Kotimaa

Puheenaihe: Voiko ve­si­voi­ma­loi­ta purkaa pohjoisessa?

Hämyhete Viinivaaran pohjavesialueella. Oulun Vesi tekee alueella maastotutkimuksia. Kyseessä on tutkimuspato. KUVA: Torvinen Maiju
Kotimaa 4.8.2019 8:00
Erkki Hujanen

Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa vesivoimapatojen purkamiseen.

Laatokan järvilohen nousu Hiitolanjoen latva-alueille mahdollistuu, kun voimalapadot puretaan ja kosket ennallistetaan luonnontilaan Suomen puolella Etelä-Karjalassa. Vapaana virtaavat kosket lisäävät uhanalaisen kalan lisääntymispaikkoja. Samalla ihmisten virkistysmahdollisuuksia ja kalastusmatkailua voidaan kehittää.

Voisiko vesivoimaloita purkaa myös Pohjois-Suomessa virkistyskalastuksen hyväksi?

Ratkaisu äänin 3-2 kyllä voisi purkaa.

Perhokalastaja, näyttelijä Jasper Pääkkösen mielestä Hiitolanjoki tulee osoittamaan kuinka patojen purkamisessa voittavat kaikki eli luonto, alueen virkistyskäyttö ja matkailuelinkeino.

– Patojen purkamista vastustavat tahot argumentoivat kantaansa pelotteilla, että sähköntuotanto lakkaa ja mistä saadaan sähköä töpseleihin. Heiltä unohtuu mainita, että kaikki Suomen pienvesivoimalat tuottavat yhteensä vain 0,2 prosenttia koko maan sähköstä. Monilla näistä luonnon kannalta tuhoisista padoista lämmitetään vain muutama sähkösauna, Jasper Pääkkönen sanoo.

Hänen mielestään Tengeliönjoen padot Torniojoella sekä Inarin Kirakan voimalaitos tulisi purkaa pohjoisessa.

– Molemmissa on menetetty komeat kosket ja tuhottu arvokkaat vaelluskalakannat. Luonto- ja kalastusmatkailu toisi ympärivuotisuutta pohjoisen matkailulle, mutta padotut vesistömme eivät nykytilassaan kalastuselämyksiä tarjoa. Tengeliönjoen Kaarannekosken padon alta paljastuisi matkailuvaltti, joka on 16 metriä korkea, aikoinaan Länsi-Lapin upeimpana pidetty koski.

Suomen 220 toiminnassa olevasta vesivoimalaitoksesta noin 40 prosenttia on alle yhden megawatin laitoksia, joista pieni osa sijaitsee Keski-Suomesta pohjoiseen. Erikoistutkija Pauliina Louhi Luonnonvarakeskus Lukesta sanoo, että näillä vesivoimalaitoksilla ei ole merkitystä maamme energiatuotannon kannalta, mutta vesistöjen hyödyt vaelluskaloille tai ihmisten virkistyskäytölle voisivat olla paikallisesti suuria.

– Jokainen luonnollisesti lisääntyvä vaelluskalapopulaatio on tärkeä luonnon monimuotoisuuden kannalta etenkin ilmaston muuttuessa. Resurssien löytyminen toiminnan lopettamiseen, alueiden kunnostamiseen ja muihin mahdollisiin tukitoimenpiteisiin tulee kuitenkin varmistaa ensin, Louhi toteaa.

Myös ympäristöjärjestö WWF Suomen sisävesiasiantuntija Elina Erkkilä huomauttaa, että suuri osa Suomen vesivoimalaitoksista on pieniä, energiantuotannon kannalta käytännössä merkityksettömiä.

– Purkamisen lisäksi patoja voi myös ohittaa. Suurempien voimalaitosten tulisikin rakentaa luonnonmukaiset kalatiet. Voimalaitosten lisäksi vesistöissä on paljon muitakin esteitä, esimerkiksi rumpuja. Niiden poistaminen tai ohittaminen on myös tärkeää.

Erkkilä pitää mahdollisuuksia Pohjois-Suomessa virtavesilajiston, kuten vaelluskalojen, elvyttämiseen "huikeana", sillä veden laatu on pääosin hyvä pohjoisessa.

– Kirkas happirikas vesi on oiva koti virtavesien eliöille jahka ne pääsevät liikkumaan vapaasti.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan pohjoisen isot joet Oulujoki, Iijoki ja Kemijoki ovat sähköjärjestelmän kulmakiviä Suomessa.

– Ne tarjoavat paljon uusiutuvaa päästötöntä sähköä ja säätökykyinen vesivoima mahdollistaa muun muassa tuulivoiman osuuden kasvattamisen sähköjärjestelmässämme. Säätövoiman merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa päästötön sähkö, kuten vesi-, tuuli- ja ydinvoima, ovat keskeisessä roolissa.

Leskelän mielestä suurissa joissa vaelluskalojen palautus ja vesivoima voidaan sovittaa yhteen.

– Tämä onkin jo tekeillä kaikissa näissä joissa. Patojen purkaminen voi olla ratkaisu yksittäisissä pienissä kohteissa.

Energia-asiantuntija Pia Oesch Huoltovarmuuskeskuksesta toteaa myös, että pohjoisen vesivoimaa ei ole syytä purkaa.

– Vesivoima on arvokasta säätövoimaa, jota ei kyetä nykytekniikalla korvaamaan. Voimakkaassa muutoksessa oleva sähköjärjestelmämme tarvitsee enenevässä määrin säätövoimaa, jotta järjestelmä voi hallitusti vastata ilmastomuutoksen haasteisiin. Tavoitteena on, että Suomessa tuotettu sähkö on lähes kokonaan hiilidioksidipäästötöntä.

Oeschin mukaan vesivoiman vahvuuksia ovat myös sen uusiutuvuus ja kotimaisuus. Hänen mielestään Pohjois-Suomen voimatalousjokien, kuten Oulu-, Ii- ja Kemijoen vesistöjen kalataloutta on kehitettävä siten, etteivät toimenpiteet rajoita vesivoiman tuotantoa.

Mitä mieltä olet vesivoimaloista Pohjois-Suomessa? Voitaisiinko niistä osa purkaa kalastusmatkailun ja virkistyskalastuksen hyväksi? Pitäisikö koskia palauttaa luonnontilaan rakennetuilta padoilta? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (111)

Kaikki kemijoen padot joutaa purkaa, ne on rakennettu sillä lupauksella että, asukkaat saa edullista sähköä elämiseen, tämä Kekkosen lupaus on sivuutettu ja tarkoitus on vain tehdä mammonaa pörssiherrojen tileille! Ei näin, padot pois.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin , pärreenvalossa minutkin on tehty , onko ihminen valmis olemaan ilman valoja , kulutus kasvaa koko ajan , kohta kaikki vempaimet tarvitsevat sähköä nyky nuoriso ei osaa hampaita harjata vaan pitää olla sähköhammasharja , keski- ikäiset rouvat ei osaa kananmunia ja sokeri vispata vaan pitää olla sähkövatkain , mökkinaapuri isäntä ei saanut muurauslaastia sekottaa lapiolla vaan piti olla sähkömyllyt että pikkunen laasti satsi sekottu , niin kysyn että tarvitaanko vesivoimaloita ?.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pienvoimaloita ei tarvita, ei vaikutusta tuotantoon. Isommissa voidaan tuottaa sähköä myös niin että kala pääsee liikkumaan. Suomessa on useita kymmeniä patoja jotka voidaan huoletta purkaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ensin tulee todeta että vesivoima ei ole todellakaan päästötön energia muoto, asiasta löytyy paljon kansainvälistä tutkimustietoa=faktaa. Pienet tulee ehdottomasti purkaa, paras keino mielestäni tähän on lain uudistaminen niin että jokaisen tulee hakea laitokselle uusi lupa jossa ehtona on kalan vapaa liikkuminen jos vesistössä muuten edellytyksiä siihen. Siirtymä aika joko purulle tai kalateiden rakentamiseen. Suomessa on jo lähes 100 vuotta pilattu luontoa kyseisen energia muodon takia ja nyt on aika muutokselle, tämä on suunta myös maailmanlaajuisesti. Maassa voidaan ihan hyvin myös tuottaa vesivoimaa sekä parantaa kalojen elintiloja, yhteistyön avulla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aikaa laiskaa minulta Leikata&Liimata omasta eilisestä kommentistani tämän lehden ”Oulu kesällä 1939” -albumin yhdestä kuvasta, mutta siinä on aika kokonaisvaltaisesti oma kantani, joten menköön:

En tiedä, kuinka tiuhaan Oulun Energia perushuoltaa Merikosken voimalan, mutta ainakin Fortumin omistamilla laitoksilla on paraikaa menossa puolivuosisatainen päivityshuolto, jossa mm. niiden tehoa nostetaan entisestään. Tämä on tietysti ajankohtaista osana välittömintä energiatavoitetta eli siirtymistä täysin uusiutuviin (ja kotimaisiin) energianmuotoihin, yhdessä auringon ja tuulen lisääntyvän käytön kanssa (sekä tietysti akkuteknologian kehittämisen - maailmalla aurinkoa ja tuulta muunnetaan jo nyt sähköksi paikoitellen paljon nopeammin kuin sitä sähköä kulutetaan, mutta edistyneitä akkuja tarvitaan tämän ylituotannon tallentamiseksi pilvisinä ja tyyninä aikoina käytettäväksi).

Emme voi vielä tietää, mitä kaikkea puoli vuosisataa tästä hetkestä uudempi teknologia mahdollistaa, mutta itse toivoisin sekä tavoitteena että lopputuloksena olevan jokaiseen yksittäiseen asuntoyhtiöön asennettavissa oleva kohtuuhintainen & massatuotettava aurinko+tuuli -yhdistelmävoimala korkean kapasiteetin akkuineen, joka laajassa käytössä tekevät julkisen sähköverkon tarpeettomaksi ja jättävät koskien vapauttamisen (ja "jotenkuten korjaamisen," jota fyysisesti tuhottujen Jylhämän, Siitarin, Utakosken ja Sotkakosken tapauksissa tarvitaan) pelkäksi tahtokysymykseksi.

Kuten sanoin, tulevia teknologioita on hankala ennustaa, ja vaikka tuo edellämainitsemani olisikin mahdollinen, en tiedä ehtisikö se toteutua minun elinaikanani.

Sen kuitenkin tiedän sanoa, että se Oulujoki, jonka I. K. Inha aikoinaan kuvasi, on minulle se ainoa oikea Oulujoki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vesilaki on uusittava ja vaellusesteet on purettava. Pienet esteet nopeasti purkuun ja isompiin toimivat vaellustiet. Ihmisen on korjattava tekemänsä vahingot luonnolle. Tämän päivän sähkön tuotanto ei ole mitenkään riippuvainen pienistä voimaloista.... ei mitenkään. Tuotannollisesti tuhoavat enemmän kuin tuottavat yhteiskunnalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kerran rakennetut vesivoimalat kannattaa säilyttää, varavoimaloina ainakin. Vesivoimalla tuotettu sähkö on puhdasta, uusiutuvaa energiaa. Miksi luopua, ei ole hyvin perusteltua syytä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kala kannattaa ostaa kaupasta. samoin marjat. se on huomattavasti ekologisempaa näin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun joesta kaikki kalat kuolee on hiukan lapsellista puhua "päästöttömästä".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Iijoki vapaaksi ja myös muut valjastetut vedet. Vesivoima jokia patoamalla on ekologinen katastrofi eläin populaatioille sekä jokivarren ihmisille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pienvesivoimalat eivät käytännössä tuota yhtään mitään.
Joet on vapautettava kalojen kutualueiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Purkamisessa ei ole mitään mieltä. Veisvoima on puhdasta ja halpaa energiaa. Kun tuollaiset hienot vesivoimalaitokset on rakennettu niin totta kai on järkevää niistä tätä edullista sähköä ottaa. Ei kait sitä hyvää sähköä kannata hukkaan heittää. Vesivoimasta ei tule miljooniksi vuoisksi säteilevää saastetta, kuten ydinvoimasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitenkähän se meni tämän Pääkkosen oma rakentaminen ?? Tekivät saunan meren rantaviivaan, yhdessä vihreiden kansanedustaja Vartian kanssa.
Yrittäppä täällä saan edes puuvaja,tai leikkimökki rantaan. Ei onnistu. Nyt tämä Pääkkönen on muka joku vesistöjen suojelija. Vaikka oman saunan edusta on täynnä roskaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voidaan purkaa. Sähköähän ei tarvita kun tulee nämä uudet autot. Mikähän se käyttövoima oli kun on jäänyt unohtumaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihmettelikö joku, tarvitaanko sähköä? Millähän toimii mm: jääkaappi, pakastin, liesi, valaisimet, sähkösauna, pölyimuri, lämpöpatterit, laturit, sähköjunat, sähköautot.....vai ettei sähköä tarvittaisi? Aikaisemmat sukupolvet ovat rakentaneet hienot vesivoimalaitokset myös meidän iloksi. Vesivoimasta ei tule meille eikä tulevillekaan sukupolville ikuiseksi riesaksi vaarallisena sätelevää jätettä kuten ydinvoimasta. Luonto kiittää puhtaudesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikki pienet voimalat purkuun vain, esim. Siikajoesta. Käytännössä noilla pienillä voimaloilla ei nykyisin ole sähkön tuotannon kannalta mitään merkitystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikki kahvimylly voimalat joutaa purkaa poies! Siikajoki ollu 1 suomen parhaista lohijoista ennen... ei oo enää
Jotain tarttis tehdä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (111)

Uutisvirta

10:52
Ruotsissa räjähti E4-tiellä ja Tukholman Södermalmilla, henkilövahingoista ei ole tietoa
10:52
Rajoittavatko Kiiminkijoen tulvat rakentamista? Asiasta keskustelutilaisuus Ympäristötalossa
10:24
Selvitys: Sisäilmaongelmia esiintyy eniten peruskouluissa ja lukioissa, syynä useimmin kiinteistöjen ikä ja investointien puute – Ilmanvaihto yleisin ongelma
10:23
Viasat kaappasi jääkiekon MM-kisaoikeudet vuosille 2024–2028 – osa peleistä näkyy maksutta
10:20
EM-paikka toisi pelaajille 100 000 euron bonuksen – voisiko arvokisapaikka tehdä suomalaiselle jalkapallolle saman kuin Calgaryn olympiahopea jääkiekolle? Tilaajille
10:09
Avieroprosessin keskellä eläville annetaan tietoa ja tukea verkossa – yhteys ammattilaisen apuun Oulussa
10:07
Mies puukotti isäänsä vatsaan Oulussa – syyttäjä vaatii kolmen vuoden vankeusrangaistusta
34
Kivisydämen kausipaikoille olisi tunkua – joka viides paikka on vuokrattu pitkäaikaispysäköintiin
30
Kaatumisesta virisi keskustelu punaisen Baanan liukkaudesta – Kysyimme aiheesta liikenneinsinööriltä: ”Uusi asfaltti tuppaa aina olemaan liukkaampaa”
29
Kalen! kalluppi: Onko Oulusa toimiva joukkoliikenne?
29
Korkeassa rakentamisessa nähdään peikkoja – Oulun keskustan asukkaat pelkäävät viihtyisyyden heikkenevän ja vanhojen asuntojen arvon laskevan
16
Eduskunta harvinaisen samoilla linjoilla kaivoslain uudistamisesta: "Monikansalliset yhtiöt ovat kaivaneet rikkauksia maastamme ilmaiseksi"
15
"Minulle on ehdotettu monta kertaa seksiä vaihtokaupaksi yöpaikasta" – Koditon on entistä useammin nainen, mikä tuo uhan väkivallasta ja hyväksikäytöstä
14
Mielenterveyspalveluista tehdään Oulussa yksi kokonaisuus – päivystyksen yhteyteen perustetaan selviämisasema

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

17.10.

Fingerpori

17.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image