Kotimaa

Si­jais­per­heis­tä valitetaan yhä enemmän

Oululaisäiti on vaatinut, että hän saisi nähdä huostaanotettuja lapsiaan useammin. Vastikään tapaamisviikonloppuja tihennettiinkin niin, että sijaisperheessä olevat lapset pääsevät omiin kerrossänkyihinsä joka toinen viikonloppu. Äiti on hakenut huostaanoton purkamista, mutta sosiaalityöntekijä teki kielteisen päätöksen noin kahdeksan kuukauden odotuksen jälkeen muutama viikko sitten. Nyt äiti on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen. KUVA: Jarmo Kontiainen
Kotimaa 9.2.2014 0:00
Susanna Kemppainen

Sijaisperheiden toiminnasta satelee valituksia kiihtyvään tahtiin Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon.

Avi on kuluneen 1,5–2 vuoden aikana saanut vuosittain useita kymmeniä yhteydenottoja aiempaa enemmän toimeksiantosopimukseen pohjautuvasta perhehoidosta eli sijaisperhetoiminnasta. Myös niitä koskevien kanteluiden määrä on jopa kolminkertaistunut.

Valitusten takana ovat yleensä vanhemmat, joiden lapset on sijoitettu sijaisperheeseen. He kokevat, ettei sijaisperheiden toiminta ole aina asianmukaista ja että lasten tarpeet eivät tule huomioiduksi riittävästi. Esiin on noussut myös epäilyksiä lasten kaltoinkohtelusta.

Avi valvoo kunnallisia lastensuojelupalveluja ja lastensuojelun yksityisiä palveluntuottajia. Toimeksiantoperusteisen perhehoidon valvonta on kuitenkin kuntien omalla vastuulla. Siitä huolimatta siitä valitetaan myös Aviin.

”Kuntien valvonnassa on havaittavissa puutteita. Se ei ole riittävää. Oulun sijoittaa paljon toimeksiantosopimuksella, joten etenkin Oulun täytyy havahtua ja miettiä, miten se toteuttaa asian mukaisesti sijaisperheiden valvonnan”, sosiaalihuollon ylitarkastaja Elisa Roimaa kuvailee.

Hän valvoo viraston ainoana työntekijänä lastensuojeluasioita Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Roimaa on ylityöllistetty, joten hän ei ole ehtinyt ratkaista vielä yhtäkään kantelua.

”Osassa näyttää olevan valitukselle aihetta, osassa ei”, hän tyytyy luonnehtimaan.

Roimaa uskoo, että yhteydenottojen lisääntymisen syynä on perhehoidon lisääntyminen. Asiakkaat ovat myös yhä tietoisempia oikeuksistaan.

Oulussa perhehuollosta vastaa palveluesimies Anne-Maria Takkula. Hänen mukaansa sijaisperheisiin tehdään kotikäyntejä ainakin kerran vuodessa. Jos puutteita havaitaan, niihin puututaan.

Oulu on kiinnittänyt sijaisperheissä huomiota muun muassa siihen, että lapsi saa siellä riittävästi tilaa itselleen. Joskus puuttumista on vaatinut kodin puhtaus, joskus lapsen huoneen asiallisuus. Myös kasvatukseen liittyvissä tilanteissa paljastuneita ylilyöntejä on tullut esiin.

”Emme me mene sinne villakoiria metsästämään vaan me katsomme, että lapsen kasvuolosuhteet ovat turvalliset.”

Takkulan mukaan perhehuollossa reagoidaan hyvin herkästi etenkin epäilyksiin mahdollisesta kaltoinkohtelusta.

”Jos epäilyksiä ilmenee, selvitämme asiaa yhdessä poliisin kanssa ja päätämme sijoituksen jatkamisesta tapauskohtaisesti. Luotamme siihen, jos poliisi sanoo, että lapsi voi jatkaa sijoitusta perheessä epäilystä huolimatta. Joskushan tehdään turhiakin ilmoituksia.”

Oulu on panostanut voimakkaasti sijaisperhetoimintaan. Se on ollut laitoshoitoa yleisempi sijoitusmuoto kaupungissa jo vuodesta 2008 lähtien.

Sijoitusmuoto vaikuttaa merkittävästi lastensuojelun kustannuksiin. Lastensuojelun keskusliiton mukaan lapsen sijoittaminen sijaisperheeseen maksaa noin 22 000 euroa vuodessa, ammatilliseen perhekotiin noin 60 000 euroa ja laitoshoitoon yli 90 000 euroa vuodessa.

Oulun kaupungin sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli kertoo, että kustannukset eivät vaikuta Oulun sijoituspäätöksiin mitenkään.

”Ei millään lailla. Noudatamme voimassa olevaa lakia.”

Vuoden 2012 alussa voimaan astunut lastensuojelulain muutos edellyttää, että lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa.

Lue erilaisten ihmisten kokemuksia Oulun lastensuojelusta. Aiheesta on laaja reportaasi sunnuntain Kalevassa.

Lue lisää 09.02.2014 Kalevasta.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (70)

Jos sijaiskodit ovat niin paskoja paikkoja, niin miksiköhän sijoituksen jälkeen neuvola, päiväkoti, koulu yms. eivät tee enää lapsista ls- ilmoituksia? Olisiko kuitenkin niin, että sijoituksen jälkeen lapset pääsevät elämään NORMAALIA, turvallista ja välittävää arkea ja oireilu loppuu.
Sijoitettujen lasten vanhempien mielestä ls- ilmoitusten loppuminen on tietenkin vain viranomaisten salajuoni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Raha ratkaisee kuten viime vuosisadan alussa vaikka muuta väitetään! Ei kai yksityinen työntekijä niistä rahoista määrää vaan joku siellä "ylhäällä"!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sijaisperheen koti on avoin arvostelulle ja arvioinnille, elämme akvaariossa. Meitä seuraa sijoitettujen biologiset suvut, sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, terapeutti, työnohjaaja ja varmasti moni muu jota en nyt hoksaa. Minua tämä ei ole haitannut koska minulla ei ole mitään salattavaa. Nyt kuitenkin olen alkanut miettimään haluanko jatkaa tätä elämäntapaa. Minut ja samalla perheeni on mediassa leimattu osaksi jotakin ikävää. En halua että lapseni joutuvat koulussa selittämään ettei heitä oikeasti pieksetä ja ei meillä ole rahaa käyttää kalleimpiin puhelimiin. Tämä jatkuva leimaaminen tekee tyhjäksi vuosien työtä ja vie pohjaa siltä mitä monet ihmiset ovat panostaneet kaikin voimin.
Olen aina kannattanut valvontaa, minusta se on kaikkien etu! Meillä käy viranomaisia melkein joka kuukausi ja jokaisella sijoitetulla on sosiaalityöntekijänsä numero. Asioista olisi hyvä puhua niin kuin ne oikeasti ovat, mutta kaikissa henkilökohtaisissa sijaislapsiin ja heihin liittyvissä asioissa on sijaisvanhemmilla vaitiolovelvollisuus. Siksi tämä keskustelu onkin suureksi osaksi niin yksipuolista ja lisäksi media on antanut sille aivan liian suuret mittasuhteet!! Valitettavasti tuntuvat asiallisetkin lehdet tuottavan 7päivää juttuja. Eniten minua mietityttää kenen etua näillä jutuilla ajetaan? Miten lapset hyötyvät siitä jos sijaisperhetoimintaa ajetaan alas? Tosi asia on että huostaanottojen määrät ovat koko ajan nousussa, miksei tähän ja siihen johtaneisiin syihin pureuduta? Eikö se ole tarpeeksi mediaseksikästä? Alkoholisteja, narkomaaneja, insestiä, pahoinpitelyä, hylkäämisiä ja mielenterveysongelmia on monen sijoituksen takana. Korostan ettei aina ole näin, mutta valitettavan usein. Sijaisperhe toiminnassa on paljon kehitettävää, mutta miksi se on tehtävä negatiivisessa hengessä? Paljon puhutaan lasten edusta, se on kaunis ajatus mutta unohtuu usein kaiken turhanpäiväisyyden alle. Toivoisin että me jotka oikeasti haluamme tätä työtä tehdä, saisimme työrauhan. Kaikki tuki ja apu on todellakin tarpeen, joten eikun kehitys ideoita miettimään. Olisi myös mahtavaa jos ihmiset pysähtyisivät miettimään mitä he voisivat tehdä auttaakseen likaisissa vaatteissa röntöstävää pikkuista takkutukkaa tai viikonloppuisin yksin kotona istuvaa teiniä. Kaikille teille tuli varmaan mieleen ainakin yksi jonka olette naapurustossanne nähneet. Näin jutun jossa ilmoitettiin nuorten naisten loppuvan Pohjois-Suomessa, olen sitä mieltä että turvalliset välittävät aikuiset ovat vähissä monin paikoin ympäri Suomea tänäkin iltana!!!
Ps. Ja se joku joka katsoo vierestä lapsen väkivaltaista kohtelua sijaisperheessä ja kirjoittelee siitä mielipidepalstoille. Tee lapselle palvelus ja tee lastensuojeluilmoitus!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mutta kun kysyt, kenen etua tällä ajetaan, kun arvostellaan...Ainakin perusperheiden etua, jonne teillekin maksettavalla rahalla voitaisiin apua antaa.
Miksi pitää olla suuret asunnot, miksi sijaisperheille ilmestyy kaikki mahdolliset vempaimet mitä rahalla saa, sekä talot suurenee ja kaikki vöyristyy? Eikö voitaisi tyytyä vähempään, onhan ennenkin suurperheet asuneet ahtaammin, ja olleet kuitenkin tyytyväisempiä ja ahkerampia osallistumaan perheen töihin koko perhe? Nyt kaikille omat huoneet, koneet ja vermeet? Ei hyvä, meidän myös tavallisissa perheissä tulisi tyytyä vähempään ja yhteisöllisempään elämään.

Varmasti voisimme paremmin. Ne ongelmaiset sijaislapsetkin tuntisivat ongelmineen kuuluvansa perheeseen, jos he tasa-arvoisesti todella arjessa olisivat osa kokonaisuutta. Ei näin ole käytäntö, vaan terapiaan ja hoitoon heidät kuskataan pienimmästäkin riehumisesta.... Ja rahaa tulee n. 1500 €/per lapsi, + lapsilisät ja vaikean lapsen hoitotuki (=vammaistuki) Kelalta ym. Ja lapsia on yleensä 2-4 /perhe. EI tässä pienistä rahoista puhuta. Jos joutuu käyttämään vielä omia säästöjäänkin (ei niitä kaikilla ole), on aika suureellisesta elämäntyylistä kyse.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perusperheiden auttamiseksi on mielestäni budjetoitu aivan eri rahasummat. Kotihoidontuki on mielestäni kuitenkin esimerkiksi aivan liian pieni ja lisätuki olisi paikallaan monen perheen kohdalla. En kuitenkaan näe kuinka sijaisperheiden arvostelu tätä asiaa muuttaisi. Sijoitukset lisääntyvät koko ajan ja perhekodit ja lastensuojelulaitokset ovat PALJON kalliimpia kuin sijaisperheille maksettavat maksut. Perustelusi on siis mielestäni vähintäänkin vailla pohjaa. Vai mihin sitten laittaisit ne sijaisperheissä asuvat lapset jos olisit valmis ottamaan heitä varten tarkoitetut rahat "perusperheille"? Oletko valmis uhraamaan heidät? Haluaisin myös huomauttaa että avohuollon tukitoimina tarjotaan perheisiin monenlaista apua ennen huostaanottoa. Ei ole lasten vika jos vanhemmat eivät ota sitä vastaan eikä tilanne korjaannu.
Laki velvoittaa että sijaislapsella on oltava omatila. Siksi sijaisvanhemmiksi alkavien on investoitava suurempi talo, vaikkeivat sitä muuten tarpeelliseksi kokisikaan. Kelalta en ole koskaan saanut mainitsemaasi vammaistukea ja mainitsemasi korvaus on maksimikorvaus mistä olen kuullut. Lähes aina tuota summaa ei makseta eikä monessakaan perheessä ole 2-4 lasta. Elämäntyylimme ei todellakaan ole suureellista, vaikka olen siihen päättynyt omia säästöjäni käyttää. Meillä kaikki osallistuvat perheen yhteisiin töihin ja väitän että elämme nimenomaan yhteisöllistä elämää. Harrastusvälineitä meille hankitaan, jotta voimme viettää aikaa yhdessä.
Kommenttisi kuulostaa sille että ongelma on että on sijaisperheitä. Mielestäni ongelma on että sijaisperheitä tarvitaan koko ajan enemmän!!!! Jos tarvetta ei olisi vaihtaisin mielelläni kevyeen päivätyöhön sairaslomineen, vapaine iltoineen ja viikonloppuineen, vuosilomineen ja kertyvine eläkerahoineen. Enemmän minulle jäi käteen kassatyössä kuin sijaisvanhemmuudesta, jos rahasta puhutaan. Nyt ei ehkä kerry säästöjä, mutta olen saanut ihania lapsia elämääni joiden kasvamista on ilo seurata.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luin artikkelin ja kommentteja. Olen myös pitkään seurannut median luonaa kuvaa sijaisperheistä. He kuvaavat ja kommentoivat minun kotiani, minun elämäntapaani ja minun elämääni, olen sijaisvanhempi. Luotu kuva on minulle kuitenkin aivan vieras, minun on sitä vaikea sulattaa. En ole hyväksikäyttänyt ketään, en ole "varastanut" kenenkään lasta, en ole ollut väkivaltainen, en ole kasvattanut ketään kuin rakkia, en saa huimia summia rahaa tai monta muutakaan asiaa mitä usein näen sijaisperheistä mainittavan. En ole täydellinen ihminen. Minulla menee joskus hermot ja puuro palaa pohjaan, myönnän avoimesti etten aina siivotessa siirrä sohvaa. Rakastan ja välitän silti jokaisesta lapsesta ja nuoresta joka kodissamme on asunut, olen laittanut rajoja, hoitanut sairastuneita, patistanut kouluun, huolehtinut puhtaat vaatteet ja kantanut kassi kaupalla ruokaa kaappiin. Uskon että näin tekee suurin osa vanhemmista ja sijaisvanhemmista. On vähemmistö joka kaltoin kohtelee lapsiaan, siis vanhemmissa ja sijaisvanhemmissa, ei silti pitäisi yleistää sitä koskettamaan kaikkia.
Tämä raha-asia on minusta jotenkin hassu.. Sijoitukset on iso kustannus kaupungeille ja kulut vedetään varmasti minimiin. Sijaisperheet tarvitsevat ison talon, koska sijaislapselle on oltava omatila. Tarvitaan myös suuri auto, jotta kaikki mahtuvat kyytiin. Sijaisperhe vastaa kaikista sijaislapsen kustannuksista. Jos sijaislapsi oireilee niin pahasti ettei sijaisvanhempi/sijaisvanhemmat pysty käymään töissä, jää korvaus melkoisen pieneksi jolla täytyy siis maksaa kaikki. Itse olen käyttänyt omia säästöjä, joita on jäänyt entisestä työstäni, jotta talous pysyy tasapainossa. Ihmettelen siis mistä niitä hirmuisia rahavirtoja juoksee joista aina puhutaan sijaisperheiden yhteydessä?? Ei niitä ole näkynyt muissakaan sijaisperheissä joiden kanssa olen tekemisissä. Huomauttaisin myös ettei meillä ole lomia, viikonloppu vapaita tai työpäivän jälkeistä rentouttavaa hetkeä, myös sairasloma on vieraskäsite sijaisvanhemmalle. Ns. lomaa meillä on lain mukaan 12 vuorokautta vuodessa, mutta se on joskus todella hankala järjestää. Jos joku kysyy miksi sijaisvanhempi tarvitsee lomaa niin eiköhän jokainen tarvitse joskus omaa-aikaa. Lisäksi sijaisvanhemmuus voi olla todella rankkaa, esim. traumatisoituneen lapsen hoitaminen on fyysisesti ja henkisesti raskasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen saanut läheltä nähdä yhden sijaisperheen elämää ja voin kertoa että he ainakin tekevät työtään suurella sydämellä.itseään säästelemättä!
Mikä näissä keskusteluissa on huonoa,on se että he eivät voi mitenkään puolustautua ja tuoda itseään julki koska ovat vaitiolovelvollisia ja siten tyytyvät vain lukemaan kurjat kommentit,jatkaen samalla hiljaista työtään rakastaen,hoivaten,uskoen parempaan huomiseen...
<3 kaikille Teille joilla on voimia tehdä tätä arvokasta työtä rakkaudesta lapsiin,tulevaisuuden toivoihin!!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jaa-a, lastensuojelua kritisoidaan kyllä, mutta ei kritisoida juurikaan niitä tuhansia vanhempia, jotka vanhemmuuteen kykenemättöminä hankkivat lapsia. Suomessa on paljon "narkkariäitejä" ja "juoppoisiä", ja vain pieni osa tapauksista tulee ilmi. Valtaosa ihmisistä reagoi tähän asiaan tunteella ilman järjenhäivääkään.

Sanottakoon vielä, että sellaisenaan lastensuojelun prosessi voi olla raskas ja rankakin näköinen, ja moni varmaan ihan aiheellisesti ihmettelee, onko kyseessä lapsen etu. Silti, lapsen elämä kyseisessä perheessä olisi vielä raskaampaa ja rankempaa! Ja vaikka moni lapsi pyristeleekin lastenhuoltoa vastaan, on sekin täysin ymmärrettävää, sillä pieni lapsi, samoin kuin monet eläimet, ovat ehdollistuneita vanhempiinsa ja niihin oloihin jotka kotona vallitsevat, vaikka joutuukin kaltoinkohdelluksi.

Ajatelkaa ihmiset nyt hieman ja lakatkaa aiheeton kritisointi. Kyllä viranomaisia valvotaan ja pienillä resursseilla tehdään mikä voidaan!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täytyyhän myös useat lastensuojelulaitokset ja perhekodit saada lapsia! Kyllä oikeita huostaanottojakin tehdään, tottakai, mutta paljon on niitä lievästi vielä ongelmaisia perheitä, jotka eivät osaa pitää puoliaan, eikä vaatia oikeita tukitoimia. Sillä läheskään kaikki "asiantuntijat" eivät osaa kohdistaa ja antaa oikeanlaista tukea.

Täten saataisiin vielä moni perhe pelastettua ilman raskaita ja kalliita sijoituksia, PeraU kin taitaa puhua oman laitoksensa puolesta! Jossa ei ole mitenkään kummoiset oltavat lapsilla, vain säilytyspaikka, eikä valvota tarpeeksi taatusti! Terv. Toiminnassa olleena tietoa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Valitusten takana ovat yleensä vanhemmat, joiden lapset on sijoitettu sijaisperheeseen. He kokevat, ettei sijaisperheiden toiminta ole aina asianmukaista ja että lasten tarpeet eivät tule huomioiduksi riittävästi."

Miksi lapset ovat sijaisperheessä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nää oulun sosisnaiset ei tajua asiaa ,miten lapset kaipaa isovanhempia ,ovat niin nuoria päättämään näinkin tärkeitä asioista.Lapsen etua ne ei kato ,kattse on lapsen tuhoon .Kyllä pienikin ymmärtää missä mennään ja kuka heitä oikeesti rakastaa.Mielestäni nää päättäjät on lapsettomia , mut sosiaali ja terveysministeriin kannaatta ottaa yhteyttä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Takkula ,onko oikein että yksihuoltajalle sijoitetaan lapsi ,velka talo ja omat lapset eri miehille ,lisäksi kuukausien aviolitto,ja ei aikaa sijoitetulle lapselle iltaisin lapsen leikkeihin ,muut harrastukset vie yksinhuoltajalta illat aina päivittäin??Ei varmasti mene lapsenehdoilla.Oulussa eri käytänkö kuin muualla ,vai onko päättäjät lukemattomia?Seuraava askel on sosiaali ja terveysministeri.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lapsenlapsemme on sijoitettuna perheeseen, jossa hänestä välitetään. Lapsi oli meillä isovanhemmilla sijoitettuna ennen huostaanottoa yhtäjaksoisesti lähes puoli vuotta. Sitä ennen olimme hoitaneet lasta vauvasta asti aina silloin tällöin. Koimme olevamme liian vanhoja sijaisvanhemmiksi, lapsi silloin oli vasta kaksi vuotta.Vanhemmat suostuivat huostaanottoon ja lapselle löytyi ihana koti ja huolehtivat vanhemmat. Ongelmaksi tuli se, ettei lapsi saa tulla käymään meillä, vaikka alunperin huostaanotosta päätettäessä oli puhe vain muutaman kuukauden sopeutumisajasta. Aika jatkui puoleksi vuodeksi, sitten "katsotaan, miten lapsi sopeutuu". Nyt on odotettu jo yli vuosi. Saamme tavata lapsen kuitenkin noin kahden kuukauden välein. Toivoisimme, että lapsi saisi vierailla meillä, kuten muutkin lastenlapset. Samalla yhteys serkkuihin ym sukulaisiin säilyisi. Niin, sosiaalitoimi kävi aikoinaan "tarkastuskäynnillä" kodissamme, kun lapsi oli tilapäisesti sijoitettuna meille, eikä mitään ongelmia tai esteitä lapsen meillä oloon ilmennyt. Yritämme olla kärsivällisiä! Aina vedotaan lapsen etuun. Mikä on lapsen etu, kuka sen määrittää? Eikö lapsen etua ole se, että hänellä on monia rakastavia aikuisia lähellään?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

olimme kahdelle sisarukselle ja yhdelle kauempaa sijoitetulle lapselle n. 10v.
Niistä ajoista voisin kirjoittaa paksun kirjan, niin ajasta meillä kuin koulusta, opiskelusta, varasteluista kotona ja koulussa, vanhempien "oikuista" sekä sijaishuollon olemattomasta piittaamattomuudesta lasten asioihin, jne. loputtomiin!
Olenkin ajatelut tehdä niin, nimet ja paikat toki muuttaen!
Mutta apua tarvisin jostain, miten ja mistä aloittaisin, mielessä on kaikenlaista, mutta....!
Ehkä perheet, niin biologiset kuin sijaiset ja sijaishuolto saisivat jotain joka suuntaan oikeuttavaa käsiteltävää ko. asiasta!

Mitä ja miten voisi tehdä biologisten ja sijaisperheiden kanssa "oikeaa" yhteistyötä ilman lapsiin käytettävää väkivaltaa ja poliisien mukana olemista!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitää muistaa että näillä valittajilla on lapset otettu huostaan ja kauhea halu kostaa kokemansa vääryys . Enemmin pitäisi katsoa peiliin ja miettiä miksi lapset ei ole kotona . Parantamisen varaa varmasti on . Tietysti lapset voi tuntua pahalle kun asetetaan sääntöjä ja rajoituksia joita ei ennen ole ollut . Voisi miettiä pitääkö lapsi erottaa vanhemmistaan ja muusta perheestä totaalisesti määrä ajaksi jotta sopeutuminen sijoituskotiin onnistuisi paremmin .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sijaiskodeissa sattuu suoranaisia pahoinpitelyitä, olen ollut todistamassa sellaista. Sijaislapsia saatetaan kasvattaa kuin pahaista rakkia, olen sellaista ollut todistamassa. Siinä on sinulle rajoja. Ja vain kaikki siksi, että vanhemmat pyysivät hetkeksi apua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ai onko ne sijaiskodit semmoisia, pahoja ihmisä jotka ottavat toisten lapset nurkkiinsa vaivoikseen...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saattaa tapahtua, mutta veikkaan että huomattavasti enemmän pahaa lapset kokevat niissä "oikeissa" kodeissaan jossa on sekoilua ja ties mitä päivittäin. Joskus sijoitetut lapsetkaan eivät ymmärrä parastaan ja käyttäytyvät todella huonosti sijaisperheissä -- tällöin voi jollakin heikkoluontoisemmalla sijaisvanhemmalla hiat palaa, ihmekkös tuo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muuta en toivokaan, kuin ett työntekijät pistäytyisivät, vaikka joka viikko ja vielä yllätyksenä. Näin he näkisivät, miten meillä menee? Samalla hän kuuntelisi lapsia, mitä heille kuuluu! Näin työntekijä oppisi tavoittamaan sen arjen, missä sijaisperhe elää!!! Tervetuloa, ovet ovat avoinna myös muiden tätä työtä kadehtivien ja arvostelevien tulla katsomaan paikan päälle, niin ei tarvitse arvailla:)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhdyn tähän! Tervetuloa katsomaan ja kokeilemaan. Saahan niitä sosiaalityöntekijöitä tahtoa käymään, mutta kun kalenterit ovat kuukaudeksi eteenpäin täynnä. Kyllä se on helppo ihmisten valittaa ja arvostella tätä työtä. Luovuttakaa itse elämänne täysin toisille, avatkaa kotinne viranomaisille ja osoittakaa samaa uhrautumista kuin valtaosa sijaisperheistä. Vielä omana lisänään sukulaissijaisvanhemmat, joihin itsekin lukeudun. Kyllä käytetään sosiaalitoimen puolelta surutta hyväksi tunnesidettä sijoitettuun lapseen. Meitä on helpompi polkea, kun emme kehtaa tai uskalla pyytää, kun sukulaisuussiteen takia velvoitetaan koko ajan suurempaa ja suurempaa uhrautumista ja venymistä sijoitetun lapsen takia. Taustojen tietäminen katsotaan etuna, mutta ei tahdota muistaa sitä, minkälainen henkinen rasite on sukulaisena tietää, mitä lapsen elämässä on tapahtunut! Kyllä on yksin jätetty moni sijaisperhe selviytymään. Tästä ei valitettavasti ole mitään hajua niillä, jotka eivät itse sitä elä. Tervetuloa kokeilemaan kenen mielenterveys kestää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (70)

Uutisvirta

22.11.
Kärppien voittoputki venyi jo yhdeksään – Lukko hallitsi peliä, mutta Kärpät onnistui maalinteossa
22.11.
Kärpät otti vierasvoiton Lukosta - katso ottelukooste
22.11.
Kuvagalleria: Lumo toi iloa ja valoa marraskuiseen pimeyteen, tältä valofestivaalin teokset näyttävät
22.11.
Kaksi suomalaista mäkihypyn maailmancupin kauden avauskilpailuun – Eetu Nousiainen ja Andreas Alamommo selvittivät tiensä karsinnasta kilpailuun
22.11.
Junttilan tehoilta takasi Kärpille yhdeksännen perättäisen voiton – Rybarille kauden kolmas nollapeli
22.11.
Kalevan entinen päätoimittaja Markku Mantila palaa Vaasaan Ilkka-Pohjalaisen päätoimittajaksi – "En olisi muuten tullutkaan näihin hommiin, jos en luottaisi tulevaan"
22.11.
Kärpät tekee 0-2 maalin Lukkoa vastaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

202 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Kaikissa tilanteissa, nyt ja tulevaisuudessa, AY-liike rakentaa Suomea paremmaksi ja toimii suomalaisten yhteiseksi hyvä... Lue lisää...
Yhdessä enemmän

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.11.

Fingerpori

23.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image