Kotimaa

Puheenaihe: Pitäisikö hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­sen suuruus sitoa lakiin? – "Tarkoittaa noin 250 miljoonan euron lisämenoja"

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa hoitajamitoitukseen. Kuinka monta hoitajaa tarvitaan yhtä ikäihmistä kohden sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä? Arkistokuva. KUVA: Raija Suopajärvi / Arkisto
Kotimaa 10.2.2019 8:00
Pekka Rahko

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa hoitajamitoitukseen. Kuinka monta hoitajaa tarvitaan yhtä ikäihmistä kohden sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä?

Kysymys nousi esiin, kun Valvira määräsi Kristiinankaupungissa vanhusten hoivakodin keskeyttämään toimintansa hoitotyöhön liittyvien epäkohtien ja laiminlyöntien vuoksi, ja asia on puhututtanut parin viimeisen viikon ajan eduskunnan välikysymystä myöten. Pitäisikö hoitajamitoitus sitoa lakiin?


Raadin
ratkaisu äänin 3–2
: hoitajamitoituksen suuruus pitäisi sitoa lakiin.

– Jo aiemmin tiedossa ollut ja nyt viime viikkoina julkisuuteen noussut ikävä kokemus on osoittanut, ettei suosituksia noudateta, Oulun vanhusneuvoston puheenjohtaja Aulikki Heinonen perustelee kyllä-vastaustaan.

– Alalla on tulevaisuudessakin monen kokoisia, erilaisia työtapojakin noudattavia toimijoita niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Tarvitaan selkeä lakiin kirjoitettu mitoitus ja myös nopeasti voimaanpantavat ja vaikuttavat sanktiot lain rikkomisesta, Heinonen lisää.

– Kyllä, koska hoitotyö on työtä, jonka riittävistä henkilöresursseista tulee huolehtia, Turun yliopiston hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi painottaa.

– Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen! Henkilömäärän toteutuminen ei yksin ratkaise asiaa. Oleellisempaa on, että ikääntyneiden hoitotyössä on asialleen omistautuneita ammattilaisia, jotka aidosti kunnioittavat ikääntyvää ihmistä ja hänen yksilöllistä elämänkokemustaan.

– Hyvä hoitotyö vaatii myös tietoa ja osaamista! Tarvitaan lisää käsiä, mutta tarvitaan myös näyttöä, vastuullista johtamista ja riittävästi koulutettuja ammattilaisia. Mutta resurssiarviot ovat paikallaan ja jostain tulee lähteä. Muistetaan myös, että suurikin määrä ihmisiä voi yhdessä toimia epäeettisesti eli määrää ei yksinään voida pitää riittävänä kriteerinä, Leino-Kilpi huomauttaa.

– Pelkäänpä, ettei tällä valtakunnallisesti todella isolla satsauksella vanhustenhuoltoon – yli 4 000 työntekijää ja yli 200 miljoonaa euroa – saada vastattua kokonaisuutena vanhustenhuollon järjestämisen tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin, Oulun kaupungin vanhustyön johtaja Anna Haverinen pohjustaa ei-kantaansa.

– Eniten mietin riskiä sille, että henkilöstöä siirtyy tämän mitoituksen lakisääteisyyden perusteella kotihoidosta asumispalveluihin. Silloin käy niin, että vanhustenhuollon kokonaisuudessa yhden palvelun resurssointi aiheuttaa resurssivajetta toisessa kohdassa.

– Minusta ratkaisua todennettuun ongelmaan tulisi etsiä kokonaisuuden tarkastelun kautta, ei yhden kohdan ratkaisulla, Haverinen toteaa.

– Tarvitsemme laatukriteerit hoidolle ja hoivalle. Henkilöstömitoitus pitää suhteuttaa yksilökohtaisen hoivan tarpeeseen ja maksaa tuottajalle korvaus sen mukaisesti, ei-vastaukseen päätynyt Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas toteaa.

– Isoin haaste on, miten yhteiskunta pystyy vastaamaan asiakasmäärän kasvamiseen ja kuinka rahoitus turvataan. Jos 0,7 hoitajan mitoitus kirjataan lakiin, se tarkoittaa noin 250 miljoonan euron lisämenoja vuodessa, Rajakangas laskee.

– Työvoiman saatavuuden varmistamiseksi tulee ottaa käyttöön kaikki keinot. Edellytykset hyvälle hoidolle luodaan kunnissa: ne suunnittelevat hoito- ja palvelujärjestelmää ja tekevät palvelupäätökset ja toteuttavat niitä.

– Vanhustenhoitoon tarvitaan hoitohenkilöstön minimimitoitus. Hoitajiin ei voida laskea kuin alan tutkinnon suorittaneet ja että hoitajamäärät lasketaan kokopäiväisinä työsuhteina, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola pohjustaa kyllä-kantaansa.

– Mitoituksen pitää vastata siihen, että toiminta on voimavaralähtöistä, hoitaja auttaa vasta sitten kun ei ihminen itse kykene. Tutkitusti hyvä perushoito, lääkitys, ruoka, vuodepaikka, ulkoilu ja viriketoiminta vaatii aikaa 168 min/vrk yhdelle potilaalle, jolloin minimimitoitus on 0,65.

– Viriketoiminta ja sen toteuttaminen pitää nähdä vanhusten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja lisäämiseen tähtäävänä hoidollisena toimintana, Paavola lisää.

Mitä mieltä olet hoitajamitoituksesta? Voit kertoa mielipiteesi kommentoimalla juttua alla olevassa kommenttikentässä tai Kalevan Facebook-profiilissa.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (212)

Käytettiin rahaa miten paljon tahansa tai koskaan ei pitäisi unohtaa että vanhus voi myös auttaa itseään. Tietysti osa vanhuksista on niin heikkokuntoisia että tarvitsevat kaiken tuen. Ne jotka vielä voivat auttaa itseään niin heillä pitäisi olla siihen mahdollisuus. Ylös ulos ja lenkille pitäisi olla perustuslaillinen oikeus ja jopa velvollisuus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työntekijöitä löytyy suomesta ja jos ei ole tarpeeksi niin Virosta, Venäjältä ja vaikka afrikan maista.
Kaikkien ei tarvitse olla sairaanhoitajia eikä edes suuresti koulutettuja.
Ennen hoidettin omat vanhukset kotona tai asuivat ja tekivät siellä jotain askareita.
Valtio joka ei huolehdi omista lapsista tai sairaistaan tai vanhuksista, lakkaa ennemmin tai myöhemmin olemasta kokonaan.
Ensi keväänä on oikein hyvä mahdollisuus suomalaisilla valita uusi eduskunta.
Käyttäkää ihmiset järkeä kun valitsette ehdokkanne.
Rahaa suomesta löytyy, muuta ahneudella ja itsekkyydellä nyt pilataan asioita, jotka on sotien jälkeen kuntoon laitettu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä pitäisi yksityisten ja kuntien vanhainkodeille asettaa laki. Tämä ongelma ei ole ainoastaan yksityisten vanhainkotien hoito ongelma. Kannattais myös tutkia kuntien kun vanhainkodit ja vanhusten palvelu talot

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valintojahan pitää tehdä aina. Kumpi on mielestänne tärkeämpää ikääntyneiden, vammaisten ja puolustuskyvyttömien hoito vai työikäisten terveiden ihmisten toimeentulon rahoittaminen valtionvaroista? Miettikääpä tätä ansiosidonnaista työttömyysturvaa puolustavat. Tästä rahasta riittäisi vaikka 10 kertaiseen hoitajamitoitukseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näitä kahta asiaa ei voi verrata keskenään. Taas menee poliittinen ideologia sekasin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sitä vois vielä miettiä, omaiset vanhusten lapset ja lastenlapset kuluuku heille mikään jos samassa kaupungissa asutaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, oikeusministeri Antti Häkkänen arvioi tiedotteessa, että laiminlyönnit ja epäasiallinen kohtelu voivat täyttää useiden rikosten tunnusmerkistöä.

Esimerkiksi heitteillepanon, petoksen ja väärennöksen tunnusmerkistö voi hänen mukaansa täyttyä eri toimenpiteissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

- Ensin kilpailutetaan hinnalla, jolloin voittaja on aina se yritys joka maksaa veronsa minne tahansa muualle kuin Suomeen.
- Toiseksi unohdetaan tahallaan sopimussakot laiminlyänneistä.

Syytteeseen tulisi asettaa yhteisen hyvän valvojiksi asetetut virka- ja luottamusmiehet.
Yhteisen omaisuuden pumppaaminen vastikkeetta ulkomaille täyttänee edes jonkinlaisen petoksen tunnusmerkit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tätä rahan pumppaamista yli rajojen on ajamassa kuin käärmettä pyssyyn kokkareet ja muutkin miljonääri keskustalaiset etunenässä.
Eiköhän äänestetä tämä malli nurin nyt seuraavissa vaaleissa. Julkishallinto järjestäkööt vanhus- ja terveyspalvelut, ei pörssiyritykset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Riittää kun otetaan kilpailutuksessa huomioon kilpailuttajan alueelle palautuvat verotulot. Siten raha pysyy siellä minne se kuuluu.
Ja sopimuksiin tehdään sellaiset sakkopykälät, että homma hoituu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei meidän tarvitse hakea kuuta taivaalta vanhusten hoidossa. Kun meillä on lämpö ruoka ja puhtaus. Se meille riittää. Tuntuu uskomattomalta nämä jutut. Rahat kyllä löytyy, jos ajatellaan että Berner lupasi Ahvenmaalle 14 miljoona euroa, että sote toteutuu. Tuntuu että vanhukset lokeroidaan johonkin. Näin ei voi olla. Tiedän keskusta kumartaa ja pokkaa kokoomuksen kanssa kun vaan yksikin vanhus heittää veivin.
Taivaan Isä ottaa ja antaa. Sipilällä ja kokoomuksella oli Taivaan Valtakunnan avaimet. Miten He käyttivät sen. Ikää ei tarvitse hävetä. Kiitos jokaisesta päivästä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä haisee kenen puolella kokoomus on. Näihin rahan aineisiin yrityksiin ovat valinneet nokkamiehiä ja naisia, jotka ohjailevat rahoja näihin yrityksiin. Eivät halua muuta kuin tuottoja sijoittajille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitäisi olla yksinkertaista; jokaiselle hoitoalalle riittävä määrä hoitoalan tutkinnon suorittaneita. Tuo 0,7 tutkinnon suorittanutta on hyvä vanhus-, vammais-, mielenterveyspalveluihin. Heidän lisäkseen tarvittava määrä "laitosapulaisia" jolla nimikkeellä ennen on hoitoa avustavia työntekijöitä kutsuttu. Näin työllisyyskin nousisi siihen seuraavaan tavoitteeseen. Ja työtätekevät ihmiset kiittäisivät asukkaitten/potilaitten ohella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei, koska määrä ei ratkaise. Asenne ja motivaatio ratkaisee. Kukaan ei halua julkiselle hoitoon, mutta yksityisiä suljetaan... vasta syksyllä oli täysi määrä hoitajia talossa, mutta ay-liike ohjeisti ettei vanhuksille anneta ruokaa. Miksiköhän niitä hoitajia siellä pyörii? Pitäiskö keskittyä olennaiseen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä julkisille on halukkaita , on yksityinen puoli nähty . Ei rikkaatkaan saa hoitoa yksityisellä jos ei ole hoitajia . Muistakaa päättäjät vanhuus tulee kaikille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jahas, meillä päin kyllä - jos rahaa on - yksityinen puoli on pikkuasioissa halutumpi, mutta jos flunssakuumetta suurempaa tai pitkäaikaisempaa tarvitaan, niin julkinen on monelle kansalaiselle edullisempi, paremmin saatavilla ja varsin laadukas.

Yksityisiä suljetaan tällä hetkellä laatuongelmien vuoksi. Ja totta, JHL lakkoili, ja totta kai lakkoilu - mitä myös yksityisellä puolella tehdään - vaikuttaa toimintaan. Vielä lakko-oikeus on - ja kun katsoo menoa, niin lakko-oikeus Suomessa tulee myös säilyttää. Kyllähän se kynnys lakkoilla on varsin korkea, ja useimmiten työntekijäpuolella on aika lailla mitta täynnä väärinkohtelua, kun lakkoon ryhdytään. Lakossa tulee taloudellisestikin sen verta kuluja, että tärkeitä asioita lakoilla yleensä ajetaan. Vaihtoehtona on toki työntekijän aseman kurjistaminen ja työntekijäpula. Mikä esim. hoitoalalla alkaa olemaan arkipäivää. Palkka, vastuu, johtaminen ja työkuorma ovat melkoisessa epäsuhdassa. Kymmeniä tuhansia hoitajia on lähtenyt kokonaan pois hoitoalalta muihin töihin!!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen ajatellut asiaa ja pähkäillyt hoita-alalla olevaan ns;kriisiä.
Tottahan toki raha on se mikä meitä jokaista motivoi,mutta ei rahalla voi saada kaikkea vrk:on 24:h
eli ei hoitajat jouda tekeen kaikkea syy tähän se selvä henkilkuntaa on aivan liian vähän.
Oliskin aika kivaa jos päättäjät jalkautuisivat hoitajien tehtäviin ihan käytännössä,näkisivt ne puuteet mitkä valitsevat
hoita-alalla.
Hoitaja palaa lopuun valitettavasti tämä on totuus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ay liikkeiltä verovapaus heti poistettava. Nämä liikkeet kiskovat vuokratulonsa mm. VVO vuokralaisilta, joita taas rahoitetaan julkisista verovaroista asumistukien muodossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (212)

Uutisvirta

56
Suomen Yrittäjien kysely: Enemmistö lisäisi paikallista sopimista työpaikalla –  "Matala työllisyysaste on suurin köyhyyden syy ja hyvinvoinnin uhka"
44
Analyysi: Politiikasta vetäytyvä Anne Berner on yhden kauden tuulettaja – keskustaryhmästä lähtee jälleen yksi edustaja pois vapaaehtoisesti
41
Metsästyskortilla äänestämään? – Kysyimme, voisiko äänestysikärajan laskea osan kohdalla 16 vuoteen
40
Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi – ministeri Häkkänen: "Täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen"
9
Vanhuksen väkivaltaisuuteen vastataan osaamisella – taitava hoitaja osaa lukea muistisairaan käytöstä ja ennakoida tilanteita Lukijalta
9
Raahen Laivan kultakaivoksella alkamassa yt-neuvottelut, neuvottelujen piirissä alle 50 henkilöä
7
Kiimingin Jokirannan koulukaava etenee, lukion ja kirjaston rakennukset osoitetaan suojeltaviksi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa sekä Pudasjärven, Kuusamon ja Taivalkosken kuntia pohjoisen ja luoteen välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Ajokeli on huono maan länsiosassa sekä Kymenlaakson maakunnassa tienpintojen jäätymisen vuoksi. Ajokeli on huono Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image