Kotimaa

Rohkaise lasta kertomaan itse tarinoita: 6-vuotiaita ta­ri­noit­si­joi­ta naurattaa, kun pissa lirahtaa lattialle

Pikku-Iikan päiväkodin eskarit tutustuvat lasten kerrontataitoja kehittävään satukirjaan, jossa ei ole valmiina tekstejä. KUVA: Pekka Peura
Kotimaa 27.10.2017 20:10
Silja Aitoaho

4-6-vuotiaiden kielelliset taidot kasvavat kertomusten avulla. Niihin vaikuttaa suuresti myös se, miten lasten kanssa keskustellaan arkisissa tilanteissa.

Lapselle kannattaa tunnetusti lukea paljon, mutta lasta kannattaa myös rohkaista itse keksimään ja kertomaan tarinoita, sillä kerrontataitojen vahvistamisella on tutkimusten mukaan monia suotuisia vaikutuksia kielen kehitykseen.

Kerronnan harjoittelu kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja, kielen ymmärtämistä, puheen tuottamista, sanavarastoa ja kielenkäyttötaitoja.

- Tyypillisessä lukutuokiossa aikuinen lukee ja lapsi kuuntelee. Mitä jos tilanne käännettäisiinkin toisinpäin, kysyy puheterapeutti, FT Anne Suvanto, joka on tutkinut väitöskirjassaan kielihäiriöisten lasten kerrontataitoja ja niiden kuntoutusta.

- Lapsia voi osallistaa pienillä keinoilla. Sen sijaan, että lapselle vain lukisi kirjaa ääneen, häntä kannattaa houkutella pohtimaan yhdessä esimerkiksi sitä, miksi tässä tarinan henkilö teki näin tai miltähän tuo asia tuosta tuntui, Suvanto kannustaa.


Kokeillaan
- ja annetaan kerrontavuoro oululaisen Pikku-Iikan päiväkodin eskareille! 6-vuotiaat testiryhmäläiset pääsevät kertomaan tarinoita Eetu, Iitu ja kertomattomat tarinat -kirjan innoittamina.

Kirjassa ei ole valmiita tekstejä, vaan lapset voivat kertoa itse omat tarinansa kolmen erilaisen kuvakertomuksen avulla.

Lastentarhanopettaja Laura Schutskoffin mukaan tämä eskariryhmä on täynnä hyviä tarinankertojia, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita lukemisesta ja tarinoista.

Leevi Seikola, Riku Hynninen, Emmy Artto ja Matti Lehto antavat keksimälleen tarinalle nimeksi Eetu, Iitu ja kammottava komerohirviö pitseriasta. Kun tarina on valmis, Schutskoff lukee sen ääneen.

Ja tiivistettynä se menee näin:

Kaikki alkaa siitä, kun äiti lukee pelottavaa kammokirjaa ja isä tulee sanomaan, että nyt hammaspesulle, koska vaari tulee huomenna. Matkalla hammaspesulle lapset säikähtävät pimeässä vessakomerossa kiiluvia keltaisia silmiä, jonka he pelkäävät olevan hirviö, joka on pikapitserian toimittaja. Tietysti se tuntuu pelottavalta, ja lapsilla tulee vahingossa pissat housuun.

Lapset kertovat isälle ja äidille pelkäävänsä vessakomerossa lymyävää hirviötä. Perhe menee yhdessä katsomaan, mutta ei vessakomerosta löydy hirviötä, vaan perheen Laku-kissa. Eetua ja Iitua naurattaa, koska heitä pelotti ihan turhaan. Tarina loppuu siihen, kun Laku-kissa tulee nukkumaan Eetun sänkyyn, jonne oksentaa yöllä. Oksennus tuli siksi, että Laku oli komerossa syönyt imurin pölypussin.


Makeimmat naurunremakat
saa 6-vuotiaissa tarinoitsijoissa aikaan se, kun pissa lirahtaa lattialle. Kerrankin sai sanoa vessasanoja!

- Oli kyllä hyvä tuo äskeinen kohta, päivittelee Leevi Seikola.

Tarinasta tuli kaikien mielestä oikein hyvä ja sen kertominen oli hauskaa.

- Tämä sujui paremmin kuin olisi voinut kuvitella. Piti jaella puheenvuoroja, kun kaikki halusivat kertoa yhteen ääneen. Ehdottomasti otamme tällaiset tuokiot uusiksi, Schutskoff summaa.

Tarinointi ja sanoilla ja kielellä leikittely kuuluu hänen mukaansa muutenkin eskarilaisten arkipäiviin.


Aktiivisen
kielen käytön puolesta aivan arkipäiväisissä tilanteissa liputtavat myös Eetu ja Iitu -kirjan kirjoittajat eli Oulun yliopistollisessa sairaalassa puheterapeuttina työskentelevä Anne Suvanto, Oulun yliopiston tutkijatohtori, puheterapeutti Leena Mäkinen ja logopedian yliopisto-opettaja, puheterapeutti Soile Ukkola.

Lokakuussa ilmestyneen kirjan ideana on kehittää 4-6-vuotiaiden lasten kerrontataitoja, mutta tekijöiden mukaan lukemisen ja tarinoiden kertomisen lisäksi kielellisiin taitoihin vaikuttaa suuresti myös se, miten vanhemmat keskustelevat lastensa kanssa arjessa.

Kyse on lopulta hyvin yksinkertaisista asioista.

- Esimerkiksi kun ollaan pukemassa, vanhempi voi sanoa lapselle, että laitetaanpa ensin päälle tämä raidallinen paita ja sitten nämä siniset housut eikä vain tyytyä tokaisemaan, että puetaanpa nyt, Mäkinen kuvaa.

- Tai että muistellaan yhdessä koettuja tapahtumia, vaikkapa metsäretkeä, toistuvasti ja keskustellaan aiheesta pitkään ja laaja-alaisesti, Suvanto jatkaa.


Pieni lapsi
tutustuu ympäristöönsä, jäsentää havaintojaan ja oppii uusia asioita kielen avulla. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, millaisen vuorovaikutuksen mallin vanhemmat tarjoavat lapsilleen, sanoo logopedian professori Sari Kunnari.

- Vanhemmilla tulisi olla aikaa kahdenkeskisiin vuorovaikutus- ja kommunikointitilanteisiin ja erilaisten kielellisten virikkeiden ja hyvän puhemallin tarjoamiseen, Kunnari sanoo.

- Lapselle kannattaa lukea paljon ja myös keskustella luetusta. Näin lapsi innostuu usein myös kertomaan itse omia juttujaan, vaikkapa kirjasta, Oulun yliopiston Lapsenkielen tutkimuskeskuksen johtajana toimiva Kunnari sanoo.

Kunnarin mukaan puheterapeuteille ohjautuu tällä hetkellä yhä enemmän lapsia, vaikka tieteellistä näyttöä siitä, että kielelliset vaikeudet olisivat lisääntyneet, ei ole. Ilmiö voi hänen mukaansa johtua siitä, että sekä vanhemmat että neuvoloiden henkilökunta ovat aiempaa tietoisempia kielellisten vaikeuksien olemassaolosta.

- Toisaalta on myös esitetty, että vanhempien ja lasten välinen, kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on vähentynyt tässä digitalisoituvassa yhteiskunnassa, mikä osaltaan voi myötävaikuttaa kielellisten vaikeuksien esiintymiseen. Tästä ei ole kuitenkaan vielä vahvaa tieteellistä näyttöä, Kunnari korostaa.


Kielelliset vaikeudet
ovat luotettavimmin diagnosoitavissa 4-6 vuoden iässä, mutta ennusmerkkejä voidaan tunnistaa jo aiemmin.

- Jonkinasteisia puheen ja kielen kehityksen viiveitä esiintyy noin joka viidennellä lapsella. Noin puolet näistä lapsista saavuttaa kuitenkin tyypillisesti kehittyneiden ikätovereiden kielelliset taidot kolmeen ikävuoteen mennessä, Kunnari sanoo.

Mikäli kielelliset vaikeudet jatkuvat kolmen ikävuoden jälkeen, kyse voi olla kielellisestä erityisvaikeudesta. Vaikeuksia voi olla muun muassa puheäänteiden, sanojen, taivutusmuotojen tai lauserakenteiden omaksumisessa sekä kerronnan kehittymisessä. Vaikeudet voivat painottua joko puheen tuottamisen tai ymmärtämisen alueelle.

Ensisijaisena kuntoutusmuotona suositellaan yleensä puheterapiaa.

Kerrontavuoro välillä lapselle

Suosi perinteisen lukemisen lisäksi myös keskustelevampaan tyyliin lukemista. Valitse silloin hetki, jolloin lapsi on virkeä. Iltasatu on hyvä pitää rauhoittavana hetkenä.

Mieti, miten saat lapsen mielenkiinnon heräämään, jotta hän jaksaa keskittyä tarinaan paremmin. Esimerkiksi liian pitkä teksti voi saada huomion herpaantumaan.

Voitte miettiä yhdessä esimerkiksi sitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, tai miksi näin tapahtui? Miltä tämä tuosta tuntui ja miksi?

Anna lapsen myös kertoa tarinoita itse. Tutun aikuisen kanssa lapsi on rohkeampi kertomaan. Anna lapselle mahdollisuus olla aktiivinen, tasa-arvoinen tarinankertoja.

Lähde: Leena Mäkinen ja Anne Suvanto

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

97
Vihreät vaatii kunnianhimoista ilmastobudjettia - lentovero käyttöön, eläintuotteiden verotus selvitettävä
57
Sipilä torjui irtisanomislain vaihtoehdoksi tarjotun mallin: "Ei alenna riittävästi työllistämiskynnystä"
54
Pitkät sairaanhoitomatkat kismittävät Ylikiimingissä ja sen kuuli myös kaupunginjohtaja – "Eikö sillä summalla muka saisi lääkäriä käymään paikan päällä"
53
Hallitus ei vielä voi juhlia työllisyystavoitteen täyttymisellä – työllisyysaste jämähtänyt kuukausiksi 71,7 prosenttiin
39
OSAOn rehtori ja sairaanhoitopiirin ylihoitaja kannattavat testien palauttamista hoitoalalle – "Potilasturvallisuus on ennen kaikkea tärkeintä"
35
Teillä siirrytään talviajan nopeusrajoituksiin – rajoitukset tulevat voimaan loppuviikosta
34
Ulkomaiset rekat verolle Suomessa, kotimaiselle raskaalle liikenteelle esitetty tienkäyttövero palautuisi käyttövoimaveron alennuksena

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on paikoin huono Satakunnan ja Pirkanmaan maakunnissa sohjoisten teiden vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi yöllä ja aamulla Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Millä keinoin Ay-liikkeen valtaa saadaan rajattua?

Ay-liike pelkää kuollakseen neljää asiaa: Ensimmäinen on työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen. Toinen on se, et... Lue lisää...
Stella Polaris

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.10.

Fingerpori

23.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image