Kotimaa

Suomalaisten mielestä Euroopan unionissa on hyvä olla – eniten tavalliset kansalaiset arvostavat vapaata liikkuvuutta

Äänestysprosentti oli 74.
Kotimaa 16.10.2019 10:17
Ilari Tapio

Suomen historiallisesta EU-kansanäänestyksestä tulee keskiviikkona kuluneeksi 25 vuotta. Nyt suomalaiset suhtautuvat unioniin historiallisen myönteisesti.

Suomi on Euroopan unionin kanssa kimpassa niin kuin puolisot ovat yhdessä pitkässä avioliitossa. Alkuvuosien huuma ja riitely ovat laantuneet normaaliksi arjeksi. Elämä on tasaista ja turvallista. Suuria intohimoja ei ole suuntaan eikä toiseen.

Tällaisen päätelmän voi tehdä elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n maanantaina julkaisemasta asennetutkimuksesta. Sen mukaan tavalliset suomalaiset suhtautuvat unioniin myönteisemmin kuin koskaan aikaisemmin.

– Asenteet ovat muuttuneet positiivisemmiksi jo jonkin aikaa. Yllätys oli, että ne ovat nyt näin positiivisia, EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto toteaa.

– Samalla kielteisesti suhtautuvien määrä on pudonnut ennätysmäisen alas. Se lähestyy jo 10 prosentin rajaa. Joskus aiemmin se oli jopa 30 prosenttia.

Silti suomalaisten EU-suhde ei ole ongelmaton. Eniten kansalaisia jäytää kansallisen päätösvallan kapeneminen.

Ilmastonmuutos on kirkastanut EU:n ideaa

Tutkimuksen mukaan EU merkitsee 86 prosentille suomalaisista vapaata liikkuvuutta ja 76 prosentille vapautta asua, opiskella ja työskennellä muissa Euroopan maissa.

– Samaa kehitystä on nähtävissä muuallakin, Ilkka Haavisto kertoo.

– Taustalla on turvallisuushakuisuutta. Unionia pidetään vakauttavana ja ehkä jopa rauhaa turvaavana instituutiona entistä epävakaammassa maailmassa.

Brexitiä ei ole saatu vieläkään maaliin.

 

Myös ilmastonmuutoksella lienee merkitystä. Suomalaisten mielestä siihen liittyvä politiikka pitää hoitaa pääosin EU-tasolla.

– Ilmastokysymys on kirkastanut EU:n ideaa ihmisille. Se on naula, johon on hyvä lyödä sillä vasaralla, Haavisto sanoo.

Suomelle päätös oli itseään isompi

Suomen historiallisesta EU-kansanäänestyksestä tulee keskiviikkona kuluneeksi 25 vuotta.

Myönteinen liittymispäätös ei ollut yksinomaan käytännön sanelema. Toisin kuin unioniin samaan aikaan menossa olleissa Ruotsissa ja Itävallassa, Suomessa oli kyse suuresta ulkopoliittisesta linjanvedosta.

– Kysymys kuului, haluammeko asemoitua selkeästi länteen vai jäämmekö jonkinlaiseksi geopoliittiseksi erikoistapaukseksi, Ilkka Haavisto muistuttaa.

Taustalla vaikuttaneita tekijöitä vuonna 1994 olivat Saksojen yhdistyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen vain muutamaa vuotta aikaisemmin sekä Suomea edelleen koetellut lama.

– Ihmisillä oli suuri hätä. Muutosvalmius oli korkea.

Suosiostaan huolimatta EU eri kiinnosta

Hyvin myönteisestä suhtautumisesta huolimatta suomalaiset eivät ole järin kiinnostuneita EU:sta. Itse asiassa kiinnostumattomien määrä (49 %) on suurempi kuin koskaan vuonna 1992 aloitettujen tutkimusten aikana.

– Ristiriita on ilmeinen, Ilkka Haavisto kommentoi.

Hän hahmottaa suomalaisten EU-suhteessa kolme aikakautta. Ensimmäinen oli kansanäänestyksen jälkeinen jakauma. Se säilyi pitkälle 2000-luvulle

 

Toinen alkoi vuosina 2007–2009, kun perussuomalaiset ja Timo Soini alkoivat saada kuuluville sanomaansa: "Missä EU, siellä ongelma". Pian sen jälkeen tulivat Kreikka-tukipaketit.

– Tässä vaiheessa monet unioniin passiivisesti suhtautuneet kansalaiset nostivat kuitenkin EU-lippua taas vähän ylös. He kokivat EU:n joutuneen hyökkäyksen kohteeksi, että oli voimia, jotka halusivat käyttää unionia keppihevosena ties mitä tarkoitusta varten, Haavisto pohtii.

Eurooppa-riehaa ei kaduilla näy

Äänestystulos eduskunnassa marraskuussa 1994. Poissa oli sairauden vuoksi porilainen Maunu Kohijoki (kok.). Tyhjää äänesti maratonpuheistaan tunnetuksi tullut pirkkalalainen Vesa Laukkanen (Vaihtoehto Suomelle). KUVA: pressfoto

Olennainen havainto on, että vaikka juuri kukaan ei rakasta EU:ta, se ja sen direktiivit eivät myöskään ärsytä suomalaisia entiseen tapaan.

– Asenne on neutralisoitunut, Ilkka Haavisto hymähtää.

– Sillä tavalla ollaan sordiino päällä, ettei tuolla kaduilla Eurooppa-päivänä mitään riemuitsevaa väentungosta näe.

Sisämarkkinat menestys, ja pienen maan turva

Pääsy EU:n sisämarkkinoille on ollut Suomen elinkeinoelämälle ehdottomasti suurin EU-jäsenyyden tuoma hyöty.

– Pienelle, viennistä riippuvalle maalla merkitsee paljon, että on samat säännöt ja yhteinen pelikenttä kuin muilla eurooppalaisilla kilpailijoilla. Ei ole yhtä hyvää, toista vaihtoehtoa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava EU-asioiden asiantuntija Janica Ylikarjula.

Sisämarkkinoiden etuihin kuuluvat muun muassa tullien puuttuminen, yhteiset valtiontukisäännökset, yhteiset standardit, samankaltainen tapa soveltaa yritysten välisessä kilpailussa tärkeitä lakeja ja vielä yhteinen EU:n budjettikin, josta samojen periaatteiden mukaan tuetaan yrityksille tärkeää tutkimusta ja tuotekehitystä.

Janica Ylikarjula sanoo, että Suomi on päässyt hyötymään myös EU:n neuvottelemista kansainvälisistä kauppasopimuksista.

– Vaikka kaikkia sopimuksia ei ole saatu aikaan, EU:n vahvuus kauppapolitiikassa on yksi pienen jäsenmaan suurista hyödyistä. Sillä on vipuvoimaa enemmän kuin yhdellä jäsenmaalla.

EU:n epäyhtenäisyys aiheuttaa huolta

Juuri nyt tosin myös sisämarkkinoilla puhaltavat kylmät tuulet. Protektionismi eli oman maan yritysten etujen suojaaminen nostaa päätään.

– Niin käy silloin kun taloudessa alkaa mennä huonommin. Huoli on siinä, että ei lähdettäisi sisämarkkinoita rapauttamaan.

Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen (kok.) ja varapuhemies Seppo Pelttari (kesk.) kertoivat EU-äänestyksen aikataulusta eduskunnassa.

Myös brexitin toteutuminen tuo EU:lle sisäisiä haasteita.

– Britannia on ollut vahvin avoimen markkinatalouden ja vapaakaupan puolestapuhuja. Suuri huoli on myös EU:n epäyhtenäisyys. Miten se vaikuttaa EU:n painoarvoon, kysyy Janica Ylikarjula EK:sta.

Euro ollut pettymys, Ruotsi säilytti kruunun

Näissä oli opettelemista.

Eurosta ei ole ollut sellaista taloudellista hyötyä Suomelle, mitä kuviteltiin. Jäsenyyttä perusteltiin erityisesti sillä, että se tuo taloudellista vakautta ja matalamman korkotason.

– Jos Suomen eurohistoriaa vertaa Ruotsiin, joka ei ole euromaa, taloudellinen vakautemme ei ole ollut sen parempi. Korkotasokaan ei ole ollut systemaattisesti Ruotsia matalampi, sanoo rahaliitto EMU:n vaikutuksia tutkinut Vesa Vihriälä.

Vihriälä on paitsi EMU-tutkija, Etlan ex-toimitusjohtaja ja nykyisin työelämäprofessorina Helsingin yliopistossa.

Suomi ei liittynyt euroon EU-kansanäänestyksessä lokakuussa 1994 vaan heinäkuussa 1998 eduskunnan päätöksellä. Ruotsi valitsi oman valuutan säilyttämisen tien vaikka liittyi EU:n jäseneksi samaan aikaan Suomen kanssa.

Eurojäsenyyden suurin ongelma koskee Suomen mahdollisuuksia sopeutua suhdannekehityksen muutoksiin silloin kun ne kohdistuvat Suomeen enemmän kuin muihin euromaihin.

Markka-Suomessa se oli mahdollista valuuttakurssin ja korkojen muutoksilla. Euro-Suomessa tällaiset valuutta- ja rahapolitiikan itsenäiset ratkaisut eivät ole mahdollisia.

Euroeron hinta olisi poliittisesti kallis

Johtopäätös ei ole Vihriälän mukaan kuitenkaan se, että eurosta pitäisi erota.

– Signaali tulkittaisiin niin, että Suomi haluaa harjoittaa talouspolitiikkaa, jossa rahan arvoon kiinnitetään vähemmän huomiota kuin muualla. Vaikka Suomella ei ole välitöntä julkisen talouden rahoitusongelmaa, epävakauden signalointi vaikuttaisi kansainvälisiin rahoittajiin.

Eroamisen poliittinen hinta olisi vielä isompi.

–  Ero heikentäisi EMU:a ja ylipäätään EU-integraation uskottavuutta paljon enemmän kuin esimerkiksi Kreikan ero, sanoo Vihriälä.

Vaikutusvallan huippu jo ohitse

EU:n vaikutusvallan huippu maailman talousmahtien joukossa meni jo 2000-luvun alkuvuosina.

– Talouden kasvu on muualla paljon voimakkaampaa, ja EU:n osuus maailman bkt:stä on ollut laskussa. EU poliittisena muodostelmana ei myöskään ole enää yhtä vetovoimainen, koska sen houkuttavuus demokraattisena mallina ei ole kaikkien suosiossa, sanoo Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Jean Monnet -professori Pami Aalto.

Painoarvon heikkeneminen ei ole Britannian lähdöstä riippuvainen, mutta se olisi omiaan vauhdittamaan sitä.

Aalto on tutkinut EU:n laajentumista ja sisäisen integraation kehitystä. Näissä molemmissa tapahtuu muutosta seuraavien 5–10 vuoden tähtäimellä.

Kristillisdemokraattinen flaamipoliitikko Herman Van Rompuy eli "Romppu" oli Eurooppa-neuvoston ensimmäinen pysyvä puheenjohtaja 2009–2014.

Laajentumisikkuna on edelleen auki Balkanilla, jossa ilman jäsenyyttä oleville on lupailtu sitä. Balkanin maista viimeksi EU-jäseneksi pääsi Kroatia vuonna 2013.

Sisään pääsyä eteisessä odottavat Montenegro, Albania, Serbia ja Pohjois-Makedonia. EU-jäsenyyttä haluavat myös Bosnia-Herzegovina ja Kosovo.

– Balkanin maiden osalta käydään varmaan viimeistä laajentumiskierrosta. Aikaperspektiivi on 5-10 vuotta. Sen sijaan Turkin neuvottelut ovat jäissä. Muiden itäisten naapurien osalta integraatio tapahtuu kahdenvälisten ohjelmien tai energiamarkkinoiden yhtenäistämisen kautta, sanoo Pami Aalto.

EU-maiden integraatio syvenee käytännössä

Nykyisten EU-maiden kesken integraatio syvenee. Se etenee Schengen-sopimuksen kautta, energiamarkkinoilla, puolustusyhteistyössä. Toisaalta on myös kahden kerroksen väkeä, kun osa jäsenmaista käyttää euroa, osa ei.

– Federaatiokehitys etenee, EU:sta on jo tullut monitahtinen keisarikunta. Osa etenee nopeammin, osa hitaammin. Joka tapauksessa integraatio syvenee askel, askeleelta, Aalto sanoo.

Välttämättä federalismi ei etene näkyvien poliittisten päätösten kautta vaan käytännön toimissa. On yhteisiä tarkastusmenettelyjä, yhteisiä sopimuksia, EU:lle kerrotaan omista strategioista ja edistymisestä eri sektoreiden toimintojen ja käytäntöjen yhteensovittamisessa.

– Sen sijaan on vaikea havaita, että integraatiota purettaisiin ja päätösvaltaa palautettaisiin jäsenmaille, sanoo Aalto.

Entä EU:n mahdollinen hajoaminen tulevien 25-vuoden aikana?

– Ei se todennäköistä ole, mutta siihen pitää varautua, että korttitalo voi romahtaa. Jos lähtee useita jäsenmaita esimerkiksi sisäpoliittisista syistä niin kuin nyt britit aikovat tehdä, sitäkin vaihtoehtoa pitää ajatella, vastaa Pami Aalto.

56,9 % – 43,1 %

Sunnuntaina 16. lokakuuta 1994 pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos oli yksiselitteinen.

Etukäteen varmuutta ei kuitenkaan ollut. Siksi jäsenyyttä voimakkaasti ajanut upporikas lehdenkustantaja

Aatos Erkko

tapetoi lukuisten lehtien etusivut EU-mainoksilla.

Esimerkiksi keskusta pani niin lujasti vastahankaan, että vasta pääministeri

Esko Ahon

erouhkaus taivutti puolueen liittymisen taakse. SMP ja kristillinen liitto vastustivat sitä loppuun asti.

Maa jakautui kahtia. Etelä ja ruotsinkielinen Pohjanmaa olivat kyllä-aluetta. Sen sijaan maatalousvaltainen pohjoinen sanoi ei EU:lle. Maaseudun tulevaisuus ei ollut Brysselissä. Kainuussa lähes 65 % äänestäneistä vastusti jäsenyyttä.

Vastarinta henkilöityi tunnettuihin keskustanimiin

Paavo Väyryseen

ja

Keijo Korhoseen

.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (54)

Taas paljastuu, miten koko media on oikeiston talutusnuorassa. Eu on puhtaasti kapitalistien etua ajava
konsortio. Miksi kansa kapinoi voimakkaasti ympäri eurooppaa, mm. Ranskassa ja Espanjassa? Suomen
keskiluokka on tiukasti asuntolainojensa vankina, eikä tasan lähde barrikadeille. Vapaa matkustelu on
lähinnä vitsi pienituloisten keskuudessa. Toki tänne näköjään pääsee rikolliset vapaasti, jopa etelä-amerikkaa
myöten. Oikeat pohjoismaat pärjäävät, koska eivät kuulu rahaliittoon ja käyttävät omaa valuuttaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielenkiintoista lukea, että EU-kielteisyys olisi alhaisempaa kuin koskaan aiemmin, vaikka kielteisiin mielipiteisiin tuntuu törmäävän aiheeseen liittyvien uutisten kommenteissa aika usein. Laittaa miettimään, että onkohan tässäkin sitten kyse vain kovaa ääntä pitävästä vähemmistöstä vai onko tyytymättömien määrä sittenkin yhtä suuri kuin lukuisten kommenttien perusteella voisi kuvitella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Monesti se on juuri se kovaääninen vähemmistö joka meteliä pitää somessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näinhän se meni edellisessäkin Neuvostoliitossa että ylistettiin miten hyvä on olla...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikös muidenkin maiden pitäs laittaa kansan äänestys EU sta että tietäs mitä mieltä kansa on EU ssa olemisesta. Vois ääni muuttua kellossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No en todellakaan arvosta mitään vapaata liikkuvuutta.
Itse en ole tätä mahdollisuutta koskaan tarvinnut. Ei ole tullut matkusteltua Suomen rajojen ulkopuolelle, eikä ole tarvetta tehdä sitä jatkossakaan.
Tätä elämäntapaa suosittelen nykymaailmassa ilmastonmuutosta ajatellen muillekin Suomen kansalaisille. Eli tällainen palkkatöissä käyvä, tavallinen 57 v maitoa juova heteromies voinee toimia esimerkkinä monella tavoin...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jospa sallisivat tavaroiden vapaan liikkuvuuden. 20 vuotta ollaan kohta odotettu, että saadaan tuoda autoja Suomeen ilman teennäisiä rankaisumaksuja vaan ei....ei onnistu Suomeen. Vapaa liikkuvuus ei todeudu näiltä osin. Myös teennäiset rajat alkoholituonnin suhteen on käsittämätön mysteeri vapaassa EU:ssa. Mutta minkäs teet kun meillä on ddr-henkinen hallinto.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen auto- ja alkoholiveroista päätetään Suomessa.
Ei ole EU:n vika, jos suomalainen haluaa suomalaista kiusata.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi maksaa EU:lle sakkoja jotta saa pittää omaa kansaa kyykyttävän systeemin koskien tuontiautoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EU:n suurin ongelma on juuri se vapaa liikkuminen rajatarkastukset pitäis olla kuin Australian ja Yhdysvaltain rajalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vapaa liikkuvuus koskee EU:n jäseniä. Ei muun maalaisia. Ulkoraja vuotaa kuin seula paremman elintason perässäolevien vuoksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kylmä tieto on, että federaation kehitys syvenee väkisin. Poliitikot äänestyksen aikaan vannoivat, että tämä ei tapahdu! Iso raha imee Suomen kuiviin. Terveyspalvelut ja päivähoito ym. vievät jo nyt rahaa pois maastamme, eikä takaisin tule samoissa määrin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vai on mukavaa kun saa liikkua? Näin varmasti tuumaavat rosvot ja henkilöt joilla ei muuten olisi asiaa suomeen. Sitäpaitsi EU ei enää ole kauppaliitto, vaan on muuttumassa liittovaltioksi, jossa jo Helsinki on periferiaa. Liittovaltiossa ei ole enää demokratiaa ja velat ja omistukset ovat sitten yhteiset. Siinä menee luonnonrikkaudet, eläkesäästöt ja kaikki.
Suomi EI todellakaan ole kokoaan suurempi vaikuttaja, vaan kysymys on politikkojen luomasta harhasta. Olemme mitätön vähemmistö, jonka puolta ei todellakaan pidä kukaan muu kuin me itse.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen eduskunnassa ei ole koskaan ollut puoluetta, joka olisi vaatinut eroa EU:sta. Mutta puolueita, jotka populismin avulla ovat pyrkineet saamaan kannattajikseen EU:n vastustajia. Heitä on viety melkoisesti höplästä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perussuomalaisten vaaliohjelmassa "Perussuomalainen EU-politiikka" 21.1.2019 lukee:

"Perussuomalaiset näkee pidemmän aikavälin strategisena tavoitteena Suomen hallitun EU-eron joko yksin tai osana laajempaa EU-kriittisten maiden joukkoa..."

Strateginen tavoite lienee selkosuomella EU-eron vaatimus...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jota kuitenkaan ei ole. Eikös mestari taanoin sanonut ettei Suomen EU-ero ole realistinen niin silloin ei sitä asiaa edes ajeta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perussuomalaiset haluavat Suomen samaan ryhmään Valko-Venäjän, Ukrainan, Moldavian ja Transnistrian kanssa.

Ja perussuomalaisten äänestäjä tahtoo ilmeisesti juuri samaa... paitsi silloin kun pitää saada Mersu halavalla Saksasta ja halpaa viinaa Tallinnasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En ole keneltäkän perus-suomalaiselta kuullut että haluaisi samaan ryhmään kuin Valko-Venäjä,.Ukrana, Moldova ja Transnistrian. Itsenäisyyttä kyllä olen kuullut heidän haluavan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (54)

Uutisvirta

20.11.
Postin työriitaan ei saatu keskiviikkona ratkaisua – PAU: keskeiset asiat yhä ratkaisematta
20.11.
Voitot kiersivät ravilegenda Pekka Korpea juhlakilpailussa – toisen juhlalähdön voittoon ajoi poika Janne Korpi
20.11.
Tähtitodistaja: Trump vaati Ukrainalta vastapalvelusta vierailusta Valkoiseen taloon
20.11.
Uutissuomalainen: Omistajaohjausministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista
20.11.
Kun professori Vesa Puuronen pyysi Mannerheimin kuvan poistamista kasvatustieteilijöiden kiltahuoneelta, oli lopputuloksena valtava myrsky
20.11.
Kaleva Live: 22-Pistepirkon Oulun-keikka keskiviikkona Tilaajille
20.11.
Pudasjärven lentokentän vuokrakiistan taustalla lukion ilmailulinjan oppitunnit – Suviseurojen järjestäjät odottavat oikeuden päätöstä lentokentän käytöstä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

224 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Kovapalkkaisimmat ammattityöntekijät kuuluu ammattiliittoon. Nytkin itselleni maksetaan 25% enemmän kuin TES määrää. Amm... Lue lisää...
FAKTAA.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.11.

Fingerpori

21.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image