Kotimaa

Puheenaihe: Keskittyykö uutismedia liikaa Suomessa? "Digitaalinen jul­kai­su­toi­min­ta syrjäyttää painettua mediaa, murros vaatii resursseja ja osaamista"

Helsingin Sanomia kustantava Sanoma kertoi tiistaina, että se ostaa Alma Median alueelliset ja paikalliset lehdet. Arkistokuva. KUVA: KIMMO BRANDT / EPA
Kotimaa 16.2.2020 8:00
Erkki Hujanen

Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa uutismedian omistuksen keskittymiseen.

Helsingin Sanomia kustantava Sanoma ostaa Alma Median alueelliset ja paikalliset lehdet, suurimpina Tampereella ilmestyvän Aamulehden ja Porissa ilmestyvän Satakunnan Kansan.

Pari vuotta sitten Kaleva osti Almalta pohjoisen lehdet, isoimpana Lapin Kansan.

Miten uutismedian keskittyminen vaikuttaa journalismiin? Säilyykö riippumattomuus, moniäänisyys sekä paikallisuus lehtien uutissisällöissä?

Ratkaisu äänin 4-1 ei keskity uutismedia liikaa.

Julkisen sanan neuvoston JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvösen mielestä median omistuksen keskittyminen voi entisestään vähentää moniäänisyyttä. Hyvösen mukaan yhteinen omistaja hakee usein säästöjä ajamalla yhteisiä sisältöjä varsinkin niissä osastoissa, jotka eivät ole medioiden ydinaluetta, kuten ulkomaanuutiset maakuntalehdissä.

– Mutta tälläkin pilvellä on vähintään hopeinen reunus, Hyvönen huomauttaa.

– Keskittyminen saattaa joissakin tapauksissa taata paremman tulevaisuuden. Isossa konsernissa panostukset digitaaliseen kerrontaan, jakeluun ja markkinointiin auttavat myös pienempiä lehtiä pärjäämään. Lukijoiden näkökulmasta keskittyminen voi olla siis myös etu, Eero Hyvönen arvioi.

Sanoma- ja aikakauslehdissä työskennellyt kokenut päätoimittaja, toimittaja ja kolumnisti Yrjö Rautio pitää keskittymistä myös uhkana.

– Siihen on kuitenkin syynsä, ja siitä on myös etua, Rautio lisää.

– Digitaalinen julkaisutoiminta syrjäyttää painettua mediaa. Murros vaatii resursseja ja osaamista, joita on vain suurilla mediataloilla. Verkossa kaikki liikkuu ja kaikki on yhteistä. Alueellisilla reviireillä ei ole enää entistä merkitystä, ei edes omistuksella.

Yrjö Raution mielestä verkko mahdollistaa uudenlaisen moniarvoisuuden, vuorovaikutuksen ja paikallisuuden.

– Kuluttajan ulottuville tulee ison mediatalon korkeatasoisia artikkeleita vaikkapa kulttuurista ja maailmanpolitiikasta, hän sanoo.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokisen mielestä uutismedia ei keskity liikaa.

– Muihin maihin verrattuna lehdistön omistus on Suomessa edelleen varsin laajalla pohjalla, ja sanomalehdistömme nimikemäärä on iso. Yhteistyötä on aina tehty myös journalismissa.

Jouko Jokinen luottaa, että "fiksu omistaja" vaalii tarkasti paikallisuutta ja lehden omaleimaisuutta.

– Suomessa omistus on keskittynyt perinteisille, laatujournalismia arvostaville kustantajille. Monissa muissa maissa lehtien omistus on valunut alan ulkopuolisille pelkkää tuottoa janoaville sijoittajille, Jokinen sanoo.

Viestinnän dosentti Katja Lehtisaari Helsingin yliopistosta arvioi, että lyhyellä aikavälillä ei ole suurta uhkaa moniäänisyyden ja sisältöjen paikallisuuden säilymiselle. Hänen mukaansa mediaomistus on ollut Suomessa hyvin keskittynyttä jo aiemminkin, ennen näitä kauppoja.

– Vaikka välitöntä vaikutusta julkaisujen määrään ei olisi, saattaa toki esimerkiksi sisältöyhteistyön kasvattaminen säästöjen hakemiseksi vähentää uniikkeja paikallissisältöjä. Toisaalta laadukkaan paikallisjournalismin tukemiseen voi olla isoissa mediayhtiöissä enemmän resursseja. Esimerkiksi Norjassa Amedia satsaa paikallislehtipalettinsa systemaattiseen kehittämiseen dataa hyödyntäen ja on saanut digilevikit nousuun, Lehtisaari kertoo.

Kaleva Median (Kaleva on osa Kaleva Mediaa) toimitusjohtaja Juha Laakkonen sanoo, että teknologian kehittymisen myötä monet perinteiset toimialat ovat uudistumassa. Tämän lisäksi globaalit teknojätit ovat tulleet kilpailemaan mainosrahoista ja uusia digitaalisia palveluita syntyy viikoittain.

– Mainosrahoitteisuus oli pitkää alan suurin tulovirta. Toimialan jatkuva kehittäminen vaatii leveämpiä harteita, Laakkonen toteaa.

Hänen mielestään yhtiöiden koko ei saa kuitenkaan olla määrittelemässä paikallista identiteettiä ja paikallisesti julkaistavien sisältöjen riippumattomuutta ja laatua.

– Kaupallisuus ei saa ajaa riippumattoman journalismin edelle. Kaleva Medialle paikallisuus ja kotiseuturakkaus ovat ihan brändin ytimessä.

Mitä mieltä olet uutislehtien omistuksen keskittymisestä? Miten pienempien lehtien siirtyminen isommille omistajille näkyy lehtien uutis- ja ajankohtaisjournalismissa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (38)

Samat uutiset eri viikonpäivinä kaikissa lehdissä. Ei ole mitään mieltä tilata kahta erillistä lehteä, koska niiden jutuilla ei ole mitään eroa. Samat uutiset voin lukea Helsingin Sanomista, Turun Sanomista, Aamulehdestä ja Kalevasta, mutta vain eri viikonpäivinä. Jokunen pikku uutinen voi olla maakuntalehdissä eri, kuten raportit viikonlopun rattijuopoista ja rähinöistä. Ja me paperilehdenlukijat emme saa edes sunnuntain lehteä täällä Torniossa muuta kuin digi versiona. Mummot ja vaarit ovat tästä asiasta lehtitalolle kovinkin katkeria. Ja moni varmaan tilasi esim. Helsingin Sanomia, jos se jaettaisiin myös sunnuntaisin koteihin. Suuri vaiva lähteä sitä jostain jättölaatikosta noutamaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luettuani Kalevasta aiheeseen liittyvät asiantuntijakommentit, olin aika hämmästynyt niiden laupiaan hyväksyvästä linjasta. Luulisi, että vallan vahtikoirien edustajat varsinkin olisivat ärisemässä säkäkarvat pystyssä uutismedian keskittymisestä suuriin "taloihin". Valtamedia, median valta, kaventaa ja pahimmillaan tukahduttaa sananvapautta. Mutta taitaa tähänkin passaavan vanha sanonta, ettei koira ruokkivaa kättä pure. Entinen "vihainenkaan", vai mitä Yrjö Rautio?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sosiaalisessa mediassa vallitsee moniäänisyys, kun samaan aikaan harvojen käsiin keskittynyt uutismedia toistaa omaa totuuttaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on juurikin näin. Ei saa olla eri mieltä kuin "joku" on näin päättänyt. Tämä on todella tuhoisa tie. Kaikkien mielipiteet tulee huomioida, joka ei näinä päivinä toteudu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se somessa ja ammattilaisten tekemässä perinteisessä uutisoinnissa on ero, että perinteisessä mediassa ei mielipiteillä ole väliä. Kaikki perustuu tosiasioihin, ei mutu-tuntumaan. Tarkoitus on välittää lukioille faktatietoa maailman tapahtumista. Mielipidepalstat siinä ovat erikseen.

Some on moniääninen, totta, mutta siinä kuka tahansa, joka ei ole journalistin koulutusta saanut, voi väittää mitä tahansa ja se on vapaa alusta kaikille. Luotettava uutismedia se ei aina ole. Se, että lukee sieltä uutiset, joihin mielipiteet ja huhut sekoittuvat, on vähän sama asia kuin veisi autonsa katsastettavaksi ihmiselle, joka ei ole alan koulutusta tippaakaan saanut. Voihan sitä toki uskoa hänen vakuutteluunsa, että kaikki on ok. Mutta jossain vaiheessa huomaa, että tuli vedätetyksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jo nykyään Wallan Wahti-koirilla on 1/2-metrin ketju kopissa tiukasti kiinni ja kuonokoppa; vaikka ei ole
suussa hampaita sitten 70-luvun...

Konsensusta, konsensusta ja vielä hiukan konsensusta, kirsikkana kakussa kuitenkin vahvasti itsesensuuria.
Aivan kuten vanhoina hyvinä aikoina;
Näkymättömän Piikkilanka-aidan sisällä Ladalla ajellessamme...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pohjoissuomessa ei ole enään kuin yksi lehti. Muut toistavat tämän uutisia. Poliittisiä lehtiä kaivattaisiin lisää, nyt esim. iltapäivälehdet toimivat työnantajaliittojen ja rikkaiden äänitorvina. Puolueeton tiedonkulku on vähissä ja köyhää, uutisetkin tulevat usasta, kun uutisointi pitäisi olla enemmän kiinnostunut EU:sta, ja EU-maiden sisä-ja ulkopolitiikasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puolueettoman tiedon kulun vähyydestä olen eri mieltä. Suomi on lehdistövapauden kärkimaita maailmassa ja on kuuluisa riippumattomasta ja vapaasta mediasta. Perusuutisointi osataan täällä hoitaa hyvin, lehtien poliittiset kannat näkyvät täällä lähinnä pääkirjoituksissa ja kolumnissa, otsikoissakin joskus. Mutta muuten saamme mielestäni olla ylpeitä journalismin tasosta, lukuunottamatta lehtiä, jotka eivät ole sitoutuneet journalistin ohjeisiin.

Siitä olen samaa mieltä, että hieman välillä ärsyttää se, että eri lehdissä on samoja juttuja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuttujen paikakuntien Raahe, Kalajoki,Hämeenlinna, Kajaani , Helsingin seutu, lehdet käyn silloi ntällöin lukemassa kirjastossa mielenkiinnon vuoksi.
Huomio , että jutut noissa pienimmissäkin esim. Raahe aivan samat uutiset otsikosta lähtien kuin Iltalehti ja vaikka iltasanomat.
Mistä syystä, miettikää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On ilmiselvää että uutisointi yksipuolistuu ja näkökulmat kapenee. Jo nyt on nähtävissä että kun katsoo 2-3 eri lehteä niin siellä on sanasta sanaan kuvineen kaikineen paljon samoja uutisia (siis vain kopioita).
Paikallislehdistä on kadonnut paikallisuus ja uutiset on yleismailmallisia.
Keskittyminen aiheuttaa mielipidemuokkauksen yksipuolistumista, on yksissä käsissä.
Lisäksi on vielä semmoinen huijaus että esim koillissanomien paperilehtien ilmestymismäärä puolittui mutta tilaushinta pysyi samana! Hyvin kummallista.
Lisäksi kun maalla ei jaeta niin usein paperilehtiä niin postin jakeluvuorotkin vähenee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sananvapaus kapenee ilmiselvästi. Lehtitalojen omistajatahot ja päätoimittajat sanelevat mikä on lehden linja ja mistä saa kirjoittaa, kuten myös sen mikä on lukijoiden "oikea" mielipide paperi- ja digilehtien palstoilla. Muut mielipiteet eivät saa palstatilaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näin on. Oikea linja ja oikeat mielipiteet on etukäteen päätetty ja niin myös toimitaan. Erityisesti maahanmuutto ja ilmasto ovat aiheita, joista ei saa esittää minkäänlaista kritiikkiä leimautumatta rasistiksi tai persuksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihmisillä on joskus erikoisia käsityksiä lehdistä. Miksi niiden velvollisuus olisi julkaista omilla rahoillaan kenen tahansa mielipiteitä? Ja miksi niillä ei saisi olla toimituksessa omaa linjaa?

Jos käyt pitseriassa, voitko siellä vaatia, että he lisäävät kaikkien pitsoihin juuri sen listan ulkopuolisen mausteen, mistä sinä pidät? Et voi. Ne kaikki tekevät hyvää peruspitsaa samoista aineksista omilla lisämausteillaan ja tyyleillään. Eikä ulkopuolisella ole siihen sanomista.

Lehdet ovat samanlaisia, yrityksiä nekin. Päivälehdet tekevät hyvää työtä perusuutisoinnin parissa. Ja niillä on omat "lisämausteensa" muissa jutuissa, joissa mielipiteen ilmaisu kuuluu asiaan, kolumneissa ja pääkirjoituksissa.
Ei niillä ole mitään velvollisuutta julkaista ulkopuolisten ajatuksia ja mielipiteitä, jos he niin eivät halua. Some ja muilla periaatteilla toimivat verkkolehdet ovat eri asia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siinä olen samaa mieltä kanssasi, että kapenemista todennäköisesti tapahtuu. Lähinnä se tulee koskemaan juttujen aiheita. Samoja juttuja kierrätetään eri lehdissä ja lukija ei välttämättä enää viitsi lukea useampaa lehteä niin kuin ennen. Se on asian ikävä puoli.

Sananvapauteen asialla tuskin on vaikutusta. Lehdet ovat aina ennenkin itse määritelleet linjansa - kuten jokainen liikeyritys - ja hoitaneet uutisoinnin riippumattomasti ja hyvin. Ja ne linjat ovat olleet hyvin samankaltaisia poliittisten puolueiden lehtiä lukuun ottamatta. Ennen lukijoilla ei ollut mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun muuten kuin mielipideosaston kautta. Ja niissäkään kaikki kirjoitukset eivät menneet läpi kuten eivät nykyäänkään. Nykyään on keskustelupalstat, joihin kuka vain voi osallistua, kun noudattaa annettuja sääntöjä. Siinä mielessä sananvapauden voi ajatella jopa lisääntyneen.

Se on varmaan totta, että jonkinlaista yhdenmukaistumista tulee tapahtumaan. Se, kuinka hyvin paikallismediassa pystytään säilyttämään omintakeinen tyyli ja paikallisuutisten asema, jää nähtäväksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minua ei keskittyminen huolestuta lainkaan siinä määrin, kuin sisällön lässähtäminen. Nykyään tehdään "uutinen", vaikka missin ilmavaivoista ja sitä kierrätetään kaikissa saman talon lehdissä, vaikka se olisi ollut iltapäivälehden lööppiä varten rakennettu juttu ilman järjellistä sisältöä. Tällainen ei olisi ollut mahdollista nykyisessä laajuudessaan vielä 20-30 vuotta sitten. Nykyään kelpaa uutiseksi melkein mikä vain ja samaa "uutista" nostetaan vielä joskus viikonkin jälkeen uudelleen ihmisten hämmästeltäväksi. Toivon ryhtiä tiedonvälitykseen, uskottavuus on pienestä kiinni ja sitä on vaikea saavuttaa uudelleen, kun sen on kerran menettänyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totta ihmeessä media keskittyy liikaa. Nykyisin pilkulleen samat jutut löytyvät kaikista Alman lehdistä, oli kyseessä Tietoviikko, Kauppalehti tahi Uusi suomi. Myöskään maakuntien lehtiä ei enää hyödytä lukea useampaa, kun niissäkin ainoastaan mainokset ovat paikallisia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tosiaan varsin kaksipiippuinen juttu. Toisaalta suuri talo tarjoaa uutisten ja kirjoitusten tasokkuutta, mutta vastapainoksi sen lauluja laulat, kenen leipää syöt. Puolueettomuus kärsii selvästi, joka on tullut selkeästi esiin jo alueellisen median keskittymisen yhteydessä. Kansankunnan kahtiajakautuneisuus näkyy selkeästi myös keskittyneen median asioiden uutisoinnissa ja vielä selkeämmin uutisoinnin laiminlyöntinä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä näistä kotimaan medioista enään ulkomaanuutisia ole ollut tarvetta hakea. Verkko on pullollaan oikeita uutissivustoja ilmatteeksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (38)

Uutisvirta

31.3.
Urpiaisia ruokinnalla Lukijalta
31.3.
Valtioneuvoston muistio ravintoloiden sulkemisesta kertoo: Koronaa tavattu Pohjois-Pohjanmaalla kuudessa kunnassa – "Oulussa on havaittu useita COVID-19 -tapauksia"
31.3.
Haukiputaan yli 40-vuotias Jatulin liikuntakeskus kaipaa kipeästi isoa remonttia – vajaan yhdeksän miljoonan peruskorjaushanke on paraikaa selvityksessä
31.3.
Messi piikitteli Barcelonan seurajohtoa – "Olemme aina olleet ensimmäisinä auttamassa seuraa, kun on ollut tarve"
31.3.
Muhoksen kunta aloittaa yt-neuvottelut – vielä ei selvillä, kuinka suurta henkilöstömäärää lomautukset koskevat
31.3.
Maaliskuun lukijakuva: Enkun tunti sujuu Iidalla kotona Kiimingissä pappakoiran kanssa
31.3.
MTV Uutiset selvitti että enemmistö suurimmista pörssiyhtiöistä aikoo maksaa osinkoa koronaviruksen keskellä

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

Eikö samalla logiikalla työttömäksi jäävänkin pitäisi olla nillittämättä työttömyyttään ja kestää se puoli vuotta ilman ... Lue lisää...
Eikö työttömäksi

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

1.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image