä ollut ranskalainen asiantuntija muuttaisi vain yhden asian

Espanjan Navy AV-8B Harrier -hävittäjät kuvattiin viime viikolla Naton vuosittaisessa 18 maan Baltops-sotaharjoituksessa Latviassa. Suomen ilmapuolustusjärjestelmä ei ole Nato-yhteensopiva.
Kotimaa 19.6.2019 6:00
Katja Ihatsu

Ranskalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija François Heisbourg sanoo, että Suomen liittyminen Natoon kävisi tarvittaessa nopeasti – periaatteessa. Hänen mukaansa arvaamaton Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump voisi kuitenkin estää jäsenyyden.

Jos turvallisuustilanne äkillisesti heikentyisi niin, että Suomi haluaisi käyttää niin sanottua Nato-optiotaan, voisi puolustusliittoon liittymisen tiellä olla yksi suuri este: Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump.

Näin sanoo ranskalainen tutkija François Heisbourg, joka oli yksi Suomen ulkoministeriön tilaaman Nato-selvityksen neljästä kirjoittajasta.

– Emme tiedä, mikä Trumpin vastaus tässä tapauksessa olisi, sanoo erikoisneuvonantajana pariisilaisessa Strategisen tutkimuksen säätiössä toimiva Heisbourg.

Heisbourg nostaa esimerkiksi Montenegron, joka liittyi Natoon kesäkuussa 2017. Vuosi sitten Trump luonnehti montenegrolaisia aggressiiviseksi kansaksi ja varoitti kolmannen maailmansodan voivan puhjeta heidän suuttumuksestaan.

– Mikä Trumpin Twitter-viesti olisi Suomen tapauksessa? Ranskassa on sanonta, ettei pidä kysyä kysymyksiä, joihin ei tiedä vastauksia, Lontoon Kansainvälisen strategisen tutkimuksen instituutin IISS:n johtajana aiemmin toiminut Heisbourg sanoo.

Nato-optioksi nimitetään Suomen itselleen varaamaa oikeutta ja mahdollisuutta päättää liittyä Naton jäseneksi. Puheita Nato-optiosta on myös kritisoitu sanoen, että palovaroitus kannattaisi ottaa jo ennen kuin liekit alkavat loimuta.

Heisbourg tapasi pienen ryhmän suomalaisia toimittajia Pariisissa.

Yksi asia olisi nyt toisin Natosta

Suomen Nato-selvitys valmistui keväällä 2016 Trumpin vasta käydessä presidentinvaalikampanjaansa, jolloin kaikki eivät pitäneet hänen nousuaan presidentiksi todennäköisenä.

Trumpin merkitys Suomen Nato-optiolle on niin suuri, että Heisbourg nimeää sen ainoaksi asiaksi, jonka nykytiedolla olisi kirjannut selvitykseen toisin.

Jos Heisbourg olisi ollut Nato-selvityksen ainoa kirjoittaja, sen johtopäätöksissä olisivat näkyneet myös Trumpin mahdolliset vaikutukset Suomen Nato-optioon.

– Otin Trumpin mahdollisen presidenttiyden ja sen tuomat muutokset hyvin vakavasti, Heisbourg sanoo.

Ilmapuolustus ei ole yhteensopiva

Suomi voi Heisbourgin mukaan olla Nato-optioon tyytyväinen.

– Se on toimiva ja voimakas tällaisenaan.

Heisbourg sanoo yllättyneensä siitä, että Suomen Nato-yhteensopivuus on yhtä korkealla tasolla kuin Ruotsin, lukuun ottamatta Suomen ilmapuolustusjärjestelmää.

Jos Suomi päättäisi force majeure -tilanteessa käyttää Nato-optiota ja Trump ei olisi tukkeena, jäseneksi liittyminen kävisi Heisbourgin mukaan "lähes välittömästi".

– Ilmapuolustuksen tekninen yhteensovittaminen ei olisi kuukausia vievä asia, hän arvioi.

Heisbourg huomauttaa, että Suomella on paitsi haastava geopoliittinen asema, myös jotain, mitä Nato-mailla ei ole: satojen kilometrien yhteinen raja Venäjän kanssa ja runsaasti tietoa Venäjän toiminnasta.

– Suomen nykyinen status on myös todiste sen "bona fide" -asemasta. Suomi ei provosoi, mutta on samaan aikaan rehellinen aikeissaan.

Heisbourg pitää Suomen reagointitapaa Venäjän ilmatilaloukkauksiin hyvänä esimerkkinä suomalaisesta harkitsevaisuudesta. Syksyllä 2016 puolustusvoimat julkaisi Twitterissä kuvia Suomen ilmatilaan tunkeutuneista venäläishävittäjistä.

– Ette pitäneet suurta lehdistötilaisuutta, vaan teitte Venäjälle eleettömästi selväksi, että olette täysin tietoisia heidän tekemisistään, hän sanoo.

Kansa seuraisi perässä

Selvityksen keskeinen johtopäätös oli, että Suomen ja Ruotsin on kannattavinta vetää puolustusasioissa yhtä köyttä. Ruotsissa Nato-jäsenyyttä kannattaa puolet kansasta, Suomessa noin yksi kolmasosa.

– Mutta kumpi maista liittyisi Natoon strategisen tilanteen salliessa? Suomi. Jos presidentti, hallitus ja eduskunta katsoisivat sen olevan maan edun mukaista, kansan mielipide seuraisi perässä.

Heisbourg sanoo Suomen ja Ranskan muistuttavan toisiaan siinä, että kummassakin maassa vallitsee vahva luottamus puolustusasioiden hoitamiseen, vaikka nyansseista keskustellaankin.

– Se johtuu siitä, että molemmilla mailla on kokemusta sodasta, hän sanoo.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (39)

Niin toivoin, että Trump olisi irrottanut USA:n Natosta, mutta aseteollisuus sai ilmeisesti Trumpin mielen muuttumaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hollanti, Italia, Belgia, Tanska, Norja, Islanti, Kanada, Luxembourg, Kreikka, Tsekki, Kroatia, Unkari, Puola, Viro, Liettua...

Siinä esimerkkejä NATO-maista. Länsi-Euroopassa ei juuri NATO:on kuulumattomia maita ole. Ruotsi kuului kylmässä sodassa USA:n sateenvarjon alle, ja omasi raskaat ja varsin hyvät omat puolustusvoimat, 700 - 800 hävittäjää. Sveitsi on vuosisatoja pysynyt konfliktien ulkopuolella. Osalla reserviläisiä on ase kotona. Sveitsi on kahdeksasosa pinta-alaltaan oleva maa, joka sijoittaa armeijaan yli 50 % Suomea enemmän. Sveitsin valmiutta kuvaavat mm. salaiset, maanalaiset lentotukikohdat, ja Sveitsi pitääkin koneista, joita voidaan käyttää vaihtoehtoisilla kiitoteillä. Itävalta, liki miljoona ihmistä reservissä, pinta-ala neljäsosa Suomesta... No Islannilla ei ole oikein omaa armeijaa, mutta Islanti on NATO-maa.

Vertailun vuoksi: rauhaa rakastava naapurimme Neuvostoliitto, tuo suuri ystävämme, työläisten ihmemaa, jolla oli yli 70 000 panssariajoneuvon armeija Länsi-Euroopan saamiseksi oikeutetuksi puskurivyöhykkeeksi länsimaisia aggressioita vastaan, käytti jopa 40 - 60 % budjetistaan asevarusteluun. Selittänee osin Länsi-Euroopan korkeaa NATO-jäsenyysastetta, 29 maatahan NATO:on kuuluu (EU:lla 28 jäsentä). Irlanti ei myöskään ole NATO:n jäsen, pitää rehellisesti muistuttaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitään Nato-optiota ei ole olemassa. Nato ei edes tunne kyseistä käsitettä. Natossa joko ollaan tai sitten ei. Valitettavasti Suomi ei ole. Jos haluamme puhua kuvitteellisesta optiosta, niin mitkä ovat määritellyt kriteerit jolloin Natoon liitytään ja missä ne on kirjattu? Palovakuutusta ei saa jos talo jo palaa. Mikä on siis oikea hetki ottaa vakuutus?

Suomi on lähes täysin Nato-yhteensopiva, Nato-jäsenyyden myötä pääsisimme mukaan neuvottelupöytiin, olisimme Naton ohjuskilven sisällä ja ydinasepelotteen sisällä. Naton vaikutus on ennenkaikkea ennaltaehkäisevä. Naton jäsenyys maksaisi 50 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Vertailun vuoksi todettakoon että puoluetuet maksavat 30 miljoonaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä Suomi Venäjää kiinnostaa Pietarin lähinaapurina. Mietitään vaikka Turun saariston väylien saartovalmisteluja tai pääteiden varren majoituspaikkojen ostoa tai radiomastojen, lentokenttien ja varusvarastojen viereisten kiinteistöjen ostoa tai Saimaan strategisten ylityspaikkojen hankintaa (epäonnistui) tai Pyhäjoen voimalaa (valtavat ohjaustietojärjestelmät + Venäjän nerokkaat hakkerit). Kun savu nousee on myöhäistä auttaa. Se siitä optiosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aletaan neuvottelut nato-optiosta. Se kelpaisi lähes jokaiselle suomalaiselle mutta sen toteutuminen mietityttää. YYA-sopimuskin oli vain optio yhteisestä puolustuksesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yya-sopimus oli nimensä mukaan Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus. Nato-optio ei ole Suomen ja Naton allekirjoittama sopimus. Sitä kun ei edes ole olemassa. Nato antaa turvatakuut jo neuvottelujen aikana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

nato on täysin turha marttakerho, jonka näytöt ovat tasan nolla. natottomat länsimaat, kuten Itävalta, Sveitsi, Ruotsi ja Suomi pärjäävät erittäin hyvin. nato on aseteollisuuden etujärjestö, johon Suomi ei ikinä liity.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No mutta porvarit.NATO on turha, mutta MARTTAKERHOJA puolustan kynsihampain. Kannattaa vilkaista Marttakerhojen toimintaa ja sen tuottamaa sivistystä kaikille suomalaisille, varsinkin huonoina aikoina. Marttakerhot hoitivat sosiaalisia tehtäviä kiitettävällä tavalla, vaikka sitä kiitosta ei julkisuudessa juuri jaeltu. Perut sanasi, tai muuten !!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ole entisiin Venäjän vallassa oleviin maihin koitettu pullistella kun liittyivät Natoon joten hyvin pelaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Viesti poistettu

Venäjä on arvaamattomuutensa osoittanut Ukrainassa. Suomen on erittäin järkevää varautua ottamaan tarvittaessa apua vastaan ja siihen NATOn isäntämaasopimus on juuri se oikea tapa. Suomi tai NATO ei uhkaa Venäjää mitenkään. Pysyisivät vain itänaapurit omien rajojensa sisällä. Tilaa heillä on jo riittävästi. Pidetään huoli omasta puolustuksesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen samaa mieltä Nedix:in kanssa. Isäntämaasopimus antaa turvaa ja sen myötä yhteiskunnallista vakautta ja siitä aiheutuvat kustannukset on pienet verrattuna sopimuksesta saatavaan hyötyyn.
Krimin niemimaan tilanne on vakava esimerkki Venäjän suurvaltapyrkimyksistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mieluummin siis harmaalla alueella venäjän ensi-iskun kohteena? Mitä järkeä siitä on?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ranskalainen on mielin kielin, koska haluaa Suomen ostavan ranskalaisen hävittäjän.
Tosin siitä tulee samanlainen susi kuin ranskalaisen Arevan ydinvoimalasta, joten en kannata.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On kuitenkin parempi kuin amerikkalainen hävittäjä ja emme jäsii pysyvästi nalkkiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten niin tulee susi? Konehan on jo käytössä ja ihan hyvin tuo näyttää lentävän. Netistä löytyy kyllä runsaasti kuvamateriaalia siitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja huolto toimii yhtä hyvin kuin kaikilla ranskalaisilla firmoilla? Myös kriisitilanteessa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi eurooppalaisen koneen huolto toimisi kriisitilanteessa sen huonommin kuin Atlantin takaa hankitun?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (39)

Uutisvirta

22.7.
Henkilöauto romuttui lunastuskuntoon ulosajossa Sodankylässä, autossa olleet katosivat paikalta
22.7.
Inarijärvellä kuultu avunhuutoja – pelastuslaitos selvittää asiaa helikopterin avulla
22.7.
Lacrosse on hurja laji, jossa pallo viuhuu 180–190 kilometriä tunnissa – Arttu Ylilauri löysi lajin pariin 33-vuotiaana
22.7.
Eurooppaan odotetaan taas ennätyshelteitä: 40 astetta voi mennä rikki Saksassa saakka
22.7.
Britannia haluaa eurooppalaiset joukot turvaamaan merenkulkua Hormuzinsalmella
22.7.
Maailmalla megasuosiota nauttiva kriketti on pyristellyt itselleen jalansijan Oulussa – "Laji sekoitetaan krokettiin" Tilaajille
22.7.
Lokkisiimat pyritään saamaan Kauppurienkadulla valmiiksi ennen Qstock-viikonloppua – "Nyt on positiivisen odottava fiilis"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Kemi, Keminmaa, Tornio, Tervola, Pello ja Rovaniemi.

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön kuntaa.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hakkaraisen Teuvo on kyllä aika äijä sanon minä

Ajatelkaapa tilannetta, että eduskunnassa olisi 100 Hakkaraista ja 100 Huhtasaarta, noin kuvaannollisesti. Kävisikö niin... Lue lisää...
Tenavatähti

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image