Kotimaa

Selvitys: Hii­li­neut­raa­lis­sa Suomessa peltoala voi vähentyä kymmeniä prosentteja

Päästöjen vähentämistä on pidetty maataloudessa erittäin vaikeana. Uudet laskelmat osoittavat, että mittavat leikkaukset ovat kuitenkin mahdollisia. KUVA: Miikka PihlajamŠki
Kotimaa 15.11.2019 17:28
Jami Jokinen

Ilmastotalkoissa hankalana pidetyn maatalouden päästöjä voitaisiin vähentää uusien laskelmien mukaan jopa 60 prosenttia, vaikka lihansyönti laskisi vuosisadan puoliväliin mennessä vain puoleen nykyisestä.

Hiilineutraalissa Suomessa peltoala voi vähentyä jopa kymmeniä prosentteja nykyisestä.

Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä kahden tuoreen ilmastoselvityksen perusteella. Päästövähennyksiä ja hiilinieluja tarvitaan niin paljon, että ilman maatalouden merkittävää roolia ilmastotavoitteet saattavat olla mahdottomia.

Lihan ja maitotuotteiden käyttöä ei silti olisi pakko lopettaa kokonaan.

– Kotieläintuotteiden kulutuksen ja tuotannon väheneminen 30-50 prosentilla mahdollistaisi isot päästövähennykset, summaa tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Lukesta.

Tuoreiden laskelmien mukaan maataloudessa voitaisiin päästä jopa 60 prosentin päästövähennyksiin.

Ruokavalion muutos mukana ensimmäistä kertaa

Maatalouden päästövähennyksien tarvetta korostaa se, että metsien hiilinielut ovat päivitettyjen laskelmien mukaan roimasti pienemmät kuin aiemmissa arvioissa.

Ilmastopolitiikan lisäksi muutospainetta tuovat maatalouspolitiikka, kuluttajien käyttäytyminen ja kansainvälinen kehitys.

– Ei ole mahdollista ajatella, että muutoksia tapahtuu vain Suomessa. Muu Eurooppa ja ainakin kehittyneet maat kehittyvät samaan suuntaan.

Oleellinen kysymys on se, reagoiko kotimainen maatalous muutoksiin.

Aiemmin maatalouden on oletettu jatkuvan kutakuinkin ennallaan. Nyt skenaarioissa setvittiin reagointimahdollisuuksia, ja mukana on ensimmäistä kertaa muutos kuluttajien ruokavaliossa.

Kyseessä ei kuitenkaan ole ennuste.

– Skenaariot näyttävät, millaisiin päästövähennyksiin on mahdollista päästä maatalouden myötävaikutuksella, Lehtonen painottaa.

"Ei ole muuta vaihtoehtoa"

Kahdessa tuoreessa selvityksessä oli kolme skenaariota: nykytilanteen mukainen, sekä "Säästö" ja "Jatkuva kasvu" -nimiset skenaariot. Kaksi jälkimmäistä mallintavat mahdollisuuksia toteuttaa hallituksen tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 ja hiilinegatiivisuudesta tämän jälkeen.

Maatalouden suurimmaksi murheenkryyniksi sanotut turvepellot eivät riitä ratkaisuksi, vaan myös tuotannon on muututtava rajusti.

Lihan ja maidon kulutus laskisivat vaihtoehtoskenaarioissa 15-25 prosenttia 15 vuodessa. Vuonna 2050 vähennys olisi jo 30-50 prosenttia. Proteiinin saanti korvattaisiin pääasiassa kotimaisilla palkokasveilla, täysjyväviljoilla ja kalalla. Kananmunien kulutus pysyisi ennallaan.

Lehtonen myöntää, että tulevaisuudenkuva voi tuntua varsinkin eläintuotannossa kovalta.

– Mutta tuottajien on pakko seurata kulutusta. Ei ole muuta vaihtoehtoa.

Jäljelle jäävä lihan- ja maidontuotanto voisi Lehtosen mukaan olla kannattavaa kokonaan ilman tukia.

Peltoalan tarve vähenee jopa miljoona hehtaaria

Tuotannon arvioidaan lisäksi tehostuvan erityisesti teknologiavetoisessa jatkuvan kasvun skenaariossa. Siihen vaikuttavat muun muassa digitalisaatio ja muut tekniset keinot.

– Satotaso nousee noin kymmenen prosenttia lannoitusta lisäämättä, Lehtonen kertoo.

Yhdessä kotieläintuotannon vähenemisen kanssa muutos vähentäisi peltoalan tarvetta roimasti, käytännössä kymmeniä prosentteja.

Puoli miljoonaa peltohehtaaria poistuisi aktiivikäytöstä jo vuonna 2035, josta puolet olisi turvepeltoja. Viisitoista vuotta myöhemmin luku voisi olla jo miljoona hehtaaria.

Vapautuva peltoala käytettäisiin laskelmissa mahdollisimman tehokkaasti ilmastonmuutoksen hillintään.

Vapautuva ala hiilinieluiksi

Skenaarioissa turvepellot muutetaan kosteikoiksi, ja osa voisi säilyä säätösalaojitettuna myös viljelyssä.

Merkittävin ilmastohyöty saataisiin kuitenkin metsiryksellä.

– Jatkuvan kasvun skenaariossa metsitykseen tulisi jopa yli 500 000 hehtaaria turvepeltojaja lisäksi 400 000 hehtaaria kivennäismaita, Lehtonen kertoo.

Hän huomauttaa, että nykylinjaa jatkavassa skenaariossakin 200 000 peltohehtaaria vapautuu aktiivituotannosta huonon kannattavuuden takia. Ne säilyvät kuitenkin maatalousmaana.

– Nykyasetelmassa kaikki pellot pysyvät viljelyssä maataoustuen takia. Muutokset ruokavaliossa eivät vähennä päästöjä, ellei tuki muutu.

Muutoksia tarvitaan sksi myös maataloustukieen.

Jos pinta-alatuet vähenevät kolmannekseen, peltoa vapautuu Lehtosen mukaan erityisesti pohjoisessa ja idässä. Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa tukien pitäisi laskea vielä enemmän.

Tuesta vapautuvia varoja voitaisiin suunnata esimerkiksi turvemaiden metsitykseen ja biokaasun tuotantoon. Myös lannoitteiden ja energian hinta on nousussa.

Keinot ovat, mutta entä toteutus?

Maataloutta on pidetty ilmastotalkoissa erittäin vaikeana sektorina. Muiksi hankaliksi ovat laskelmissa ja tosielämässä osoittautuneet liikenne ja prosessiteollisuus.

Liikenteessä ohjauskeinoja pohditaan kuumeisesti. Teollisuudessa isot muutokset edellyttävät tekniikkaa, jonka kaupallistuminen voi olla vielä kaukana tulevaisuudessa.

Maataloudessa käytännön keinot ovat sen sijaan käden ulottuvilla – ainakin teoriassa.

Kun kokonaisuus otetaan huomioon, ovat skenaarioiden uvut huimia: vuonna 2035 päästövähennys voisi olla jo kymmeniä prosentteja ja vuosisadan puolivälissä jopa 60 prosenttia.

Miten lihan- ja maidonkulutus sitten vähenee riittävän nopeasti? Siihen ei skenaarioissa esitetty keinoja, vaan kysymys jää poliitikoille.

Ratkaisematta ovat myös muutoksen aiheuttamat sosiaaliset, taloudelliset ja alueelliset kysymykset.

– Miten nämä skenaariot myydään elinkeinolle? Siitä olisin eniten huolissani, Lehtonen summaa.

Uusia laskelmia

Perjantaina julkistettiin kahden päästökehitystä arviovan selvityksen alustavia tuloksia.

Niiden tulee nyt vastata hallitusohjelman Ilmastoneutraali Suomi 2035 -tavoitteisiin. Samalla mallinnuksia kehitetään uusien tietojen perusteella.

VTT päivitti työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta kasvihuonekaasujen pitkän aikavälin kokonaispäästökehitystä arvioineen PITKO-selvityksen laskelmia.

Luke puolestaan päivittää maatalous- ja maankäyttösektorien skenaarioita (MALUSEPO).

Tuloksia hyödynnetään muun muassa energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan päivityksessä ensi keväänä.

Näitä on pidetty hallituksen ilmastopolitiikan toteutuksen merkittävimpinä toteutustapoina.

MAINOS

Kommentoi

Onko tämä uuden isonvihan alku? Piipertäjien tutkimuslaitos varmaan tutkinut suomalaista maataloutta? Lentänyt milloin Japaniin, Australiaan ym. eteläisiin maihin pohtimaan tilannetta. Pois ei voida sulkea kulttuurin imurointia eri puolita Eurooppaa, osallistumista ympäristösymposiumeihin ym. turhanpäiväisyysksiin ympäri maailmaa, tietysti lentäen.
Pääsiskö maaseudun asukkaat nauttimaan samoista eduista kuin entinen puoluejohtaja käymällä Tukholmassa läpsimässä homoja persuksille?
Tasan ei käy onnen marjat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmastonmuutos ei ole maatalouden syy eikä lehmän syy eikä edes metsätalouden. Lehmät ovat vähentyneet ja maatilat ovat vähentyneet, joskin
tilakoko on suurentunut. Edelleen halla, kuivuus tai rankat sateet saattavat aiheuttaa katovuoden.
Laskekaa nyt, asiantuntijat, mikä on kaupungistumisen ja meidän nykyisen reissaavan elämäntavan hiilijalanjälki. Perheetkin matkustavat monta kertaa vuodessa lentäen ulkomaille lomailemaan. Varakkailla on ykkösasunnot ja kakkosasunnot, mökin veden äärellä ja Lapissa toinen. Niitä kaikkia lämmitetään koko ajan ainakin peruslämmön verran. Samassa perheissä on polttomoottoreita huru mykky: autot, mönkijät, moottorikelkat, moottoriveneet, moottoripyörät ym. eivätkä ne ole ammatin takia, vaan harrastusta varten. Sitten on lihansyöjälemmikit. Nekin pitää opettaa syömään kauraa. Oulussakin lämmitetään katua. Ja ilotulitukset voisi jättää pitämättä ihan periaatteesta.
Ties milloin meidän on ruokittava miljoona ilmastomuutospakolaista, jos pitää paikkansa, että pohjoinen pallonpuolisko selviää muutoksesta paremmin kuin eteläinen.
Kulmuni on kyllä pannut vastaan näitä artikkelissa mainittuja kaavailuja. Ei pidä suinpäin ruveta yksipuolistamaan maataloutta. Mitä se hyödyttää ilmastonmuutosta, jos pitää tuoda ulkomailta elintarvikkeita, joiden tuotannossa on vähät välitetty ilmastosta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Peltojen hävittäminen on uhka kansalliselle ravinnonsaannille, elintarvikehuollolle poikkeusolosuhteissa. Lähiruoka on myös yksi osaratkaisu päästöjen vähentämisessa. Maanviljelyksen väheneminen Suomessa ei ole pelastusta ilmastolle. Jossakin ne maan antimet kuitenkin kasvatetaan ja helpostikin suuremmilla päästöillä kuin Suomessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eiköhän olisi syytä lakata maataloutta, karjanhoitoa ja lihatuotantoa syyllistää suomessa. keskittykääpä Helsingin saaste ongelmiin kuten kivihiili, autoilu ym. saasteen tuotto joka on monin kertainen muuhun maan maatalouteen verrattuna, jos kaivossaasteet ei liitetä maatalouteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuotantoa voidaan muuttaa tuottajaa ohjaamalla tai verottamalla kulutusta. Kun kulutusta verotetaan, vähävaraisten kulutusvaihtoehdot vähenevät. Jos maatalouden hiilipäästöistä ei pian päästä sopimukseen, palataan ruokavaliossa kauas ajassa taaksepäin: vain rikkailla on varaa syödä lihaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täytyyhän meidän ihmisten saada jokainen syödä kunnolla siitä mistä tykkää syödä. Eihän me millään turpeella tai hiilijalan jäljillä eletä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nää on taas niitä otsooni kato juttuja ja aina löytyy toinen toistaa viisaampia itse oppineita itämaan tietäjiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tutkimusprofessorin mukaan kepulla ei ole tulevaisuutta hiilineutraalissa Suomessa. Samaa mieltä lienee Rinteen hallitus, keskimäärin...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maito ,leipä ,liha ja kala ja peruna ovat ihmisen perus ravintoa. Syökööt ne jotka tykkää vaikka hiili kekäleitä .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Lihan ja maitotuotteiden käyttöä ei silti olisi pakko lopettaa kokonaan." Onko tyhmenpää kuin ihminen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä kannata alkaa maitotilalliseksi nuoret. Maito on myrkkyä jo nyt ja tietoisuus sen aiheuttamista sairauksista vain lisääntyy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä menee jo tietyn alan ammatinharjoittajan kiusaamiseksi. Luulenpa, että kannattaisi keskittyä kehä kolmosen sisäpuolella hiilijalanjäljen pienentämiseen, eikä aiheuttaa maan laajuisesti maajusseille harmia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hiilineutrauliudella pyritään Suomessa siihen, että ilmaston lämmetessä muuttaisi tänne mahdollisimman vähän ihmisiä maapallon kuumemmilta alueilta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jatkuvan kasvatuksen skenaariossa vähennettäis kaksin kertainen määrä turvemaiden peltoja niiden määrään verrattuna.Hyvä,hyvä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onse kumma kun tavan ihmistä pitää demonisoida myötään. Syökööt kärpäsiä ja matoja ne ketkä haluaa. Liha on ihmisen ruokaa ja sillä hyvä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

125
"Näyttää että tiistaina äänestetään pääministeristä" – Hallitusneuvottelut käynnistyivät odotetusti entisellä hallituspohjalla, Rinne jatkaa ainakin sdp:n puheenjohtajana
102
Sanna Marinista on tulossa uusi pääministeri, Marin voitti äänestyksessä Antti Lindtmanin täpärästi
86
SDP:n yllätysveto: Eronnut Sirpa Paatero palaa kuntaministeriksi – omistajaohjaus siirtyy Tytti Tuppuraiselle, Antti Rinteestä varapuhemies
73
Ulkoministeriön henkilöstön edunvalvoja Verkkouutisille: "Luottamus Haavistoa kohtaan horjunut erittäin pahasti"
70
Leskinen pääsi pisteille heti voittoisassa HIFK-debyytissään – Raksilan yleisön luopiohuutelu ei jäänyt ex-kärpältä huomaamatta: ”Eihän se hyvältä tunnu, mutta ymmärrän yleisön reaktion”
44
Puheenaihe: Pitääkö nuorten lukutaidosta olla huolissaan? – "Jatkossakaan mekaaninen lukutaito ei tietenkään riitä, vaan on ymmärrettävä myös sisältöä"
41
Näkökulma: "Tää on viimeinen taisto?" – Antti Rinne sai puolueiden vastaukset, mutta tämän jälkeen hallitusta tuskin vähään aikaan muodostetaan demareiden johdolla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi yöstä alkaen Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

7.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image