Kotimaa

Suomelta alustava esitys EU-jä­sen­mak­suis­ta – Kaikki joutuvat tinkimään ta­voit­teis­taan, sanoo eu­roop­pa­mi­nis­te­ri Tytti Tuppurainen

Suomi tarjoaa kompromissiesitystä EU:n jäsenmaksuihin, kertoo eurooppaministeri Tytti Tuppurainen. KUVA: OLIVIER HOSLET / EPA
Kotimaa 10.10.2019 6:00
Pekka Mauno

Suomi sisällyttää EU-rahojen saantiin ehdollisuuden, jolla estetään korruptiota ja väärinkäytöksiä. Mallia on moitittu oikeusvaltioperiaatteen vesitetyksi versioksi. 

Suomi tuo Eurooppa-neuvoston kokoukseen ensi viikolla alustavan esityksen EU-budjetin pohjaksi. Se on kompromissi kovaa talouslinjaa ajavien ja EU-rahoista hyötyvien jäsenmaiden tavoitteiden välillä.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo, että sekä alhaista jäsenmaksua ajavat nettomaksajamaat että korkeampaa jäsenmaksuperustetta ajavat joutuvat tinkimään omista tavoitteistaan.

Hän myöntää, että paljon joudutaan vielä tekemään, jotta löytyy sopu Saksan johdolla tiukkaa budjettikuria ajavien yhden prosentin kannattajien ja muun muassa Euroopan parlamentin esittämän 1,3 prosentin välillä. Siihen väliin osuu komission esittämä 1,11 prosentin maksuperuste.

EU:n vuosibudjetit perustuvat seitsenvuotiseen rahoituskehykseen. Siihen kerätään rahat pääasiassa jäsenmaiden maksuilla. Vuosien 2014-2020 rahoituskehys perustuu 1,23 prosentin maksuosuuksiin jäsenvaltioiden yhteisestä bruttokansantulosta

Jäsenmaiden pääkaupungeissa käyty tunnustelemassa

Eurooppaministeri Tuppurainen on vastuussa monivuotiseksi rahoituskehykseksi kutsutun EU:n budjetin valmistelusta Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Hän on kiertänyt kaikkien EU-maiden pääministereiden luona tunnustelemassa, mitä niissä EU-budjetin suuruudesta ajatellaan.

– Tässähän kyse ei ole siitä, että tulisi plussaa tai miinusta kansallisella tasolla. Pitäisi katsoa eurooppalaista lisäarvoa, hän sanoo.

Monivuotinen rahoituskehys tarkoittaa EU:n seitsemän vuoden budjettia. Suomi tekee myös määrärahaesitykset keskeisistä pääluokista eli siitä, kuinka paljon rahaa annetaan esimerkiksi maatalouden ja aluepolitiikan tukemiseen. Niiden osuus EU-budjetista on tällä budjettikaudella yli 70 prosenttia.

Monivuotisen rahoituskehyksen hyväksyminen ei ole vain Suomen esitysten varassa, vaan esityksen Eurooppa-neuvostolle tekee sen puheenjohtaja. Toistaiseksi on epäselvää, antaako esityksen nykyinen puheenjohtaja Puolan Donald Tusk vai joulukuussa aloittava uusi puheenjohtaja Belgian Charles Michel.

– Tuskin kabinetista ei ole vielä kerrottu, onko hän valmis viemään lopullisen sopuyrityksen Eurooppa-neuvostoon, sanoo Tuppurainen.

Oikeusvaltioperiaate uhkaa tulla vesitetyssä muodossa

Suomen puheenjohtajuuskauden tavoite on sitoa oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen EU:n rahojen käyttämisen ehdoksi.

Tavoitteen toteutuksesta on monia malleja, joista Suomen budjettiluonnokseen on menossa pääministeri Antti Rinteen (sd.) malli. Sen mukaan EU-tukia voitaisiin periä takaisin korruption ja väärinkäytösten vuoksi.

Tytti Tuppuraisen mukaan kyse on komission mallista.

– Jäsenmailla on selkeä tahto yhistää EU-rahoitus oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Se kytkee budjettivarojen suojelun oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen.

Rinteen mallin on teilannut vesitetyksi muun muassa Suomen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (EPP/kok.)

– Rinteen kuvaama vesisopu on todella kaukana komission esityksestä ja parlamentin kannasta. Tämän vesityksen läpivienti voi olla lopullisissa neuvotteluissa hyvin vaikeaa, sillä parlamentin kanta on niin paljon kunnianhimoisempi, Sarvamaa sanoi viime viikolla tiedotteessaan.

Sarvamaa oli Euroopan parlamentin pääneuvottelijana luomassa pelisääntöjä siitä, miten oikeusvaltioperiaatetta rikkovaa jäsenmaata rangaistaan.

Parlamentin viime keväänä hyväksymässä mallissa EU-rahojen maksatus olisi voitu jäädyttää myös silloin, kun jäsenmaa heikentää sananvapautta, oikeuslaitoksen riippumattomuutta tai demokratian toimivuutta.

Koheesiorahoitusta aletaan antaa EU:n hiilikaivosalueille

Kiistaa voi syntyä myös siitä, että Suomi on tuomassa omassa esityksessään koheesiorahoituksen sisälle uutta rahastoa. Sitä esitti jo EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Kyse on Keski-Euroopan hiilikaivosalueille suunnattavasta uudesta tuesta, kun hiilikaivokset suljetaan.

– En lähde kommentoimaan, mistä rahoitus tähän uuteen rahastoon otetaan, Tuppurainen vastaa.

Keski-Euroopassa on 185 000 ihmistä töissä hiilikaivoksissa. Lisäksi hiilivoimaloissa työskentelee 52 000 ihmistä. 

Maksajat ja saajat

EU-jäsenmaissa on sekä nettomaksajia että nettosaajia. Edelliset maksavat EU-jäsenmaksuina enemmän kuin niille palautuu EU:lta erilaisina rahoitusmuotoina.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat vuonna 2017 Saksa (0,32 prosenttia), Ruotsi (0,29 prosenttia) ja Itävalta (0,25 prosenttia).

Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna olivat Ruotsi (139 euroa asukasta kohden), Saksa (129 euroa) ja Tanska (122 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat vuonna 2017 Liettua (3,14 prosenttia), Bulgaria (2,92 prosenttia) ja Unkari (2,66 prosenttia).

Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Liettua (448 euroa asukasta kohden), Viro (358 euroa) ja Kreikka (349 euroa).

 

Lähde: Valtiovarainministeriö

MAINOS

Kommentoi

Tuppurainen ja Rinne vesittävät tökeryydellään komission esityksen. Tälle ja muillekin esim. Ohisallon pakolaisesityksille nauraa koko muu eu. Ei sosialistilta ja vihervasemmistolta johon kuuluu myös kepu, onnistu oikeen mikään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On se vain kumma kun Suomessa ei ihmiset tajua että EU on ajautumassa samaan ahdinkoo kuin Neuvostoliitto aikoinaan. Euroja on mutta eurot menettävät arvonsa. Syy nolla inflaatio. Siis keinotekoisesti vedätetty talous. Britaniassa vielä nauravat makeasti tulevaisuudessa kun euroalueen talous romahtaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joko Tuppurainenkin tarjoaa nyt kansalaisille vappusatasen kaltaista vesitettyä versiota, joka ei taaskaan merkitsisi käytännössä yhtään mitään. Meille on hallituksen ja Tuppuraisen taholta vakuutettu, että ehdottoman tiukkoina ollaan, mutta tosipaikan tullen annetaan heti periksi. Vellihousuja koko porukka.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllähän EU-tuen voi jo nyt korruption ja väärinkäytösten takia periä takaisin. Jos ilmoittaa tukiperusteena käytetyn viljelyalan väärin ja jää kiinni, niin jo joutuu tuen palauttamaan. Jos samassa kimpassa olisi vielä viranomaistaho mukana, niin tuskin niitä hakemuksia kannattaisi enää lähetelläkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessakin on vielä yksi ryhmä, joka ei ymmärrä, että Britannialle ja myös Suomelle Britannian ero Eu:sta on huono asia. Vielä huonompi on haluta Suomen eroavan Eu:sta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten ihmeessä maat jotka eivät ole unionissa ovat yleensäkkään enää olemassa, suomalaiset nettomaksajat rahoittavat ennemmin muita maita kun ajattelesivat omia kansalaisiaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täytyy ihailla tämän pienen EU-vastaisen porukan sinnikkyyttä. :)

Maailman myllerryksessä EU:n merkitys on viime aikoina kirkastunut yhä useammalle. EU:n kannatus ei ole koskaan ollut jäsenmaissa suurempaa kun se on tänään. Jopa Britanniassa EU:n kannatus kasvaa kun EU-änkyröiden temput alkavat hirvittämään.

Tolkun ihmisiä ei voi huijata maalailemalla ruusuisia kuvia EU:n ulkopuolisen elämän autuudesta. Sitä britit ehkä joutuvat maistelemaan runsaan kolmen viikon päästä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Keskenään kinasteleva EU ei taida monine valuvikoineen olla kovinkaan merkittävä tai luotettavakaan osapuoli oikeasti suurten USA:n, Kiinan ja Venäjän pöydissä. Kun tiukka paikka tulee niin jokainen EU- maa vetää omaa linjaansa ja ajaa omaa etuaan. YK:ssa jokaisella jäsenmaalla on oma edustajansa. Brittien tilanne nähdään sitten muutaman vuoden päästä, tuskin hekään nälkään nääntyvät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Oikeasti suuri Venäjä..."

Venäjän talous on Espanjaa pienempi. Eikä Espanja ole mikään EU:n talousmahti...

Kovin on sinnikästä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niimpä, Eu:ssa mennään Saksan ja Ranskan ehdoilla, pienet maat ovat Vain ja Ainoastaan Maksajia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikä merkitys? Sano se merkitys mikä se oikeasti on? Sekö ettei ole niitä turvatakuita mikä luvattiin kun osa tuohon äänesti eu:hun menoon? Turvatakuita kun ei ole se on sanottu kyllä.
Entä hinnat? Nekin eivät laskeneet kuten luvattiin ja niin edelleen.
Joten: Kysyn: Kerro mitä hyötyä maksella miljardeja siitä että se elättää pientä porukkaa byrokraatteja?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luet jotain tehtaan tiedotetta.

Suomen nettomaksu EU:lle on ollut viime vuosina alle 300 miljoonaa vuodessa. Sellaiset 50 euroa asukasta kohden, yksi (1) euro viikossa.

Suomen talous on hyötynyt suuresti EU:n yhteismarkkinoille pääsystä. Suomi on ulkomaankaupasta riippuvainen maa.

Joten: Kysyn: Kerro mitä törkysivustoa luet?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Montako sataa miljoonaa puhumattakaan työpaikoista olemme menettäneet venäjän pakotteiden vuoksi ja kaikenmaailman järjettömien EU:n sanelemien ääliömäisten säädösten takia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On kyllä sairas systeemi. Toiset valtiot rahoittaa toisia. Korruptiota korruption perään, kuinka monta sihteeriä ja tohtoria ja muuta tyhjäntoimittajaa piti noitakin päätöksiä olla tekemässä. Kyllä Antilta rahaa löytyy, ei nimittäin olla mitään tyhjätaskuja täällä Suomessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rahoituskehitys? :) Oikeasti sanottuna siis palkka ja palkkiokehitys näille eu porukoille. EI muuta.
Kukaanpa ei ole järkevää vielä sanonut miksi maksella turhia tällaiseen ja saada osa takaisin?
Sama jos lainaisit pankista rahaa 10 000 euroa ja sanoisit että maksanpa takaisin 5000 koska rahoituskehitys..:) heh.
Eli eroon koko EU:sta ja pikkasen pikaisesti sitten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

14:28
Pudasjärven lentokentän vuokraamisesta tehty päätös peruttiin – Suviseurat järjestetään alueella joka tapauksessa
13:40
Köllöttely sai riittää – ulkomailta sopimusta hamunnut Julius Junttila tuo ratkaisuvoimaa Kärppien hyökkäykseen jo torstain HIFK-ottelussa Tilaajille
13:37
Toimittajamme Etiopiassa: Niinistö vieraili paikallisessa koulussa – "Vaikka Suomi on kaukana, olemme ystäviä"
13:24
Rovaniemelle suunnitellulla miljardin euron Joulupukin valtiolla on pitkä matka tarusta todeksi – hankeyhtiöltä loppuivat rahat jo heti alussa, mutta toivoa on taas Tilaajille
13:08
Virolainen Operail aloittaa rautatiekuljetukset Suomessa – liikennealueeksi tulee koko maa
12:39
Kaksi joukkoampumista nosti tunteet pintaan väkivaltaan tottuneessa Meksikossa
12:03
Yle: Turkkilainen rahasto osti valtaosan raahelaisesta puolustustarvikkeita valmistavasta Miiluxista alkuvuodesta
90
Pohjantiellä sattui kolmen auton peräänajokolari – onnettomuus ruuhkautti aamuliikennettä
41
Kärpät helpotti CHL-putoamisen tuskaa pelaajahankinnalla – Julius Junttila palaa oululaisjoukkueen riveihin
39
Apuja ei tullut Ranskastakaan, Kärpät Skellefteå-voitosta huolimatta ulos Mestarien liigan pudotuspeleistä – Manner: ”Emme pystyneet parempaan, joten emme jatkopaikkaa ansainneetkaan”
35
Näyttelijä Joose Mikkonen vastaa Merja Larivaaran syytöksiin työpaikkakiusaamisesta Oulun Teatterissa – "Puhelun soittaja hoiti luottamustehtäviään. Asiaa ei koskaan annettu anteeksi"
20
Uusi miljoonien eurojen kädenojennus Taidetestaajille – kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset halutaan jatkossakin mukaan testaamaan taidetta
16
Suomalaisten mielestä Euroopan unionissa on hyvä olla – eniten tavalliset kansalaiset arvostavat vapaata liikkuvuutta
15
Kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt jätti kolme varausilmoitusta laajoista alueista Pohjois-Suomessa – yhteenlaskettu pinta-ala 3700 neliökilometriä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Sinulle kovakourainen hoitaja siellä jossain

Parempaa palkkaa, niin hoitokin on parempaa. Arvostusta hoitojia kohtaan, niin se näkyy myös hoidossa. Lue lisää...
Maksakaa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.10.

Fingerpori

16.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image