Kotimaa

So­si­aa­li­työn­te­ki­jä ei puhu vaikka haluaisi - Väitöskirja paljastaa so­si­aa­li­pal­ve­lui­den vai­ke­ne­mis­kult­tuu­rin: "Siinä on jotakin pelkoa tai uhkaa koko ajan"

Tutkija, sosiaalityöntekijä Laura Tiitinen kehottaa päättäjiä ja johtajia olemaan hereillä. "Jos jostain organisaatiosta tai yksiköstä ei tule julki epäkohtia tai kehittämistarpeita, se kertoo luultavasti vain siitä, että viesti ei kulje." KUVA: Jussi Leinonen
Kotimaa 27.3.2019 6:00
Tiia Haapakangas

Sosiaalityöstä voi ja pitää puhua, sanoo tutkija Laura Tiitinen. Vaikenemisen kulttuuri on alalla kuitenkin vahva.

Sosiaalityössä olisi paljon kehitettävää, mutta alalla vallitsee niin voimakas vaikenemisen kulttuuri, että epäkohdat jäävät piiloon. Tämä tulee ilmi YTM Laura Tiitisen väitöskirjasta, joka tarkistetaan lauantaina.

Tiitinen päätyi tutkimaan sosiaalityöntekijöiden sananvapautta, vaikka aluksi ideana oli tarkastella kollegoiden onnistunutta mediavaikuttamista.

– Tiesin, että jotkut onnistuvat siinä. Halusin selvittää, miten he sen tekevät, Tiitinen sanoo.

Varsin äkkiä taustalta paljastui tukku epäonnistuneita yrityksiä ja jopa tahallista vaientamista. Aihe alkoi kiinnostaa. Miksi sosiaalityöntekijät eivät puhu?

– Kaikki kietoutuu jotenkin toisiinsa. Se lähtee siitä, että työntekijät eivät havaitse, mistä voisivat kertoa tai eivät tiedä, kuka viestinnän voisi toteuttaa.

Jos havaitsee epäkohdan ja haluaa siihen puuttua, saattaa joutua erikoiseen valokeilaan työkavereiden keskuudessa.

– Usein kohtaa sellaista, että vau, oletpa rohkea. Eli siinä on jotakin pelkoa tai uhkaa koko ajan, Tiitinen kuvaa.

Sosiaalipalveluista puhuminen on väitöstutkimuksen mukaan hyvin jännitteistä. Siksi moni keskustelu jääkin työpaikan kahvipöytään.

– Jos joku päättää olla yhteydessä päättäjiin tai mediaan, koko työyhteisö seuraa, miten tämän yhden tekemisiin reagoidaan. Sen perusteella muodostuu työyhteisön viestintäkulttuuri, Lapin yliopistosta väittelevä Tiitinen sanoo.

Lähijohtajien suhtautuminen mediaviestintään on usein arkailevaa tai jopa vaientavaa. Työntekijöitä ohjataan hiljaisiksi muun muassa pelottelemalla seurauksilla, mitätöimällä puheenaihetta tai kyseenalaistamalla työntekijän osaamista tai terveyttä. Pahimmillaan on annettu varoituksia tai uhattu irtisanomisella.

– Vaientaminen ja hiljaisuus suojelee olemassa olevaa tilaa. Niin tehdään varsinkin, jos organisaatio on ylikuormittunut, Tiitinen sanoo.

Paikoin asetetaan myös viestintäkieltoja. Tiitinen muistuttaa, että tällaiset kiellot ovat perusteettomia. Hänen mukaansa työntekijät kyllä tietävät, mitä asioita vaitiolovelvollisuus koskee.

– Jokaisen sosiaalityöntekijän pitäisi tietää, että työnantaja ei omista hänen sananvapauttaan. Pitää vain muistaa, että ei viesti työnantajansa nimissä vaan sosiaalityöntekijänä.

Tukea viestintäaikeille voi löytää vaikkapa kunnan viestintästrategiasta. Siinä saatetaan mainita, että työntekijöitä kannustetaan avoimeen viestintään. Lisäksi nykyään laki velvoittaa alan työntekijöitä ilmoittamaan epäkohdista.

Tiitinen huomauttaa, että aina keskustelu pitää kuitenkin käydä ensisijaisesti oman organisaation sisällä.

Vaikenemisesta on Tiitisen mukaan haittaa asiakkaille eli yhteiskunnassa heikossa asemassa oleville: palveluja ei kehitetä asiakaslähtöisesti ja niistä liikkuu vääriä tietoja. Erityisen ikäviä ovat tilanteet, joissa yhteistyökumppaneilla kuten lääkäreillä tai kouluilla on vääriä luuloja sosiaalityöstä.

– Esimerkiksi lääkäri voi sanoa potilaalle, että ei kannata olla yhteydessä lastensuojeluun, koska silloin viedään lapset. Eihän se niin mene, Laura Tiitinen havainnollistaa.

Yllättäen myös positiivisista asioista vaietaan aktiivisesti, ja se on Tiitisen mukaan jopa perinne.

– Ajatellaan, että hyvä maineviestintä tuo lisää asiakkaita, hän paljastaa.

Tulevaisuudessa Tiitinen toivoo, että lähijohtajat ja päättäjät olisivat kiinnostuneita sosiaalityöntekijöiden havainnoista ja että olisi järjestelmä, jotta viesti kentältä kulkisi päättäjille. Nyt sellainen järjestelmä on hänen tietääkseen vain Helsingissä.

– Julkishallinnossa tulisi herätä siihen, että moninainen viestintä kuuluu demokratiaan.

Katso video: Laura Tiitinen on tehnyt väitöskirjasta tiedotteen myös lapsille. Tiitinen arvioi, että video on ensimmäinen lapsille suunnattu väitöstiedote Suomessa.

"...jonain vuonna oli sellainen juttu, että lapsi löytyi hoipertelemasta keskellä yötä tuolla pihalta. ...kukaan ei ollu kommentoinut mitään koko sosiaalipuolelta. Oltaishan me kaikki osattu vastata, että miten meillä kaupungissa tällaisiin kriiseihin vastataan. Ei tähän nimettyyn kriisiin, vaan yleisesti. Kukaan ei sitten uskaltanu, kun kellään ei ollu käsitystä, että kuka siihen saa vastata."

Poiminta Laura Tiitisen väitöskirja-aineistosta

Näin toimii vaientaminen

Vallan puutteen esittäminen: "Emme voi tehdä mitään, ei ole muita vaihtoehtoja."

Vaientava kulttuuri: Viestintäohjeistusta ei ole, pelottelua seurauksilla.

Ahdas viestintähierarkia: Kaikki julkinen kommunikaatio esimiehen tai viestintäyksikön hyväksymänä.

Resurssivalta: Kielletään esim. palaverit tai sähköpostit epäkohtien ratkaisussa.

Rangaistukset: Huomautus, varoitus, työsuhteen päättäminen.

Myös: epäkohtien normalisointia, vähättelyä, uhkailua, mitätöintiä, motiivien tai terveyden kyseenalaistamista.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (36)

On parempi ettei lastensuojeluub ilmoiteta mitään lääkäri sanoo totta, lastensuojelun puuttiessa alkaa perheen loputon riepottelu joka ajaa vanhemmat loppuun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sosiaalityöntekijiät epäpäteviä ja sivistymättömiä (keskustelevat asiakkaan kuullen mielipiteitään, jotka eivät edes pidä paikkaansa), eivät koskaan kysele mtään. Aliarvioivat pahoin asiakkaita. Naisvaltainen ala, joka näkyy. Annetut lupaukset, joita on paljon, unohtuvat. Ryhti puuttuu, mutta saavat muhevaa palkkaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vinkkinä niin lasten ruokaa eikä rahaa sillä aikuiset käyttää rahat itselleen eikä lapseen . Se on nähty . Pitää olla erikseen lapsen ruoka ,kun ne hakee apua sen varjolla on otettava lapsi erikseen ja ruokittava . Sekä jotkut ei anna juomavettä lapsi on juomatta koko päivän kun ne ei ylety kraanaan .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yleensäkään Suomessa ei yrityskulttuurissa eikä valtion tai kaupungin tehtävissä lähdetä koskaan ruohonjuuritasolta liikkeelle. Ei kysytä suoraan niiltä, jotka asioita tekevät, missä olisi parannettavaa. Ei se johtoportaan henkilö tiedä ongelmista ja jos hän jotain tietäisikin, niin paljon helpompi on olla tekemättä mitään. Sama palkka kuitenkin tilille tulee, korjaako asioita vaiko ei. Eikä aina se korjausliikekään auta, jos se tehdään täysin väärään suuntaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minun on lastensuojelun sosiaalityöntekijä käskenyt lopettaa vakituisen työsuhteeni ja elää tuilla, koska tuet on niin hyvät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vai että on sosiaalityöntekijöillä vaikeaa...ainahan työstä voi erota. (siinä samaa tasoa oleva neuvo heille kuin mitä he itse asiakkaille antavat)

Todellinen ongelma on sosiaalityöntekijöiden epäpätevyys ja sopimattomuus itse ammattiin ja kaikki se asiakkaiden mielivaltainen oikeuksien polkeminen, joka näistä seuraa.

Se, mistä pitää puhua on viranomaisaseman väärinkäyttö ja henkinen väkivalta asiakkaita kohtaan, ei sosiaalitoimen organisaation sisäiset "ongelmat".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitäpä jos kuvaamasi epäkohdat ja kokemukset ovat oire, eikä syy?

Tuskin sosiaalityöntekijöiksi hakeutuu laiskoja, ilkeitä ja epäpäteviä ihmisiä.
Mutta jos työolosuhteet, resurssit ja työn arvostaminen (esim. työnjojdon, työantajan ja asiakkaiden tahoilta) ovat surkeat, niin suuri osa kyvykkäimmistä ja pätevimmistä hakeutuu muihin töihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomeen on rantautunut yksityisiä lastensuojelubusineksen yrityksiä. Heille pitää saada asiakkaita eli huostaanotettuja lapsia. Huostaanotettujen lasten määrä onkin kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina ja se ei ole salaisuus vaan tilastoista todettavissa oleva fakta. Huostabusineksen "rekrytoinnin" tekee lastensuojelu ja sosiaaliviranomainen. Heidän alihankkijoiksi on värvätty neuvolat, kouluterveydenhoitajat ja ruohonjuuritason sosiaalityöntekijät. Heidän tehtävänään on tunnistaa huolenaiheita ja saada ne kirjattua raportteihin. Varhainen puuttuminen, perheen auttaminen ja tukeminen kotona ovat vain kauniita sanoja powerpoint kalvoilla. Kunnilla ja kaupungeilla ei ole resursseja antaa apua kotiin eikä sellaista apua järjestetäkään. Tämän myöntävät sekä sosiaaliviranomaiset että kunnan johto. Rahaa huostabusinekselle sen sijaan löytyy lähes rajattomasti. Jos ruohonjuuritason sosiaalityöntekijä tuo esiin virheitä ja laittomuuksia tässä prosessissa, niin astuu aika isoille varpaille. Onko siis ihme, että ovat hiljaa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minkä foliohatun alta huutelet? Laitoshoito on kallista, niihin ei tarpeettomasti sijoiteta ketään. Perhehoitokaan ei ole ilmaista. Kunta tai kaupunki on sijoituksessa maksaja, ei saaja. Huostaanotolle on lisäksi kriteerit, ja jos ne eivät täyty niin homma ei mene läpi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No eihän sitä kultaa olekaan vuolemassa kunta tai kaupunki vaan ne yksityiset huostaanottobusinesta pyörittävät yritykset, joiden tilille muodostuu muhkeat voitot jokaisesta "asiakkaasta". Kunta ja kuntalaiset ovat maksumiehenä. Olisi huomattavasti halvempaa ja lasten kannalta parempi, jos apua annettaisiin ajoissa omaan kotiin. Mutta silloin voittoja takovat huoltobusinesyritykset jäisivät ilman liiketoimintaa ja voittojaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se olisikin oikein, että epäkohdista puhutaan, mutta juoruilu asiakkaan asioista ei kuulu asiaan. Eikä asiakkaiden asioiden levittämineen ympäri kaupunkia. Tämä on vaitiolovelvollisuuden rikkomista, eikä sananvapautta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On se kun on noloa hakea apua . Ei tarvi hävetä nimittäin muissa uskonnoissa eletään ihan vaan tukien ja pimeän työn varassa tai varastetuilla . Joten ....ja se kun joku raitistuu ,sitä aletaan syyttää myös . Kun jättää tupakan pois jää säästöön se raha ja kateelliset taas syyttää siitä jos on säästössä muutama satanen esim.asumisoikeus asuntoa varten tai autoa . Älytöntä . Tulot on kuitenkin suurinpiirtein samat . Häpeä ja syyllisyys siis pois . Ei ulkomailta tulevat rosvot häpeä yhtään . Ei meidän pidä hävetä myös sitä kun he meiltä varastaa meidän rahoja ,he tekevät väärin emme me .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No, juoruilua ei väitöskirja koske, ihan muuta asiaa. Ykkösaamusta 1.4 löytyy hyvä noin neljän minuutin tiivistelmä siitä, mistä tässä on kyse. Ei tosiaankaan juoruilusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sosiaalityöntekijä on vain töissä, josta saa palkkaa elääkseen. Ei hän tunne, että hänen pitäisi puhua työn epäkohdista. Ei sosiaalityöntekijä niin itsenäinen ole. Ei häntä voi rinnastaa yrittäjään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten viedä asioita eteenpäin ja saada ymmärrystä sosiaalityölle kun saattaa olla tilanteita, että esimiehellä ei ole mitään sosiaalityön osaamista, Miten kehitetään toimintaa tai saadaan asioita muutettua kun esimiehenä saattaa olla esim. terveyspuolen koulutuksen omaava henkilö tai henkilö jolla ei ole kokemusta sosiaalityöstä. Esimiesten on parempi vaieta kun ei osata, pystytä tai haluta viedä asioita eteenpäin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lääkäri on ihan oikeassa. Jos haluat pitää lapset, niin älä puhu ongelmista sosiaalityöntekijälle. Heillä voi herätä "huoli". Kun epäpätevä sosialityöntekijä kirjaa " huolen" raporttiinsa niin se on menoa se. Siitä leimasta ei pääse irti ennenkuin lapsi täyttää 18 vuotta. Vältä myös neuvolaa. Pura huolesi ystävälle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valittaa vaan toimia oikein ja auttaa itse itseään . Valittaminen voi viedä auttajahelvettiin missä käsitetään väärin toiset tekee vaan työtään rahan takia ja siinä sitten olet .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa on sellainen kulttuuri, että viestintuoja ammutaan. Vasemmalta ampuu työnantaja ja oikealta media. Kuka se nyt ristituleen haluaisi. Itse ongelmaa tai epäkohtaa ei käsitellä saati korjattaisi. Kun työntekijä uupuu ja irtisanoutuu niin meno jatkuu entisellään. Lastensuojelussa on Suomess niin suuria moraalisia ongelmia, että niiden esiintuomiseen ei yhden sosiaalityöntekijän hartiat riitä. Laittomat ja turhat huostaanotot ja asiakirjojen fabrikointi ovat yleisiä, mutta miten yksi ja kaksi rivityöntekijää saavat asioihin muutosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

joskus vuosia sitten asioin sossussa (nimi muutettu).
kävi niin että virkailija oli myötämielinen hakemukseeni, mutta ei mennyt kovin kauaa kun laitoksen johtaja kutsui luokseen ja ryttäsi koko touhun.
hetkessä.
Virkailijaa alkuperäistä en sen koommin tavannut...
jotta että ei mikään uusi ilmiö tämä keissi.
melkonen laitos on tuo jonka voisi jo lopettaa kokonaan ja siirtyä perustuloon, pois ihmisten nöyryyttämisestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (36)

Uutisvirta

24.1.
Suomalaisille ilmanpuhdistimille ryöpsähti kova kysyntä Kiinassa – jättivaltioon tilattu satoja laitteita torjumaan koronaviruksen leviämistä
24.1.
Wuhanin koronavirus rantautui Eurooppaan: Ranskassa vahvistettu kaksi tartuntaa, Ruotsissa peruttu kiinalaisten ryhmien matka Norrbotteniin
24.1.
Oulun yliopistoon hankittiin itseohjautuva auto, ja se on ensimmäinen askel uuden koulutusohjelman käynnistämisessä
24.1.
Kaavailtu Baltian lentopalloliiga kiinnostaa suomalaisia seuroja, myös Ettaa – Olli Kuoksa: "Suomen liiga ei ole kehittynyt 25 vuodessa mihinkään" Tilaajille
24.1.
Emmi Peltonen lyhytohjelman jälkeen viidentenä EM-taitoluistelussa – "Nyt on magee fiilis etenkin kaikkien hankaluuksien jälkeen"
24.1.
Williams ja Osaka katsomoon Australian avoimissa – Federer kuilun partaalta jatkoon
24.1.
Vankiloiden toimintamallin mullistus alkaa Hämeenlinnasta: vartijoista valmentajia – "Ei sovi vaarallisille vangeille"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Miksi vetää maalle sähköjä?

130 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Henkilö joka suostuu ottamaan vastaan vain osa-aikatyötä

Se aika, että ihminen elää vain työstä ja työlle on ohi. Huonosti on sellaisella ihmisellä asiat, jolla ei muuta ole kui... Lue lisää...
PORHO

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image