Kotimaa

Puheenvuoro: Yhteisessä veneessä

Maananmuuttoyhteiskunta: ”Muualta ovat suomalaisten esi-isätkin aikanaan näille asuttamattomille erämaille päätyneet, eivätkä kaikki sen jälkeen ole tyytyneet täällä tarjolla olleisiin oloihin”, sanoo kansanedustaja Erkki Tuomioja.
Kotimaa 9.5.2010 0:00
Erkki Tuomioja
Suuri liikkuvuus ja parempien elinolojen etsintä on ihmisen lajiominaisuus. Suuret kansainvaellukset ja väestöliikkeet ovat tunnettuja kautta aikain.

Valtiollisista rajoista tuli vaikeammin ylitettäviä ja pysyviä maahanmuuton esteitä vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Historiallisen ja nykyisen maahanmuuton suurin ero on siinä, että 1800-luvun elimme miljardin ihmisen asuttamassa maailmassa, tänään seitsemän miljardin. Keskinäinen riippuvuus on globalisoituneessa maailmassa tosiasia, josta kukaan ei voi irtaantua.

Muualta ovat suomalaisten esi-isätkin aikanaan näille asuttamattomille erämaille päätyneet, eivätkä kaikki sen jälkeen ole tyytyneet täällä tarjolla olleisiin oloihin. Suomi on maastamuuttoyhteiskunta: ennen ensimmäistä maailmansotaa hakeuduttiin Pohjois-Amerikkaan ja toisen maailmansodan jälkeen Ruotsiin. Tämä on hyvä pitää mielessä.

Yhä suurempi osa suomalaisista viettää ainakin osan elämästään maamme rajojen ulkopuolella, eikä vain lomailemassa vaan opiskelemassa, työssä tai vaikkapa eläkeläisinä lämpimillä aurinkorannikoilla.

Ikääntyvälle Suomelle tulee olemaan kasvava haaste houkutella tänne koleaan ja outoa kieltä puhuvaan maahan riittävässä määrin muualta tulleita muuttajia samoissa ominaisuuksissa.

Pakolaiset ovat lähteneet kotimaastaan siksi, että heidän henkeään ja koskemattomuuttaan on siellä uhattu. Tällaiselle turvapaikan tarvitsevalle pakolaiselle se on kansainvälisten sopimusten mukaan myönnettävä. Tämä on Suomenkin pakolaispolitiikan yksiselitteinen lähtökohta. Turvaa hakevia pakolaisia ei saa saattaa vaaraan siksi, että maailmassa on myös paljon väärin perustein turvapaikkaa hakevia ihmisiä, joille sellaista ei tarvitse eikä pidä myöntää.

Maahanmuuton syyt ovat yhtä erilaisia kuin itse maahanmuuttajatkin. Maahanmuuttaja ei ole mittatilaustavara vaan aina ihminen monipuolisine tarpeineen ja sosiaalisine siteineen.

Sellainen maahanmuuttopolitiikka, joka ei tätä huomioi ja pyri muuttajien kokonaisvaltaiseen integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan, ei voi onnistua.

Jos kotouttaminen ja integrointi onnistuvat, rikastuttaa jokainen maahanmuuttaja suomalaista yhteiskuntaa.

Maahanmuuttoa ei voi tarkastella vain kapeasti suhdanteiden mukaan. Työvoiman kysyntä on kaikkialla säädellyt työperäistä maahanmuuttoa, eikä Suomeen yleensä hakeuduta ilman odotusta työpaikasta.

Ennusteet työvoimapulasta ovat usein osuneet täysin harhaan. Yhtä erehtyneitä ovat olleet ne, jotka julkistivat "tutkimuksia" Suomeen hakeutuvista 400 000 virolaistyöntekijästä.

On siten harhaanjohtavaa väittää, että työttömyystilanteessa ulkomaalaiset vievät työpaikat suomalaisilta. Tällainen väittämä pitää paikkansa vain sellaisessa elinkelvottomassa taloudessa, jossa työtä säännöstellään niin kuin se olisi annetun suuruinen jähmeä möhkäle, josta jokaiselle riittää vain tarkoin mitoitettu siivu.

Laaja kansainvälinen aineisto kertoo työperäisen maahanmuuton liittyvän kasvavaan työllisyyteen ja kantaväestön paranevaan ostovoimaan. Maahanmuutto on täydentänyt työllisyyttä.

Vuosina 2003-07 Suomen työllisyys kasvoi yli 100 000 henkilöllä ja työttömyys väheni. Samaan aikaan myös työperäinen maahanmuutto nousi itsenäisyyden ajan huippulukuihin.

Työperäinen maahanmuutto lisää työvoiman tarjontaa sellaisiin tehtäviin, jotka eivät täyty nopeasti ja vaivattomasti, ja maahanmuuttajat perustavat kokonaan uusia yrityksiä.

Työttömyys vaikuttaa tietysti maahanmuuttajatyöntekijöiden kysynnän määrään, mutta työlupatilastot osoittavat, että lupia on jouduttu myöntämään aloille, joissa on tilastollisesti kantaväestöä työttömänä. Luvat on myönnetty, koska tosiasiallisesti työvoimaa ei ole ollut tarjolla.

Haasteista suurin on työmarkkinoiden jakaantuminen laillisen ja avoimen työn ja työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä kiertävien työn markkinoihin.

Harmaa talous ei kuitenkaan ole maahanmuuton tuoma uusi ilmiö. Siltä oli houkuttelevaa ummistaa silmänsä niin kauan kun sen koettiin tarkoittavan vain verottajan naruttamista, vaikka sellaisenakin se aina vääristi myös kilpailua rehellisten yrittäjien ja työntekijöiden tappioksi.

Nyt ymmärretään, että laajalle levinnyt eräänlainen maan tapa erotuksena maan lakien ja sopimusten noudattamisesta on myötävaikuttanut tilanteen pahenemiseen.

Vihdoin ymmärretään, että tällaiset harmaat markkinat on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa toteutetulla tehostetulla valvonnalla pantava järjestykseen.

Maahanmuuttajien erilainen kulttuuritausta on paitsi suomalaista yhteiskuntaa rikastuttava usein myös sopeutumisongelmia tuottava asia.

Sekulaarin yhteiskunnan vankkana kannattajana pidän toki myönteisenä, jos maahanmuutto johtaa luterilaisten kirkkotunnusten ja uskontokäytäntöjen vähentämiseen paikoista jonne ne eivät kuulu, kuten kouluista, päiväkodeista tai valtiopäiviltä, mutta ei niiden tilalle tule tuoda muita uusia uskontosymboleja.

Uskonnonvapautta on kunnioitettava, mutta se ei tarkoita sen enempää naisten alistamisen kuin ihmisoikeuksia loukkaavien rikollisten tapojen, kuten lasten sukupuolielinten silpomisen tai kunniamurhien suvaitsemista.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

tämä ki huuhaa heränny .500,000työtöntä on omasa maasa kun lasketaan kaikki huuhaa kursseilla olijat ja 9e työllistetyt ym työn hakukurssilaiset .tuskin tarvitaan sommaleja ym rikastuttaan kulttuuria.ja mitähän sinnemäki tekee .mielenosotuksia ydinvoimaa vastaan ym viher piperrystä .vois senki ämmän pistää kiertoon

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vielä siis elää sen humaanin ja valistuneen sosialidemokratian toimijoita, joita voi kannattaa ja kunnioittaa. Mutta miksi heitä ei enää näy Puolueen johtopaikoilla?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

21:03
Mirja Vehkaperä nousemassa Oulun vaalipiirin äänikuningattareksi, Janne Kaisanlahdelle eniten ääniä Lapissa
20:41
KeKi:lle kauden ensimmäinen täysi pistepotti – PattU:n ahdinko syvenee
20:30
Rovaniemeläinen Mikkel Näkkäläjärvi kärkkyy parlamenttipaikkaa – ehdokas ryvettyi eläinrääkkäys- ja rattijuopumuskohuissa vaalikampanjan loppumetreillä
20:19
Näin eurovaaliehdokkaita äänestettiin eri vaalipiireissä – katso päivittyvästä taulukosta ehdokkaiden äänimäärät
20:14
Dijon ravasi yllätysvoittoon Elitloppetissa, Readly Express jäi ontumisen vuoksi pois
20:09
Katso puolueiden kannatus pohjoisen vaalipiireissä sekä koko maassa – keskustan kannatus pudonnut myös Oulun vaalipiirissä
20:06
Kokoomus juhlii vaalivoittoa: "Näyttää siltä, että Suomessa on vain yksi suuri puolue kansainvälisissä asioissa" – katso parlamenttiin nousevat edustajat
200
Viestintäjohtajan viesti jäi epäselväksi – Mikko Salmen sopimattomaksi arvioitu kuva piti poistaa hämmentyneiden kommenttien takia
65
Lehdon Oulaisten tehtaan pääluottamusmies elää roolissaan ensimmäisiä yt-neuvotteluja – "Joillekin voi olla pelottava tilanne, jos menee työ alta"
49
Poliisi otti lauantai-iltana kiinni huomattavaa ylinopeutta ajaneen miehen Kaakkurissa - epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta
41
Tänään äänestetään eurovaaliedustajat Brysseliin ja Strasbourgiin – Jos Brexit toteutuu vaalikauden aikana, Suomi saa parlamenttiin 14. jäsenen
37
Kommentti: Sähköauton latauspisteet kuuluvat työpaikoille ja taloyhtiöihin – hinta ei ole enää ylivertainen este puhtaammalle autoilulle
34
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen: Ministerin pesti kiinnostaa enemmän kuin Bryssel – "Olen käy­tet­tä­vis­sä mi­nis­te­rik­si, en lähde toivomaan mitään"
21
Keräsimme tärpit eurovaalien tulosiltaan – Keikuttavatko populistipuolueet venettä myös näissä vaaleissa?

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Oululaiset ahdasmielisiä

Osa tänne kirjoittavista on kateellisia. Katoppa talouteen ja rahaan liittyviä aloituksia. Enin osa kadehtii, pari poikk... Lue lisää...
Suurin

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image