Kotimaa

Sinisten ehdotus uusista varuskunnista teilataan – puo­lus­tus­va­lio­kun­nan puheenjohtaja Ilkka Kanerva pitää ajatusta lähinnä nostalgisena taisteluna

Sinisten tavoitteena on saada varuskunta Suomen jokaiseen maakuntaan. KUVA: Miikka Kiminki
Kotimaa 7.12.2018 18:13
Hannu Toivonen

Sinisten mukaan varuskunnan saaminen jokaiseen maakuntaan parantaisi koko maan puolustamista ja lisäisi maanpuolustustahtoa. Puolue ehdottaa myös maamiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumista.

Siniset ehdottaa puolustuspoliittisessa ohjelmassaan, että Suomen jokaisessa maakunnassa tulisi olla varuskunta. Ehdotusta perustellaan 4. joulukuuta julkaistussa tiedotteessa maanpuolustustahdon ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemisella. Asia olisi myös tärkeä koko maan puolustamisen kannalta, tiedotteessa todetaan.

– Aikaisemmat hallitukset ovat tehneet suuren virheen lakkauttaessaan varuskuntia jopa Suomen itärajalta, sanoo tiedotteessa sinisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kari Kulmala.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) pitää sinisten ehdotusta lähinnä nostalgisena taisteluna, johon kukaan muu ei ole lähtemässä mukaan.

– Tämä ei ole sinisten parhaita ehdotuksia, koska maanpuolustusta ja sotilaallista suorituskykyä ei hoideta maakuntien rajojen mukaan. Asiassa pitää olla valtakunnan näkökulma, Kanerva sanoo.

Samoilla linjoilla kuin Kanerva on myös puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.).

– Ehdotus paistaa kilometrien päähän pelkältä vaalipuheelta. Toivoisin, että näissä maanpuolustusasioissa siniset tekisivät ehdotuksia vakavalla mielellä, Kari sanoo.

Hän myös tähdentää, että puolustusvoimien asiantuntijoiden mukaan nykyinen varuskuntaverkosto on maantieteellisesti maanpuolustuksen kannalta toimiva.

Rahat mieluummin hävittäjiin kuin varuskuntiin

Kansanedustaja Stefan Wallin (r.) oli vuonna 2011 puolustusministerinä, kun varuskuntien lakkauttamisista päätettiin.

– Päätös perustui puolustusvoimien pitkäaikaiseen toivomukseen, että rahaa laitettaisiin enemmän toimintaan ja investointeihin kuin seiniin.

Wallinin mielestä tälläkin hetkellä liikenevä raha tulisi sijoittaa materiaalihankintoihin, kuten hävittäjä- ja laivuehankintoihin.

Hän myös muistuttaa, että varuskunnat ovat rauhan-ajan koulutusorganisaatioita, joilla ei ole sodan ajan puolustustoiminnan kanssa juurikaan tekemistä.

– Sinisillä on tässä asiassa enemmän tunnepohjainen ajattelutapa – varuskunnilla nähdään olevan symboliarvoa.

"Ei maanpuolustusta kasarmirakennukset tee"

Varuskuntien lakkauttamiseen vaikutti Kanervan mukaan aikoinaan myös varusmiesten määrä.

– Nuoret ikäluokat ovat merkittävästi pienentyneet. Varuskuntiin ei enää löytynyt varusmiesainesta.

Kanerva sanoo, että varuskunnan saamisella jokaiseen maakuntaan ei ole merkitystä Suomen maanpuolustukseen. Hänen mielestään nykyinen varuskuntaverkosto toimii hyvin nykyistä koulutus- ja valmiustarvetta ajatellen.

Kanerva ei usko, että varuskuntien määrällä olisi juurikaan vaikutusta ihmisten maanpuolustustahtoon tai vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.

–  Varmasti välillisesti tämän kaltainen vaikutus on, mutta jos maanpuolustustahto olisi kasarmien varassa, silloin se olisi täysin toisin perustein rakennettu, kuin mitä me sen nyt näemme, Kanerva sanoo.

Samaa mieltä on Wallin.

– En usko, että maanpuolustustahto on tässä maassa niin huteralla pohjalla, että se olisi kiinni seinien olemassaolosta.

Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti vuonna 2012 lakkauttaa Suomesta kuusi varuskuntaa. Lakkautetut varuskunnat olivat Hämeen rykmentti Lahdessa, Pohjois-Karjalan prikaati Kontiolahdella, Keuruun Pioneerirykmentti, Kotkan rannikkopataljoona, Kauhavan Lentosotakoulu ja Ilmavoimien teknillinen koulu Jämsässä.

Myös maamiinat halutaan takaisin

Siniset haluaa puolustuspoliittisen ohjelmansa mukaan myös erota maamiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 2011.

Siniset pitää Ottawan sopimukseen liittymistä Suomelta virheenä.

– Turvallisuustilanne on muuttunut radikaalisti tuon päätöksen tekohetkestä, Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo sanoo.

Ottawan sopimus ei ollut myöskään Kanervan mieleen, mutta hän ei usko, että sopimuksesta irtaannuttaisiin, varsinkaan, kun parhaillaan maamiinoille kehitellään korvaavaa järjestelmää.

Stefan Wallin ei näe Ottawan sopimuksesta irtautumisessa mitään realismia.

– Sopimus on ratifioitu, lähes kaikki maamme maamiinat on jo tuhottu ja Suomi on käyttänyt 200 miljoonaa euroa korvaaviin järjestelmiin. Tämä on tällaista symbolipolitiikka, jota siniset ja perussuomalaisetkin mielellään harrastavat.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (28)

Kehtaa vieläkin RKP puhua seinistä joiden perusteella ruotsinkielisille piti pedata varuskunta vaikka joukko osasto olisi kielilain mukaan riittänyt. Eipä ole ymmärrys laajalle riittänyt. Pohjanmaa on ollut varuskuntineen maanpuolustusystävällisin asuinalue, nyt kun kaikki varuskunnat on viety löytyy rokotevastaisin ruotsinkielinen maakunta.
Aivopieruja kansanedustajilta! Missä se maakunnan ja asuinalueen maanpuolustushenkinen väki varustetaan sotaharjoitukseen tai vapaaehtoiseen maanpuolustuskurssille väki kokoontuu ja juhlii? Onko vastaus jääkiekkohalli vai potkupallokuplahalli vai ostokeskushalli? Missä se harjoitus päätetään ja varusteet luovutetaan, rekkaterminaalin konttirivistössä, kauppakeskuksen parkkipaikalla konttien vieressä? Kahvit juodaan R-kioskin vieressä tai ABC tiskijonossa. Hei haloo onko sodasta tosin jo liian pitkä aika, kun ei ymmärretä enää perusasioita?
Ei ole majoitustiloja, ei ole ajoneuvoja, ei ole huoltoa sillä sotaharjoitus on sellainen kokonaisuus jossa vaaditaan varusteita, ampumarata, huoltoa, ruokaa, terveydenhoitoa, majoitusta, koulutusalueita pisteitä. Yksinkertainen kysymys ja vastaus: Read myös lips I speak slowly : varuskunta.
Valitettavasti vanha kansanedustajakin on unohtanut perusjutut - toivottavasti dementian oireet olivat vain toimittajan omakätinen lyhennelmä kansanedystajan vastauksesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuten Hägglund sanoi, NATO-optio on paljon parempi turva kuin itse NATO-jäsenyys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maakuntakomppanioitten mukana maakunnissa on mikrovaruskuntia jokaisen komppanian sotilaan kotona. Tämä on nykyaikaisen hajautetun varuskunnan malli. Laimea kopio sveitsiläisestä, sveitsiläisillä on kotona varusteitten lisäksi myös henkilökohtaiset aseet. Sitäpaitsi Sveitsissä on myös demokratian takaamiseksi äänestyspakko.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maahanmuutopolitiikka on takuuvarmasti syynä myös oulun tapahtumiin. Jos ei olisi tällaista politiikkaa koko Suomessa, eipä tietenkään olisi näitä uhrejakaan. Joku tyhmä väittää, ettei ole tapahtumiin maahanmuutolla mitään tekemistä. Mistä noin tyhmiä päättäjiä ilmestyy....? Kanervalle tiedoksi, toisesta aiheesta, että ei se natokaan väkimäärältään itsestään selvyys ole,jos ei ksarmeillakaan muka koulutettavia riitä, natoko on sellainen johon kaikki haluaa sotilaaksi, kun vastassa on venäjä,,höpö höpö. . Meneekö se kanerva itse etujoukkoihin...? Kun noin innokas olet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuo olisi ollut hyvä vaaliteema vielä joskus 1970-luvulla. Nyt se on auttamattomasta lapsellinen ja ajastaan jäänyt ehdotus.

Ei tulevia sotia käydä miesvahvuuksilla eikä kasarmeilla. No, olisihan hyökkääjällä enemmän hyviä ja helppoja maalitauluja valittavana risteilyohjuksille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaalipuheita, mitä vaalipuheita, mutta toisaalta, pitäkää tunkkinne herra Kanerva&Co ja Wallin..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pyhäjoelle tehty hyvät pohjat kasarmille. Oikein hyvä paikka kunnon spetsnatseille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huvenneen kannatuksen kalastelusta tässä on kysymys. Vedotaan niihin, jotka luulevat että maata puolustetaan kasarmin ikkunasta ampumalla. Näitä on ehkä juuri se 1,2%.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kasarmin ikkunoista ei ammuta ketään, eikiä mitään. Etkö tiedä mitä tarkoitusta kasarmeilla on. Minäpä kerron. Siellä koulutetaan pojista miehiä. Sitten kun he varttuvat armeijassa, he saavat alkeisopetukset kuka mihinkin, ase (rynnäkkökivääri) on morsian, jota pitää osata käyttää. . On krh,ta, pituus kriteerinä 185-210 cm, pituiset miehen koltiaiset. on kiväärikomppania, on tykistöä, on viestipuolta, on panssaritorjunta osastoa. Näissä koulutetan sotilaita, valmiina toimimaan, jos hätä tulee. Ei ikkunoista ampuen, jota näin luulit. Liikkeelle pano tapahtuu jos hätä tulee. Kun tavallinen palveluaika päättyy, voi hakeutua aukkiin. Aliupseerikouluun. jne. Sieltä edetä vaikka kenraaliksi. Lyhyemmän palveluajan päätyttyä, seuraa passin jako, ja se inhottava siviiliin paluu, astuu uudet koltiaiset koulutettaviksi, he saavat samat koulutukset. Sodan syttyessä, joka ikinen kynnelle kykenevä iikka koittaa parhaansa mukaan puolustaa isänmaataan. Ei kasarmien ikkunoista ampuen, mutta jos jo vihollinen on ikkunan alla, ikkunaluukuistakin saa/ voi ampua. En toivo., että vihollinen pääsisi koskaan niin lähelle. Kasarmit on koko kansan käytettävissä, elämämme loppuun saakka. Selkisikö tämä, mikä tarkoitus on kasarmeilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kanarva sanoi muutama vuosi sitten, että en ole natomiehiä. Puisti päätään, kun tv, hastatteluissa kysyttiin häneltä natokantaa. No, nyt mies ei ole kasarmejen puolellakaan, eikä oman puolustuksen. Eikö siis ollenkaan mitään puolustusta. On se ihme äijä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Idän uhkaa vastaan meillä on varuskunta Kajaanissa. Tasapuolisuuden vuoksi oisi ihan hyvä saada varuskunta Vaasaan mahdollista ruotsalaisten interventiota varten. Auringon mukana länteen vajoaa myös siniset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onpas kyllä lyhytkatseinen ehdotus päässyt ulos, oikea möläytys. Varuskunnat on joukkojen koulutusta varten, muuten niistä ei ole suunnatonta hyötyä. Varuskunta ei ole mikään taisteleva linnoitus, ainoastaan rauhanajan logistinen keskittymä, sodanajan ykkösmaali. On syy miksi valmiutta kohottaessa kaikki toiminta ja materiaali hajautetaan pois varuskunnissa ja tunnetuista varastoista.

Ajatuksena on kiva että varuskuntia olisi vähemmän jotta matkat olisi lyhempiä mutta ei se käytännöllistä ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulu olisi varmasti ensimmäinen uusista suurista varuskunta paikkakunnista.
Valtakunnallinen keskus, suurimpia kasvukeskuksia, joten päivän selvä asia.
500 vuotta ollut sotilaita Oulussa, joten kuuluisi olla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (28)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Joko olisi aika rekisteröitymiseen

On sillä ainakin kaksi merkitystä. Se, että tiedän rekisteröityneen nimimerkin kirjoituksen kirjoittajaksi jokseenkin va... Lue lisää...
Arvo Tasa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

15.12.

Fingerpori

15.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image