Kotimaa

Puheenaihe: Riittääkö Suomessa puuta kaikkiin tehtaisiin? "Met­sä­va­ro­jem­me myönteinen kehitys jatkuu, mikäli met­sä­po­li­tiik­ka kannustaa aktiiviseen met­sä­ta­lou­teen"

Metsäteollisuus suunnittelee lisää tehtaita muun muassa Kemiin, Kemijärvelle, Kuopioon ja Paltamoon. KUVA: Janne Körkkö
Kotimaa 12.5.2019 8:00
Erkki Hujanen

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa metsäteollisuuden aikeisiin investoida uusiin tehtaisiin.

Metsäteollisuus suunnittelee lisää tehtaita ainakin Kemiin, Kemijärvelle, Kuopioon ja Paltamoon. Metsäalan historian suurin investointi Äänekosken biotuotetehdas käynnistyi yli vuosi sitten.

Aikomukset lisäisivät väistämättä metsien hakkuita, mutta riittääkö Suomessa puuta metsäteollisuuden tarpeisiin? Ja miten käy ilmastonmuutokselle sekä lahopuille, linnuille, liito-oraville tai mustikkasadolle?

Ratkaisu äänin 3-2 kyllä puuta riittää tehtaisiin.

Metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä sanoo, että on epärealistista odottaa, että kaikki tehdassuunnitelmat toteutuisivat.

– Jokaista investointia pohditaan huolella, ja kysymys puun riittävyydestä on olennainen, Niemi sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa on puuta enemmän kuin koskaan.

– Metsävarojemme myönteinen kehitys jatkuu, mikäli metsäpolitiikka kannustaa aktiiviseen metsätalouteen ja vältytään laajoilta metsätuhoilta. Luonnonvarakeskuksen laskelmiin perustuen puun käyttöä voidaan lisätä kestävästi. Puun käytön lisääntyessä on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Tutkimusjohtaja Paula Horne Pellervon taloustutkimuksesta PTT:stä huomauttaa, että Suomeen ei perusteta kannattamattomia tehtaita. Hänkin uskoo, että kaikki tehdasaikeet eivät toteudu.

– Lopputuotteiden ja raakapuun markkinat sekä ympäristöpolitiikka vaikuttavat investointisuunnitelmiin. Puunkäytön lisäys on jo nostanut puun hintaa. Puuta riittäisi metsien kasvun kiihtyessä, mutta kestävät hakkuurajat tulevat ensin vastaan. Metsät ovat tärkeä hiilinielu. Mutta ilmastokysymystä ei ratkaista vain nielujen avulla, vaan päästöjäkin pitää vähentää. Hakkuiden lisääntyessä pitäisi lisätä myös biodiversiteetin suojelutoimia, Horne sanoo.

Hänen mielestään metsäteollisuus ei ole vain kotimaisen puun varassa, sillä ulkomaisen puun, hakkeen ja kotimaisten sivuvirtojen käyttö lisääntynee.

Johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskus Lukesta sanoo, että investoinnit lisäisivät puun käyttöä vasta 2020-luvun lopulla. Puuntuotannollisesti kestävät hakkuumahdollisuudet ovat tuolloin yli 90 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

– Puun saatavuus voi muodostua ongelmaksi, jos kysynnän ja tarjonnan puutavaralajirakenne ja hintaodotukset poikkeavat toisistaan. Suomen metsien hiilinielun noin suuri hakkuiden lisäys lähes nollaisi.

Korhosen mukaan hakkuiden lisäyksestä tulisi kuitenkin ilmastohyötyjä, jos puulla korvataan fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita.

– Metsien monimuotoisuuden edistäminen samanaikaisesti noin suuren hakkuiden lisäyksen kanssa olisi haastavaa, mutta ei mahdotonta, Korhonen toteaa.

Jyväskylän yliopiston soveltavan ekologian professorin Mikko Mönkkösen mielestä jo nykyiset hakkuut ja harventaminen ovat suurin yksittäinen uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle. Hänen mukaansa hakkuutason nostaminen nykytasosta vähentäisi uhanalaisten lajien elinympäristöjen ja resurssien, esimerkiksi lahopuun määrää merkittävästi.

– Hakkuiden lisääminen ei siis ole ekologisesti kestävää. Lisääntyvä puun korjuu metsistä myös pienentäisi metsien hiilinielua, vaikeuttaisi siten tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpenemistä 1.5 asteeseen ja siirtäisi vastuun ilmastotavoitteiden saavuttamisesta talouden muille sektoreille.

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Höltän mukaan tehtaita suunnittelevat yhtiötkin tietävät, että puusta käydään kilpailua ja sitä ei tule riittämään kaikille. Kaikkien tehdassuunnitelmien toteutuminen on siksi epävarmaa.

– Hakkuut saavuttivat tai ylittivät Luonnonvarakeskuksen mukaan puuntuotannollisesti kestävän hakkuutason jo toissa vuonna yhteensä seitsemässä maakunnassa. Keinot näihin ylisuuriin hakkuumääriin puuttumiseksi ovat vähissä ja lisää vaan tavoitellaan. Lisääntyvät hakkuut merkitsevät väistämättä vahinkoja metsäluonnolle, hiilinieluille, metsien virkistyskäytölle ja monille vesistöjen vedenlaadulle, Hölttä sanoo.

Mitä mieltä olet metsäteollisuuden uusista tehdassuunnitelmista esimerkiksi Kemiin, Kemijärvelle tai Paltamoon? Riittääkö kaikkiin niihin Suomessa puuta? Miten käy ilmastonmuutoksen tai metsäluonnon monimuotoisuuden? Vastaa kommentoimalla tätä juttua kommenttikentässä tai Facebookissa.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (80)

Kaidin suunnitelmat älyttömiä, ulkolaiset yhtiöt tulevat suomeen vain saadakseen toimintansa alkurahoitukseksi, yritystukien- ja työllisyystukien kautta alkupääomaksi. Miksi pitäisi puusta jalostaa autojen polttoaineeksi, kun meillä ja muualla maailmassa on biojätettä valtavasti josta voidaan jalostaa kaasua autojen polttoaineeksi, jätteiden uusiokäyttöä, jätteiden uusiokäyttöä kansalaiset. Akkujen raaka-aineen saantikin on rajallista, jossakin vaiheessa loppuu niidenkin raaka-aineen saanti kuin kaivannaiset ehtyvät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tehometsätalous tuottaa samanlaisen ihmetyksen aiheen kuin tehomaatalous, humus katoaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä ilmastohössötys on vuosisadan vedätys, paljonko merenpinta on noussut viimesen sadan vuoden aikana, ei yhtään ihan samassa ollaan kuin 100v sitten ja malediivit piti olla jo uponnut 10v sitten, että sellasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Unohtuiko, mitä muuta haittaa siitä on kun metsät kaadetaan. Puut juovat usean sata litraa vettä vuorokaudessa, kuinka sitten käykään, kun puut loppuu ja pojoisen meri alkaa sulaa, hukumme kaikki suohon ja tulviin. Maat palaa taisin soiksi niinkuin ne on olleet, sitä se ihmisten rahanahneus tekee. Oravan pyöränpyörittäjät eivät ajattele mitään muuta kuin rahaa. kaikki metsät tukevat meidän hyvinvointiamme maahan. Ei pidä alkaa kaatamaan urakalla useita tehtaita varten, vastaan tulee se susi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten niin ei riitä? Ajaa Suomessa etelästä pohjoiseen, maisemat yhtä metikköä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, se on puupeltoa, ei metsää. Se on lajiköyhää viljelmää. Kaikki biodiversiteettimittarit huutaa punaisella, nyt on metsien raiskaaminen lopetettava. Avohakkuut pitää lopettaa heti ja siirtyä jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon. Lajien häviäminen pitää ottaa todesta ja uhanalaisten lajien elinolosuhteiden palauttamisesta pitää tehdä prioriteetti. Kun ekosysteemit joutuu syöksykierteeseen, ihmislaji tuhoutuu niiden mukana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä puuta riittää,jos tehdään kuten osata teki viisikymmentä luvulla,olin itse silloin hakkuu,hakulogiikkaa töissä taivalkosken jutun seudulla.nyt siellä on tosi hyvät metsät ja on jo tehty parikymmentä vuotta sitten,nyt on jo tukkipuuta ostettavissa .metsä kasvaa joka päivä .joten lopetetaa höpötys sikseen.!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Missään muussa maassa maailmassa ei olla näin epäisänmaallisia, kuin Suomessa.
Sellutehtaat tekee puusta tuotetta, joka jatkojalostetaan täysin muualla kuin Suomessa, siellä syntyy pääasiassa työpaikat varmasti yli 90 prosenttia.
Selluloosasta on Suomessa kehitelty kangasta, jota mainostettiin itsenäisyyspäivän juhlissa , mutta päällimmäisenä kankaasta jäi mieleen veteraani joka pelasi Jenni Haukion hameen, joka oli vähällä revetä hajalle kun tarttui johonkin.
Epäisänmaallisia ollaan, pörssiyhtiöt ja keinotteljat on tärkein, ei Suomen kansalaisten työllistäminen,vaikka meillä puuta kasvaa.
Suomessa on pohjavesi korkealla, toisin kuin Saharaa ja mm. Etelä Euroopassa, Englannissa jossa metsät hakattu pois, metsää on mahdotonta saada koskaan takaisin, luonnossa on niin suuret muutokset tapahtuneet, nyt yhtiöt ovat Etelä Amerikassa tekemässä uusia Saharoita, mutta enää se ei onnistu, siksi Suomen metsät hakataan sellun raaka-aineeksi, joka viedään muihin maihin jalostettavaksi mm. paperiksi, kartongiksi, sellustahan voidaan valmistaa maailmalla osaajien käsissä ihan mitä tahansa, toisin kuin Aalto yliopiston Presidentin vaimon juhlapuvun kangas, joka oli täysin epäonnistunut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jo vain tuota metsää riittää, antaa tulla tehasta vaan. Katellahan, joko sitä sitten vaikka möiskin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ole järjen häivää, ellei bio-hämäyksen lopputuote ole viennissä kilohinnaltaan kymmenkertainen sellun hintaan nähden ylöspäin. Hiilinielujen tuhoamiseen ei maallemme ole varaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei tietenkään puuta riitä kaikille hankkeille. Menee ja hankkii tietoa, ettei tarvitse täällä paljastaa ahneuttaan ja tyhmyyttään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä unohtuu ongelman toinen puoli kokonaan, se mihin puuta käytetään. Ainakin roskaposti jota koteihimmme tungetaan, on täysin turhaa puun käyttöä. Paperinkierrättäminen voi olla hyvä asia, mutta miksi on päädytty kierrättämään tarpeetonta. Kannattaisi edes laskea kuinka paljon puuta käytetään suoramainontaan. Määrän voisi lisätä käytettävissä olevaan metsävarantoon, mutta tietysti myös tuotannon tarve alenee. Juuri nyt olisi syytä liimata omaan kotioveen lappu "Ei mainoksia". Voisi siihen kirjoittaa myös "Ei ilmastomuutokselle".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puulle ja maitotuotteille käyttökiellot päälle ja kaikki kepulaiset kortistoon. Voitte kikyttää käpyjä. Myös lihatuotteet boikottiin. Lidlistä saa halvemmalla ja parempaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei riitä kaikkiin - ja erittäin hyvä niin, koska silloin on paine lakkauttaa matalimman jalostusarvon sellunkeittolaitokset ja antaa puuvaramme paremmin tuottaviin laitoksiin esim. kangasteollisuuden jatkolajosteisiin edelleen maassamme valmistettaviksi lopputuotteiksi saakka.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen pitäisi satsata metsien hoitoon entistä enemmän, taimikonhoitotöitä rästissä vaikka kuinka paljon ja ensiharvennuksia, metäs kasvaa sitä enemmän mitä paremmin sitä hoitaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Metsät varmasti riittää ja kasvu nopeutuu, kun metsää hoidetaan. Niitä valtavia Pohjois-Suomen metsäalueita kun ei nää kaupungin parvekkeelta, kannattaa mennä katsomaan, niitä riittää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitäisi muistaa erottaa toisistaan sen mistä puhutaan ja mitkä on vaikutukset. Metsävaroja, silloin kun niitä käsitellään yksisilmäisesti vain teollisuuden puuvarantoina kyllä riittää tässä maassa. Metsävaroja, silloin kun otetaan huomioon myös luonnon monimuotoisuus ja virkistysarvot onkin sitten jo ihan eri asia. Metsäluontomme on jo nyt haukkomassa henkeä, joten hakkuutavoitteita pitäisi pienentään jos ajattelemme asioita muidenkin kuin metsäteollisuuden osakkeenomistajien edun kautta.

Yksinkertaistettuna voi sanoa että puuta on, moniarvoista metsää ei.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juurikin näin, olipa hyvin sanottu. 2000-luvulla on hakattu 40% suojelualueiden ulkopuolisista vanhoista metsistä! Hulluus alkaa nyt näkyä, kun ihan tavalliset lajitkin ovat häviämässä. Surullista yksitoikkoista mäntypeltoa riittää silmänkantamattomiin, luonnon ja lopulta ihmisen kannalta kestämätöntä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (80)

Uutisvirta

19:20
Ettan hopeajoukkueessa loistaneiden Ronkaisen ja Jokelan siirroille sinetti – "Hienoa, että pystyn ottamaan urallani askeleita eteenpäin"
19:00
Lapissa makea maistuu enemmän kuin missään muualla Suomessa – kaamoksella ja turismilla näppinsä pelissä Tilaajille
18:30
Museokortin kesäkampanjan seikkailija saapuu Oulun museoihin – "Jos näet minut livenä, tule juttusille"
18:00
Nuorella karhulla on ollut etujalassaan kiinni näätärauta jo yli vuoden – nyt viranomaiset pähkäilevät, mitä eläimelle tulisi tehdä Tilaajille
17:49
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen vierailee Oulun pääkirjastossa elokuun lopulla
17:28
Pappa-Tuntureilla pohjoisen tuntureille – läpi Suomen mopoilla matkaavat miehet pysähtyivät Oulun Heinätunturilla
17:25
Pappa-Tuntureilla Heinätunturin huipulle
89
Oulun poliisilaitoksen sisäilmaongelmat jatkuvat, osa väestä välttelee Hiukkavaaran tiloja – Työsuojeluvaltuutettu: "Kyllä siellä aika tyhjää on"
30
Iran: Diplomatian tie on suljettu Yhdysvaltain pakotteiden takia
28
Matkanjärjestäjä TUI Finland lopettaa punaisen lihan tarjoamisen yhtiön omilla lennoilla
27
Ennätysmäärä Ferrareja saapuu Nallikariin – roomalainen Ferrari Club Passione Rossa vierailee Oulussa
23
Oulun kaupunginhallitus myönsi Torihotellille jatkoajan tiukoilla ehdoilla – kaupungille 800 000 euron vakuus
23
Biologi kouluttautuu nyt 12 viikossa koodariksi, kun oman alan töitä ei löytynyt – pikakoulutuksista toivotaan apua ohjelmistoalalle
18
Qstockin kahden päivän liput myyty loppuun kuukausi ennen festivaalia – tältä kesältä odotetaan uutta kävijäennätystä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Juhannusjuhlat 1944

173 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suomen on aika ottaa markka takaisin

Kansa voisi olla tyytyväinen kunnes ensimmäinen devalvaatio tai muu markan arvon romahdus nostaisi tuontitavaroiden ja p... Lue lisää...
Devalvaatio

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image