Kotimaa

Puheenaihe: Pitääkö nuorten lukutaidosta olla huolissaan? – "Jatkossakaan mekaaninen lukutaito ei tietenkään riitä, vaan on ymmärrettävä myös sisältöä"

Lukutaito on edelleen hyvää suomalaisnuorilla, mutta se on kuitenkin heikentynyt koko ajan. Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan heikon lukutaidon omaavia poikia oli 17 prosenttia. Kuvituskuva. KUVA: Tiina Wallin
Kotimaa 8.12.2019 8:00
Erkki Hujanen

Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa nuorten lukutaitoon.

Lukutaito oli viime tiistaina julkaistun koululaisten osaamista mittaavan Pisa-tutkimuksen pääaihe. Ensimmäinen Pisa-tutkimus vuonna 2000 osoitti, että suomalaisnuoret ovat maailman parhaimpia lukijoita. Lukutaito on edelleen hyvää suomalaisnuorilla, mutta se on kuitenkin heikentynyt koko ajan.

Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan heikon lukutaidon omaavia poikia oli 17 prosenttia ja tyttöjä 9 prosenttia. Nämä osuudet ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2009.

Pitääkö lukutaidosta olla huolissaan? Millaista lukutaitoa tulevaisuudessa tarvitaan?

Ratkaisu äänin 4-1 kyllä pitää olla huolissaan nuorten lukutaidosta.

Pisa-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen Koulutuksen tutkimuslaitokselta Jyväskylän yliopistosta sanoo, kansakuntamme lukutaidosta ei tarvitse olla huolissaan. Suomalaiset ovat edelleen parhaimpien lukijoiden joukossa. Heikko lukutaito kuitenkin vaikeuttaa täysipainoista toimimista yhteiskunnassa.

– Vaikka viestintä kuvallistuu ja tekstit muuttuvat lyhyemmiksi, ei ole kuitenkaan näköpiirissä, että pitkän tekstin ymmärtävän lukemisen ja laadukkaan tekstin tuottamisen merkitys lähitulevaisuudessa vähenisi, Ahonen toteaa.

Informaatiotutkimuksen professori Maija-Leena Huotari Oulun yliopiston humanistisesta tiedekunnasta sanoo, että kouluissa opetetaan niukasti terveystiedon arviointia. Terveystietoa tulvii arkeen monella tapaa ja monesta kanavasta. Huotari toimii "Kognitiiviset auktoriteetit nuorten arjen terveystiedonympäristöissä (CogAHealth)" -akatemiahankkeen vastaava tutkija.

– Lasten ja nuorten valmiudet tiedon kriittiseen valikointiin jäävät vajaiksi, ja emme voi luottaa tiedon tukevan ja edistävän heidän terveyttään ja hyvinvointiaan, Huotari toteaa.

Hänen mielestään vanhempien ja opettajien rooli tiedon portinvartijana on edelleen vahva.

– Heidän esimerkkinsä ja kiinnostuksensa terveystietoon ja -viestintään on lapselle ja nuorelle merkityksellistä, sekä hyvässä että pahassa. Ilman riittävää terveystiedon lukutaidon opetusta kuilut väestön terveydessä voivat syventyä.

Kirjailija Juha Itkonen sanoo, että on syytä huoleen, kun Pisa-tutkimuksen mukaan 63 prosenttia pojista kertoo lukevansa vain jos on pakko.

– Merkillisen suuren sukupuolien välisen osaamiseron lisäksi huolestuttavaa on myös heikkojen lukijoiden määrän kasvu ja selvästi näkyvä sosiaalinen eriarvoistuminen.

Itkosen mielestä aikuisten ei ole syytä kääntää katsetta pelkästään lapsiin vaan tarkkailla myös antamaansa esimerkkiä.

– Luemmeko enää edes itse? Ja miten älypuhelimet ovat vaikuttaneet omaan ajankäyttöömme ja keskittymiskykyymme, Itkonen kysyy.

Myönteistä Itkosen mukaan on, että kehityskulkuun on havahduttu ja toimiin tartuttu. Samalla riittävän lukutaidon merkitys yksilön ja yhteiskunnan kannalta ymmärretään entistä paremmin.

– Lukuisat tahot tekevät Suomessa hienoa ja innovatiivista työtä lukutaidon ja -innon edistämiseksi, ja opetushallitukseen perustettu Lukuliike tehostaa yhteistyötä niiden välillä.

Suomen kielen yliopistonlehtori Maija Saviniemi Oulun yliopistosta arvelee, että huolekas puhe lukutaidosta saattaa vakiinnuttaa heikkoa lukutaitoa. Saviniemen ja Minna Sääskilahden tutkimus osoittaa, että äidinkielestä ja kirjallisuuden oppiaineesta puhutaan sanomalehtien yleisönosastossa usein huolikeskeisesti.

– Huolekkuus on vain yksi näkökulma. En halua korostaa kielteistä kuvaa lukutaidosta. Ennemmin haluaisin pohtia, millaisia vaihtoehtoisia puhumisen tapoja voisimme edistää. Onko esimerkiksi poikien väitetystä heikosta osaamisesta puhuminen päässyt jopa luonnollistumaan?

Maija Savineimi kiinnittäisi huomiota lukumotivaation vähenemiseen.

– Jatkossakaan mekaaninen lukutaito ei tietenkään riitä, vaan on ymmärrettävä myös sisältöä.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n osaamisen ja koulutuksen johtava asiantuntija Mirja Hannula toteaa, että tie nousee pystyy jatko-opinnoissa ja työelämässä, jos nuoren lukutaito on heikko.

EK on esittänyt peruskouluun osaamistakuuta, jolla jokaiselle taattaisiin sujuvat luku-, kirjoitus- ja laskutaidot.

– Oppivelvollisuusiän nostaminen ei ratkaise heikkojen perustaitojen ongelmaa. Sen sijaa on kehitettävä itse peruskoulua. Siellä luodaan perusta jatkuvalle oppimiselle, Mirja Hannula sanoo.

Mitä mieltä olet nuorten lukutaidosta? Millaista lukutaitoa nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (44)

Täytyyhän nyt kaikkien osata lukea ja kirjoittaa ettei ole niin kuin ö aapisen laidalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

HS su 8.12. yleisönosasto, jossa luokanopettaja ansiokkaasti analysoi nykylapsen keskittymisongelmat. Vilkaiskaapa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maailmassa on nykyään niin paljon mielenkiintoista sisältöä, että nuori ihminen ei edes tajua kuinka hänen tärkeä kasvuun ja kehittymiseen varattu aika viedään häneltä kaiken maailman viihdelaitteiden kautta. Sitä saa sitten aikuisiällä paikkailla lainarahalla nuoruuden hairahduksia, jolloin kantaa rahaa niiden taskuihin jotka ovat olleet ahkerampia lukutouhuissaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

huomattavasti huonompi kuin ennen.

kannattaa lukea sekin uutinen kokonaan,
eikä vain huonolla suomella kirjoitettua harhaanjohtavaa otsikkoa.

(kalevassakin virheet otsikoissa sääntö eikä poikkeus - päivittäin.
myös uutisten teksteissä päivittäin epätarkkuuksia ym.)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tekstien ymmärtäminen pintaa syvemmältä on kullanarvoinen taito nykymaailmassa, jossa propaganda on osaltaan informaatiovaikuttamista. Ihmiset imevät trollien tekstejä ottaen ne ihan tosissaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Myös median ja aiemmin luotettavien kansainvälisten järjestöjen viestejä on tutkittava suurennuslasilla. Aina ei tosi tarvitse edes suurennuslasia kun huijaus on niin ilmeinen. Esimerkkinä mainittakoon WWF:n Suomen konttuurin julkaisema valokuva äiti- ja pentujääkarhusta kyyhöttämässä pienellä jäälautalla. Valokuva oli mainpuloitu eli käsitelty eli vääristelty mutta sitä ei mainittu missään. Kun asiasta nousi kohu eli suomeksi sanottuna kävi käry, niin viestintäjohtaja ei edelleenkään nähnyt asiassa mitään väärää. Hän kutsui kuvaa "rakennetuksi" ja "yhdistelmäkuvaksi"eikä heille tuulut mieleenkään, että joku uskoisi heidän esittämäänsä kuvaa aidoksi. Viesti oli suunnattu lapsille, joiden medialukutaito on vielä kehittymässä. No, tällä menolla kehittyy kyllä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yliopiston naiset ovat huolissaan poikien osaamisesta. Minä olisin huolissani tyttöjen asemasta yhteiskunnassa.
Naisten palkat junnaavat edelleen jäljessä miesten palkoista. Korkeakoulut täyttyvät ahkerista tytöistä, samoin yliopistojen opettajakunta naisistuu.
Missä viipyy palkkatasa-arvo. Vai ettekö ymmärrä tilastoja.
Kyllä pojat aina pärjää tässä miesten maailmassa ja tytötkin syrjäytyy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalaiset ovat edelleen parhaimpien lukijoiden joukossa.
Taitaa kuitenkin sijoitus olla tippumaan päin, eikä muihin vertaaminen ole aina paras keino mitata onko joku asia hyvin vai huonosti.
Sisällön ymmärtäminen on taas toinen juttu, viekää vaikkapa koulussa englanninkielen opettajalle käännettäväksi joku englannin kielinen autolehti, tai muu vastaava, jossa käsitellään moottorin toimintaa....ei onnistu kääntäminen, vaikka englanninkielen taito olisi hyväkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itselläni lukutaito on hidasta, mutta ymmärrän lukemani. Jos vertaan esimerkiksi töissä näihin "lukutaidollisiin" he eivät kuitenkaan ymmärrä mitä lukevat ja näin eivät älyä esimerkiksi ohjekirjoista ja ohjeistuksesta yhtään mitään. Eivätkä edes muista lukemaansa. Eihän siinäkään ole mitään hyötyä tästä "lukutaidosta".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

lukutaidossahan on nimenomaan kyse luetun ymmärtämisestä, kaikkine vivahteineen.

lukaiseminen, silmäileminen ja vilkuilu ovat jotain muuta - niinku sinnepäin...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Erilaiset tekstit vaativat erilaista lukutaitoa.
Käyttöohjeet edellyttävätkin hidasta lukemista, malttia ja pysähtymistä, palaamista taaksepäin. Eli luetun soveltamista käytäntöön.
Nopeaa lukemista tarvitaan taas monessa muussa tilanteessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse en lue kuin joka toisen rivin, niin lukeminen nopeutuu. Sisällöllä ei ole merkitystä koska unohdan sen kuitenkin. Nopeaa lukemista tarvitaan siis aina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuten pisa-tutkimusjohtaja sanoi, ei tarvitse olla huolissaan suomalaisten lukutaidosta.
Sen jälkeen kun tekninen lukutaito on opittu, suomalainen lukee paljon. Seuraa somea, katsoo telkkarista tekstitettyjä elokuvia, jotkut lukevat lehtiä, toiset kirjoja.
Alustalla on ihan sama mikä se on, lehden voi lukea paperisena tai sähköisenä, yhtä hyvä.
Tämä huolipuhe lukutaidosta on ihan höpötystä. Kriittistä lukemista tosin pitäisi opettaa vanhoille ja nuorille, naisille ja miehille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koulussakin pitäisi opettaa kriittistä lukutaitoa. Nykyisin uutisetkin ovat täynnä sinnepäin olevia uutisia.
On vaikea ymmärtää uutista kun jutun tehnyt toimittajakaan ei ole perehtynyt kunnolla asiaan saatika ymmärtänyt sitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt ja tulevaisuudessa tarvittaisiin lukutaitoa, jossa lukija tunnistaa kirjaimet, niistä rakentuvat tavut ja sanat sekä lauseet. Virkkeiden ja kappaleiden myötä voi edetä kokonaisen tekstin lukemiseen. Viimeistään kymppiluokalla. Itseohjautuvuutta toki ohittamatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei tarvitse olla. Nuoret osaavat käyttää älylaitteita. Laittakaapa joku yli 65 pelaamaan tietokonepelejä. Suurin osa ei osaa avata edes tietokonetta saatikka käyttää sitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pelatessa pitää osata lukea nopeasti ja hahmottaa tilanteita. Älylaitteilla voi chattailla ympäri maailmaa. Nuoret ovat esim. Hong Kongin tapahtumista tietoisia ennen Suomessa tapahtuvaa uutisointia ja uutispropagandaa. Se on nimenomaan, ei luetun ymmärtämista, vaan asioiden ymmärtämistä. Et varmaan omista tietokonetta tai älypuhelinta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (44)

Uutisvirta

6:10
Volkswagenille Kanadassa miljoonasakot päästöhuijauksesta – päästöhuijaus maksanut autonvalmistajalle yhteensä kymmeniä miljardeja
6:00
Lasketaan puuttumiskynnys matalalle, ettei yksikään urheileva lapsi ja nuori joudu kokemaan epäasiallista kohtelua Lukijalta
6:00
Rengasvaurioista normimäärä korvaushakemuksia Pohjois-Pohjanmaalla – Moni autonsa rikkonut voi jättää hakemuksen tekemättä Tilaajille
6:00
Eri puolueet odottavat Niikolta selvityksiä esille nousseista Kiina-yhteyksistä – Epäluottamusta ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa
0:05
PaKa hamusi alussa yllätystä toissavuotisesta Ranskan mestarista, mutta kuusamolaisten peli päättyi tappioon – joukkueet kohtaavat 5. helmikuuta Kuusamossa
22.1.
Oamkin englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin haki lähes 1 200 ihmistä – suosituimpia tekniikan ja liiketalouden koulutukset
22.1.
Koronaviruksen uhriluku Kiinassa nousi jo lähelle 20 ihmistä – Wuhanin miljoonakaupungin joukkoliikenne määrätty pysäytettäväksi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi iltapäivästä alkaen maan pohjoisosassa sekä Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Illanvirkku puoliso

Minua ei häritse vaikka puoliso valvoo iltaa pitempään. Ongelma on kun menen yökylään. Isäntäväki nukkuu pitkään kun mi... Lue lisää...
Aamun virkku

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image