Kotimaa

Puheenvuoro: Maakuntien ICT-ratkaisut vaativat työtä jo nyt – Alan osaajapulaan alettava etsiä keinoja hyvissä ajoin

Yksi osa sote-uudistusta on mittava tietojärjestelmien uudistaminen.
Kotimaa 15.6.2019 9:00
Juhani Heikka

Sote-uudistukseen liittyy myös ICT-järjestelmien uudistaminen. Mistä tähän työhön saadaan riittävästi osaajia, kysyy Juhani Heikka, joka on toiminut Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen ICT-vastuuvalmistelijana.

Juhani Heikka KUVA: Mikko Tormanen

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta eli sotea on valmisteltu laskutavasta riippuen kymmenkunta vuotta. Tuoreessa hallitusohjelmassa uudistuksen pohjaksi tulee 18 itsehallinnollista maakuntaa.

Uudistuksella pyritään turvaamaan kansalaisille yhdenvertaiset sote-palvelut oikea-aikaisesti. Tavoitteeksi on asetettu perusterveydenhuollon palvelujen vahvistaminen, tietojärjestelmien kehittäminen sekä uusien teknologioiden ja tietovarantojen tehokas hyödyntäminen.

Paine sote-tietojärjestelmien modernisoimiseksi on kova. Kansallisella tasolla puhutaan satojen miljoonien uudistustyöstä.

Sote-palvelujen ja -rakenteiden uudistaminen edellyttää merkittäviä panostuksia alueellisten ja kansallisten tietotekniikkaratkaisujen rakentamiseksi. Maakunta tarvitsee alueelliset ICT-ratkaisut ja yhteiset hallinnon ja soten tietojärjestelmät.

Lisäksi organisaatioiden välinen tietojen liikkuvuus ja kansalaisten sähköiset palvelut edellyttävät liitynnät kansallisiin tietojärjestelmiin kuten Kanta-palveluihin.

Maakuntauudistus on ICT-näkökulmasta monimutkainen. Maakunnat lähtevät liikkeelle hyvin erilaisista tilanteista. Väestöltään pienemmissä maakunnissa yhteisissä ratkaisuissa ollaan pidemmällä. Esimerkiksi Kainuu ja Keski-Pohjanmaa hyödyntävät maakunnan laajuisesti yhteisiä ICT-ratkaisuja ja sote-tietojärjestelmiä.

Haasteet ovat merkittävät suurissa maakunnissa, jotka lähtevät liikkeelle hajanaisesta tilanteesta. Esimerkiksi Pohjois-Pohjamaalla on 30 kuntaa ja 19 julkista sote-organisaatiota. Näistä jokaisella on organisaatiokohtaiset ICT-ratkaisut, joiden yhdistäminen on toiminnallisesti ja aikataulullisesti haastavaa.

Valtion on varmistettava uudistuksen ICT-hankkeiden onnistuminen. Käytännössä tämä tarkoittaa kolmea asiaa eli riittävää rahoitusta, osaajia ja realistista aikataulua.

Rahoitus on ratkaistavissa, ellei jopa ratkaistu. Hallitusohjelmassa todetaan, että valtio rahoittaa tietojärjestelmien yhteensovittamisen ja valmistelutyön. On muistettava, että tuottavuushyödyt konkretisoituvat viiveellä arkisten toiminnan muutosten kautta.

ICT-osaajien saatavuus on aito ongelma. Suurin osa osaajista tarvitaan nykyisten organisaatioiden toimintaan. Markkinoilta ei saada riittävästi osaajia tekemään yhtäaikaisesti kaikkien 18 maakunnan ICT-uudistusta.

Mielenkiintoista on myös nähdä, miten valmisteluorganisaatiot saavat houkuteltua avainosaajat, jos uudistuksen toteutuminen on epävarmaa tai toteutusaika on epärealistisen lyhyt. Tarvittavan kyvykkyyden ja toimialaosaamisen rakentaminen vie vuosia.

Valitettavasti valtion perustamat ICT-palvelukeskukset eivät ratkaise osaajapulaa.

Hallitusohjelmassa ei ole maakuntien aloittamisaikataulua mutta oletus on, että sote- ja mahdolliset muut palvelut siirtyvät maakunnille vaalikauden aikana eli käytännössä 2023 alkuun mennessä.

Kun huomioidaan lakien valmisteluun kuluva aika, tulisi ICT-ratkaisut kyetä rakentamaan noin kahdessa vuodessa. Aikataulu on liian tiukka.

Hallitusohjelman mukaan uudistus toteutetaan hallitusti ja vaiheistaen. Sote on kuitenkin siirtymässä yhtenä kokonaisuutena, joten kirjaus liittyy lähinnä muiden kuin sote-palvelujen siirtoon. ICT-näkökulmasta jättimäisen soten pirstaleisuus ja organisaatioiden monimutkaiset ICT-ratkaisut muodostavat niin suuret haasteet, että toimintojen yhdistäminen vaatii aikaa ja lisää resursseja.

ICT-alaa pidetään ketteränä, mutta totuus on toisenlainen. Isojen organisaatioiden järjestelmät ovat monimutkaisia ja ajan saatossa osittain ohjaamattomana muotoutuneita möhkäleitä, joiden muuttaminen on todella vaikeaa erityisesti lyhyessä ajassa.

Hallitusohjelma ratkaisee yhden kolmesta haasteesta eli rahoituksen. Miten ratkaistaan osaajapula ja aikataulu?

Edellisen lakivalmistelun kokemusten mukaan haasteeksi muodostuu aika ennen lakiesitysten hyväksyntää. Lakien hyväksymisen jälkeen jäävä ICT-ratkaisujen rakentamisaika uhkaa jäädä lyhyeksi.

Nyt kuluva aika ennen lakien hyväksyntää tulisi hyödyntää mahdollisimman hyvin. Ratkaisu voi olla kuntien vapaaehtoinen yhteistyö, joka edellyttäisi sopimista ja koordinaatiota. Nyt tarvitaan kansallista rahoitusta näihin ponnistuksiin.

Lääke ICT-osaajapulaan olisi toimintojen siirtyminen vaiheittain maakuntaan. Tällöin ICT-muutoksia ei tarvitsisi tehdä yhtenä ajanhetkenä kaikissa maakunnissa.

Suunnitelmallinen vaiheistaminen vähentää oleellisesti laajojen häiriöiden riskiä, jotka toteutuessaan aiheuttavat haittaa myös asiakkaille.

Rahoitus on ratkaistavissa, ellei jopa ratkaistu.ICT-alaa pidetään ketteränä, mutta totuus on toisenlainen.

MAINOS

Kommentoi

Ei maakuntamalli tarkoita sitä, että jokainen maakunta tekee kaiken itse.
Se tarkoittaa vain sitä, että jokainen maakunta maksaa oman osuutensa yhteisestä infrasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri noin!!
Mutta ymmärtääkö POP maakunta ja sen kehittäjät tätä. Ilmeisesti ei.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ole mitään järkeä, että jokaiselle maakunalle kehitetään jokaisen hallinnonalan oma tietojätjestelmä.
Lähtöajatus tuolla asiantuntijalla on jo väärä: "Pohjois-Pohjamaalla on 30 kuntaa ja 19 julkista sote-organisaatiota. Näistä jokaisella on organisaatiokohtaiset ICT-ratkaisut, joiden yhdistäminen on toiminnallisesti ja aikataulullisesti haastavaa." Kun maakuntaratakisu tehdään, eihän siellä yhdistetä kuntien sote-järjestelmiä. koska kunnat eivät enää vastaa sote-asioista.
Järki käteen ja oikeat asiantuntijat kehiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaikuttaa siltä, että maakuntamalli sote-uudistuksen perustana ajaa karille ITC-asiassa. Kansalaisten yksityisyyden suoja vaarantuu pahasti. Tietoja kasaantuu maakuntahallinnon rattaisiin, joita pyörittää joukko vähäpätöisiä poliitikon tekeleitä, byrokratia kasvaa valtavasti.
Ruotsissa vastaavaa maahallintoa ollaan supistamassa sen kalleuden vuoksi. Miksi Suomessa apinoidaan Ruotsia?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uuden ICT- teknologian käyttöönotto edellyttää erityisosaamista, joten alan työttömät työnhakijat voivat hakeutua täydennyskoulutukseen ammattikorkeakouluun. Peruskoulutukseen olisi aikoinaan pitänyt sisällyttää ... -koulutus, se nyt puuttuu monelta ja voi olla, että joutuvat vaihtamaan alaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

ICT -alalla ei vallitse työntekijäpulaa. Alan osaajia on työttöminä työnhakijoita Suomessa. Media on saanut aikaan käsityksen alan osaajapulasta eli kysymys on "uutisankasta".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Duunitori, IT- ala. Tasan 8 työpaikkaa auki Oulussa. Työvoimapulaaa ei ole. On työpaikkapula.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kauanko jankutus oulun ict osaamispulasta jatkuu? Puhutaanko välissä työnantajien asenneongelmista ja ikärasismista? Kyse ei ole osaamisen pulasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Myös unohdit sen ongelma että osaaja ei saisi vaatia palkkaa liikaa, tällä hetkellä suurin kynnyt että halutaan osaajalle maksaa ensimmäisen vuoden harjoittelijan palkka ja kokemusta pitää olla 10 vuotta työelämässä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työnantajapuolen asenneongelmien ja ikärasismin lisäksi voi ottaa puheeksi "pärstäkertoimen vaikutuksen" ja poliittisiin puolueisiin sitoutuneisuuden. Kysymys on siis 'sopivien' työnhakijoiden puuttumisesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitäisikö kuitenkin tehdä kerralla koko maan kattava yhtenäinen ratkaisu? Nyt maakuntiin ollaan tekemässä omia virityksiä, jotka eivät mahdollisesti sovi yhteen toisten maakuntien järjestelmien kanssa. Tuleeko turhaa työtä ja turhia kuluja?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehdottomasti pitää tehdä. Soten alkupäätä palvelevalla ALKOllakin on valtakunnallinen järjestelmä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nokian alasajon ja supistusten myötä luulisi olevan paljonkin ICT osaajia. Eniten heistä on kuitenkin nk.managereita joilla ei ole käytännön ICT osaamista. Taitaakin vielä olla niin etteivät he taivu koodareiksi koska managerin hommat ovat hohdokkaampia ja ikään kuin arvon alennus. Tämän vuoksi heillä onkin ollut työllistymisvaikeuksia ja moni roikkuukin nyt jonkun osaavan tutun varassa. ICT osaajaksi on oltava oma polttava kiinnostus alaan, mutta monellako nuorella se on, siihen pitäisi löytää kannustimia. Nämä politiikkojen keksimällä keksimät maakuntamallit juontavat juurensa johonkin sosialistiseen järjestelmään, joka ei ole eikä tule pelastajaksi. Se on vain ilmentymä demokratian toimimattomuudesta. Lieveilmiöt pääsevät valtaan mm lakko-asetta käyttäen kuten tälläkin hetkellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ongelma on pikemmin siinä, että kerran johtoasemaan noussutta ei enää hyväksytä asiantuntijatehtäviin siihen liittyvien ennakkoluulojen vuoksi. Eli pomo pelkää oman asemansa puolesta.

Uraputkiammattilaisten pitäisikin varmistaa, että tehtävänimike ei viittaa johtajuuteen, vaikka johtamisvastuuta olisikin. Vastuun voi kyllä selittää joka tapauksessa tehtäväkuvauksessa, mutta titteliä ei voi alentaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se, että on joskus suunnitellu kännyköitä, ei tarkoita sitä, että osaisi tietoliikenneverkoista kaiken, tai palvelinten hallinnasta, tai pilvipalveluinfrasta tai työssemien hallinnasta. ICT kun sattuu olemaan aika laaja käsite. Kyllä koodareitakin tarvitaan, mutta tuo maakunnan ICT-paketti on niin jäätävän laaja-alainen kokonaisuus monimutkaisesta infrasta lähtien.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suotta siihen maakuntia sotketaan, se on turha väliporras ja vain poliittinen vedätys. Valtio voi valmistella sopivat systeemit ihan ilman maakuntia yhdessä peruskuntien kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

23.10.
Virallista tai ei, Annunen on ennätysmies – "Ehkä ihan hyvä, että se maali tuli, niin asiaa ei tarvitse enää miettiä" Tilaajille
23.10.
Kärpät löysi vihdoin tehoja myös ykkösketjun takaa – Liigan vatulointi Annusen ennätysuutisoinnissa ihmetytti Manneria: ”Henkilökohtainen ennätys on nyt Justuksen, se on fakta”
23.10.
Huippuhetket: Kärpät-Pelicans
23.10.
Kärpät otti kotivoiton Raksilassa vaiherikkaan pelin jälkeen – katso kuvia ottelusta
23.10.
KuPSin mestariluotsi Jani Honkavaara valitsi potkuherkän SJK:n seuraavaksi osoitteekseen
23.10.
Kainuun ely-keskus: Nuasjärven ekologinen tila on hyvä, eikä happikato uhkaa järveä – "Laaja seuranta-aineisto ei tue Helsingin yliopiston tutkijoiden käsitystä"
23.10.
Julius Junttila iskee ottelun voittomaalin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi aamupäivästä alkaen Lapin maakunnassa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumisateen ja lumisten teiden vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sähköautot valtaavat vähitellen liikenteen

111 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

En käy töissä!

Ja sinun käytöskö on aikuismaista? Hoh hoijaa. Myötähäpeä. Lue lisää...
Heikki89

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

24.10.

Fingerpori

24.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image