Kotimaa

Puheenaihe: Tarvitaanko syrjäkylille asuntojen ro­mu­tus­palk­kio­ta?

Nykyisin osassa Suomea asuntojen hinnat laskevat ja asuntoa voi olla vaikea myydä. KUVA: Timo Jokelainen
Kotimaa 4.2.2018 8:00 | Päivitetty 4.2.2018 8:38
Pekka Rahko

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa syrjäkylien asuntojen romutuspalkkioon.

Sauli Niinistö esitti Ylen vaalitentissä, että asuntojen arvon laskusta kärsiviä ihmisiä voitaisiin tukea rahallisesti. Tämä helpottaisi etenkin työn perässä muuttamista.

Vuokraturvan Timo Metsola vei ajatusta pidemmälle ehdottamalla muuttotappioalueiden asunnoille romutuspalkkiota. Metsolan mukaan näin myös vähennetään ylitarjontaa muuttotappiopaikkakuntien asuntomarkkinoilla.

Raadin ratkaisu äänin 3-2: asuntojen romutuspalkkiota ei tarvita.

Taivalkosken kunnanjohtaja Jukka Mikkonen pitää romutuspalkkiota hyvänä ajatuksena.

– Muuttotappioalueilla asuntojen markkinahinnat eivät vastaa niiden todellista arvoa ja tämä rajoittaa uudisrakentamista. Pitää olla varma siitä, että jää pitkäaikaisesti asumaan paikkakunnalle, jotta on perusteltua rakentaa talo tai ostaa huoneisto, jonka myyntiarvo ei vastaa hankintaa, Mikkonen pohtii.

– Mikäli vanhoille huonokuntoisille asunnoille saisi romutuspalkkiota, keventäisi se uudisrakentamiseen tarvittavaa lisärahoitusta ja toisaalta vaikuttaisi maisemakuvaan positiivisesti, kun vanhat röttelöt eivät jäisi pilaamaan maisemakuvaa, Mikkonen lisää.

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Johanna Laitala kertoo suhtautuvansa asiaan nykytietämyksellä varauksella.

– Tässä ei ole tullut esille, mistä asunnoista on kysymys, pelkästään omakotitaloista vai myös asunto-osakeyhtiöasunnoista? Jo nyt haja-asutusalueilla on paljon kylmiksi jätettyjä pientaloja. Miten käy kiinteistöveron maksuvelvollisuuden? Mitä jos asunto on asuntolainan vakuutena, Laitala kysyy.

– Ratkaistavaksi jää, mitä tapahtuu sille osalle lainaa, jonka panttina asunto on ja jota ei pystytä maksamaan kokonaan pois. ARA-vuokratalon purkukustannuksiin on jo nyt tietyin edellytyksin mahdollista saada avustusta. Avoimia kysymyksiä on paljon, jään odottelemaan asian mahdollista kehittelyä, Laitala toteaa.

Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg muistuttaa kaupungistumisen olevan tällä hetkellä valtatrendi monissa maissa, myös Suomessa.

– Ehkä kokonaan peruskorjaamattomien kokonaisten taloyhtiöiden kuten kerrostalojen ja rivitalojen osalta romutuspalkkio voisi olla mielenkiintoinen ajatus, jota kannattaisi tutkia tarkemmin, Mannerberg arvioi.

Jotta pystyttäisiin toimimaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, tulisi Mannerberg mielestä miettiä myös sitä, mihin ”romutettavista” taloista asukkaat muuttavat.

– Mikäli muutto tapahtuu työn perässä ja mahdollistaa sitä kautta kansantalouden turvaamisen ja syrjäytymisen vähentämisen, voisi ajatus olla yhteiskunnallisesti oikeutettu.

– Asunnon omistamiseen sisältyy aina riski siitä, että asunnon hinta ei kehity toivotulla tavalla. Tätä riskiä voi jokainen pienentää säästämällä oman asunnon lisäksi myös muihin kohteisiin, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen muistuttaa.

– Nykyisin osassa Suomea asuntojen hinnat laskevat ja asuntoa voi olla vaikea myydä. Yhteiskunnan maksama asuntojen ”romutuspalkkio” olisi tähän väärä ratkaisu, Kärkkäinen linjaa.

Tuki lisäisi Kärkkäisen mukaan byrokratiaa asuntomarkkinoille ja asettaisi alueita eriarvoiseen asemaan.

– Jos halutaan tukea muuttamista, muuttoveroksikin kutsutun varainsiirtoveron keventäminen olisi uusia tukimuotoja tehokkaampi ja tasa-arvoisempi teko.

Kempeleen kunnanjohtajan Tuomas Lohen mielestä äkkiseltään ajatus romutuspalkkiosta voi tuntua kiehtovalta, jopa loogiselta.

– Arvottomien ja asumattomina ränsistyvien asuntojen ongelma syrjäseuduilla on kiistaton. Romutuspalkkio on kuitenkin liian yksioikoinen ratkaisu tähän kehityskulkuun, Lohi näkee.

– Se olisi myös kyseenalainen signaali valtiovallalta syrjäseutuja kohtaan. Romutuspalkkion sijaan erilaisin purkuavustuksin voitaisiin kannustaa taantuvia alueita uusiutumaan, uudistamaan rakennuskantaa ja etsimään toimintoihin uusia tuulia.

Tuki tulisi Lohen mukaan kohdentaa erityisesti kuntiin ja taloyhtiöihin. Myös kiinteistöjen purkaminen ja kehittäminen ilman alaskirjausvaadetta lääkitsisi tilannetta.

Mitä mieltä olet asuntojen romutuspalkkiosta? Pitäisikö sellainen ottaa käyttöön? Mikä olisi sopiva palkkio purettavasta asunnosta? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (269)

Kurjistaminen vain jatkuu kässärin mukaan.
Vanhojen talojen purkamisavustuksia ei tarvita,
sillä se palvelee vain vauraampien suunnitelmia,
kun taas tällä tavoin jo köyhyysloukkuun ajetuilta
viedään tuhkatkin pesästä.
Ei mitään järkeä.
Kuka nyt enää syrjäkylille tulisi asumaan, vaikka
rakennettaisi uusia 15 - 30 neliön koirankoppeja.
Ei tässä maassa ole palkallisia töitä enää
juuri kenelekään, ei edes tämän maan suuremmissa
kaupungeissakaan.
Ei tänne tarvita mitään uusia rakennuksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voitaisiin aloittaa vaikka siitä, että noista asumiskelvottomilta taloilta ja tonteilta poistetaan kiinteistövero ensialkuun!
Miksi viranomaiset niin hanakasti kuitenkin haluaa verottaa noita tyhjillään olevia mökkejä?
Sekin on hyvä tietää, että noita syrjäteitä tarvitsee metsäteollisuus, jotta kaupunkilaislle riittää työtä ja toimeentuloa. Syrjäteiden ylläpito voidaan laskea yritystukiin kuuluvaan pottiin!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hirsitalo hengittää niinkquan kun asukkaita riittää,jos ei joku typerys ole laittanut muovia rrakenteisiin. Muovi on talojen tuhooja numero yksi. Olen purkanut aikoinaan hirsitalon joka oli tosi vanha ja kehikkokin oli jo kolmannella tontilla. Älkää hyvät kansalaiset romuttako talojanne. Hirsitalot vanhatkin ovat terveellisiä asuinsijoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On helpompi pitää sotaharjoituksia Natojoukkojen kanssa ja käyttää poltetun maan taktiikkaa. Tämän tästä,selvä juttu se on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vai käy sivukylien autiotalot kirkonkylän herrojen silmiin ja ihan maisemat pilaavat.Se on jokaisen oma asia mitä omille rakennuksille tekee.Vuokrata ei kannata edes huonoa,kohta sotkettu ja revitty mikä irti lähtee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Noita kukaan edes vuokraa vaikka euron vain pyytäisit.
Kyllähän se vaan on jo terveydellisestikin hyvä, että noita homeisia taloja purettaisiin, eikä niitä käytetä edes kesäasuntoina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ootko tosissasi kun luulet kaikkien olevan homeisia?Ei ole pilattu sisäkylppäreillä eikä saunoilla.Muovit on jätetty kirkonkylän rakentajille.Ilma kiertää ja terveinä pysytty.Mieti miten kaupunkikoulut homehtuu ja vertaa niitä maaseudun vanhoihin puukouluihin.Kaupunkilaisille kelpaisivat kyllä kesämökeiksi vaan ilman pitäs antaa.On se eritoista asua maalla ja katella kunnolla tehtyjä taloja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä se talo homehtuu ajan saatossa ihan ilman sisäkylppäriä ja saunaakin ja muoveja.
Ammatikseni noita mörskiä purkavana, niin 90 % on vanhat talot homeessa, vaikkei ole saunaa ei kylppäriä.
Menee kirkonkylällä kaupaan, niin jokainen haisee vaatteistaan homeelle kilometrin päähän, sitä kun ei vaan homeeseen tottunut itse haista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksi juttu on home ,homehtuminen tapahtuu asutuskeskuksissa ja hajaasutusalueilla.Vanhat runkotiestä 20-40 km pistotienpäässä olevat asuinrakennukst vaatii tien ylläpidon minkä veronmaksaja maksaa.Lyhyellä välillä ajateltuna tulee töitä tienpidosta,mutta tehdystä mitä tulee hyötyä on vähäinen.Tässäajassa ei paikkoihin irtoais rakennuslupaa ainakaa vakituiseen asumiseen.Tunnettu kaivosalueen laajeneminen katkasee tieyhteyden ja uuden tien rakentaminen maksaa 5 miljoonaa.Olis halvempaa tarjota alueela oleville asukkaille kiinteistöstä hinta minkä kiinteistövälittäjä arvioi ja pikkusen päälle.Säästyttäis turhilta miljoonien kustannuksilta.Onko joillekki muuttaminen niin vaikiaa.30-60 km.Toiset muuttaa kotimaassa työnperässä 2000-3000 km sitten Etelä -Amerikkaan sieltä Aasiaan sieltä Eurooppaan sieltä Suomeen eikä ole ollu varaa valittaa,ei korvauksi ,näkkileipä on juoksuttanu.Samalaulu oli Vuotosaltaan rakennuslupa jutussa olis ollu syrjässä olevilla hyvä mahdollisuus päästä kiinteisöistään eroon,

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kunnat etunenässä ostamaan autiotaloja. Jos hirsirakennuksia,mahdollista siirtää jokien +yleensäkin vesist. varsille. Jopa on kysyntää. tarkoitetut suomalaisille,helsinkiläisille ekaks tarjota. Keskieurooppalaisille. Ja loppuja valtiolle vuokrahommina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuskinpa kunnat noita mökkejä haluavat, sillä kaikissa asuu jo home. Poltto irtaimistoineen on se terveystarkastjan karu ohje.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eivätkö vakuutusyhtiöt voisi tulla avuksi? Ensin maksetaan vuosikymmenet palovakuutusta, joka sitten tarpeen vaatiessa muutettaisiin romutusvakuutukseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä sitten kun etelässäkin alkaa jo nyt olla laajoja hylättyjä alueita? Keskittymisestä hyötyy lopulta ehkä kymmenen prosenttia maan väestöstä. Muut menettävät kaiken ja moni on jo menettänyt näissä jatkuvissa "rakennemuutoksissa". Tämä tietoisesti aiheutettu sekasorto on velkauttanut koko maan mutta sekasorrosta hyötyvät pitävät sitä yllä niin kauan kunnes enemmistö väestöstä pysäyttää tämän järjettömyyden.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asiaa voi ajatella monelta kannalta. Entä jos joku ostaa, ostelee, ostellut asuntoja maalta sijoitusmielessä tehden niillä rahaa itselleen. Miksi sitten siitä pitäisi vielä valtion maksaa jos haluaa päästä eroon kiinteistöistä joihin ei ole halunnut tehdä mitään remontteja tms.
Ajatus varmaan ok, mutta monta on mutkaa matkassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa näyttää sitkeässä elävän käsitys yksityisomistuksen suojan katoamisesta jos asukas muuttaa pois maalla sijatsevasta yksityisasunnostaan.
Koska omistaja ei ole vartioimassa omaisuuttaan voi sille kuka tahansa hetken mielihäiriössä keksiä muuta käyttöä ilman omistajan lupaa.
Se mikä ei erikseen laissa ole kiellettyä on sosialismissa sallittua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Autiotalot ovat osa historiaa. Jos tekee jo alunperin huonon/väärän investoinnin maaseudulle, miksi siitä virheestä pitäisi yhteiskunnan maksaa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samoin voi kysyä miksi yhteiskunnan suulla vingutaan perään, jos joku myy maaseudulta kiinteistön ulkomaalaiselle? Esim. Venäläiselle. Nythän yhteiskunta voisi ostaa nämä kiinteistöt itselleen, ettei niitä myydä ulkomaalaisille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä myyn venäläisille tontit ja asunnot mielihyvin ne ainakin maksaa hinnan minkä sanot.
Minä kun en suomalaisista piittaa kateellisa vain ovat, venäläinen parempi, semmonen mies minä olen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (269)

Uutisvirta

63
Oulun merikylpylän työt voivat alkaa muutaman kuukauden päästä – tavoitteena avata ovet asiakkaille keväällä 2020
58
Oulu saa kaupunkipyörät jo ensi kesäksi: 600 polkupyörää ja 60 asemaa eri puolille kaupunkia, pyörät eivät käytössä talvella – "Selkeä panostus pyöräilyn kehittämiseen"
57
Oulun ja kuuden muun kaupungin johtajat vaativat tunnin junayhteyttä Oulusta Kokkolaan, Rovaniemelle ja Kajaaniin
35
Oulussa tullut ilmi yhä enemmän törkeitä lapseen kohdistuneita seksuaalirikoksia – "Asunnossa on useampia henkilöitä, jotka käyttävät lasta hyväkseen"
30
Oulun julkisten pyöränhuoltopisteiden pumppu petti parissa viikossa – kaikki lähetetty tehtaalle korjaukseen
24
Ministeri Berneriä hiillostettiin Trafin rekistereistä: "Julkisesta ajokorttitiedosta on tullut työkalu henkilötietojen varastamiseen"
19
Woltin kautta voi tilata lemmikeille ruokaa ja herkkuja Oulussa – sillin makuinen jäätelö koirien joulu-uutuus

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Vihreät venäjän erikoisjoukot

Suomi se porskuttaa milloin Ruotsin vallan alla, milloin Venäjän vallan alla ja nyt Eu:n vallan alla. Lue lisää...
Kotomaa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

14.12.

Fingerpori

14.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image