Kotimaa

Psy­ko­te­ra­peu­tik­si pääseminen vaatii kymmeniä tuhansia euroja, vaikka terapeuteista on pulaa – Mie­len­ter­veys­jär­jes­töt ja Psy­ko­lo­gi­liit­to vaativat maksutonta koulutusta

Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola pitää tärkeänä, että psykoterapeuttien koulutuksen laadusta pidetään kiinni, mutta koulutuksen hintaa pitäisi saada laskettua.
Kotimaa 7.10.2019 6:00
Vanessa Valkama

Psykoterapiaan hakeutuu yhä useampi ja hoitoon on vaikea päästä monella paikkakunnalla, mutta valtio ei tue psykoterapeuttien koulutusta. Kallis koulutus voi olla monelle liian kallis, ja psykoterapian kenttä saattaa kapeutua. Nyt noin joka neljäs psykoterapeutti on eläkeiässä.

Sekä mielenterveysjärjestöt että Psykologiliitto esittävät, että psykoterapeuttikoulutuksen pitäisi olla maksutonta.

Psykoterapeuttikoulutus on Suomen ainoita terveydenhuollon koulutuksia, jonka kymmenien tuhansien eurojen kustannuksista vastaa yksin opiskelija tai työnantaja.

Keskeisten suomalaisten mielenterveysjärjestöjen muodostama Mielenterveyspooli otti syyskuun alussa kantaa psykoterapeuttien maksuttoman koulutuksen puolesta. Sen mukaan psykososiaalisten hoitomuotojen ja psykoterapian tarjonta ei vastaa kysyntää.

– Maksullisuus on este monelle, joka haluaisi psykoterapeutiksi. Täydennyskoulutus on monelle kiinnostuneelle liian kallis, kertoo kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveys ry:stä (Mieli).

"Hinta on törkeä yksittäiselle ihmiselle"

Psykoterapeuttikoulutus maksaa noin 20–50 000 euroa. Hinta riippuu psykoterapiasuuntauksesta, eli koulutuksen laajuudesta, koulutuspotilaiden määrästä ja opiskelijalta vaadittavasta omasta psykoterapiahoidosta.

– Hinta on törkeä maksaa yksittäiselle ihmiselle, mutta se kuvastaa koulutuksen laajaa sisältöä hyvin, Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola toteaa.

– On tärkeää, että koulutusten laatutaso pysyy korkeana. Ongelma on se, kuka hinnan maksaa. Tuleeko se yhteisestä pussista vai rahoittaako ihminen sen itse vaikka lainarahalla.

Myös Psykologiliiton tavoite on, että koulutus olisi maksutonta.

– Se rinnastuisi lääkäreiden erikoistumiskoulutukseen. Maksuttomuus palvelisi suurin osin julkista terveydenhuoltoa ja kuntoutusta, Ahtola sanoo.

Uudistus koitui kalliimmaksi

Psykologiliitto ehdottaa portaittaista menettelyä. Ensin psykoterapeuttikoulutus tulisi määritellä erikoistumiskoulutukseksi, jolloin sen hintakatoksi tulisi noin 8000 euroa. Sen verran maksavat esimerkiksi psykologien erikoistumiskoulutukset.

– Pitkän tähtäimen tavoitteena pidämme sitä, että koulutuksen tulisi olla maksutonta sen saajalle. Tämä oli tavoitteena jo takavuosina, kun psykoterapeuttikoulutus siirtyi yliopistojen järjestettäväksi, Ahtola kertoo.

Vuodesta 2012 alkaen psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtavaa koulutusta ovat voineet järjestää vain yliopistot tai koulutusorganisaatiot yhteistyössä yliopistojen kanssa. Aiemmin koulutusta tarjosivat yksityiset toimijat.

Uudistuksen tavoitteita olivat esimerkiksi koulutuksen laadun tarkempi valvonta ja yritys tasoittaa alueellisia eroja. Samalla odotettiin koulutuksen siirtymistä maksuttomaksi.

– Paketin toisen puolen piti olla se, että kulutkin siirtyvät yhteiskunnalle. Kävikin niin, että tämä puoli uudistuksesta jäi unhoon. Koulutuksen siirtyminen yliopistoille oli hyvä asia, mutta se toi vain lisäkuluja opiskelijoille, Ahtola sanoo.

Täydennyskoulutusta, ei erikoistumiskoulutusta

Psykoterapiakoulutus ei ole suoraan verrattavissa esimerkiksi lääkäreiden tai hammaslääkäreiden erikoistumiskoulutukseen, kertoo neuvotteleva virkamies Eila Mustonen sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosastolta.

Psykoterapeuttikoulutus on tällä hetkellä yliopistolain tarkoittamaa täydennyskoulutusta eikä erikoistumiskoulutusta.

– Erikoislääkärikoulutusta suorittamaan yliopisto voi ottaa henkilön, joka on saanut oikeuden harjoittaa Suomessa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Erikoistumiskoulutus on siis suoraan lääkärin ammattiin liittyvää jatkokoulutusta, Mustonen sanoo.

– Psykoterapeuttikoulutukseen hakeutuvilla voi sen sijaan olla hyvin vaihtelevia ja moninaisia taustakoulutuksia.

Maksullisuudesta paljon haittaa

Ahtola uskoo, että koulutuksen maksullisuus on johtanut siihen, etteivät kaikki koulutukset ole päässeet alkamaan, koska ei ole tullut tarpeeksi isoa ryhmää. Hinta voi vaikuttaa myös siihen, minkä psykoterapian suuntauksen opiskelija valitsee.

– On huolestuttava piirre, että psykoterapian kenttä alkaa kapeutua, jos hakeudutaan ainoastaan edullisimpiin koulutuksiin, Ahtola sanoo.

Aiemmin koulutuksen kuluja pystyi vähentämään verotuksessa, mutta muutama vuosi sitten verottaja päätti, ettei näin voi enää tehdä.

– Se vaikeutti hetkellisesti todella paljon, ja joitain koulutuksia jäi alkamattakin. Verovähennys oli kuitenkin merkittävä summa, kun kyse on kokonaisuudessaan kymmenistä tuhansista euroista, Ahtola kertoo.

Kristian Wahlbeckin mukaan maksullisuus voi olla myös este työnantajalle, joka voisi kustantaa työntekijän kouluttautumisen psykoterapeutiksi.

– Kallis koulutus on aikamoinen riski-investointi. Vaarana on, että työnantaja maksaa koulutuksesta useita kymmeniä tuhansia, mutta työntekijä lähteekin sen jälkeen pitämään yksityistä vastaanottoa, Wahlbeck sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön Eila Mustosen mukaan psykoterapiakoulutuksen maksuttomuudesta ei ole ollut keskustelua, vaikka erilaisia tarpeita valtion koulutuskorvauksen laajentamiseen on ollut esillä.

– Tänä vuonna valtion koulutuskorvaus on laajentunut sosiaalityöntekijöiden erikoistumiskoulutukseen ja sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen edellyttämään koulutukseen. Kysymys on varmasti myös valtion budjettirahoituksen riittävyydestä, Mustonen kertoo.

Joka neljäs psykoterapeutti yli 65-vuotias

Psykoterapeutteja on Valviran rekisterissä tällä hetkellä noin 8 000. Heistä vain alle 6 000 on alle 65-vuotiaita eli joka neljäs on eläkeiässä.

Mielenterveysjärjestöjen mukaan osaavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoittelemaan nopeaan pääsyyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.

Kristian Wahlbeck arvioi, että varhaisesta hoidollisesta psykoterapiasta hyötyisi vuosittain noin kaksi prosenttia suomalaisista, eli yli 100 000 ihmistä.

– Aika monelle lyhyt psykoterapia riittää. Joillekin harvoille pitkä usean vuoden psykoterapia on tarpeen.

Valtio maksaa suurimman osan psykoterapioista Kelan kuntoutuspsykoterapian kautta. Sitä saa vuosittain yli 30 000 ihmistä.

"Merkillinen eriarvoisuus"

Kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on yli kaksinkertaistunut kuluvalla vuosikymmenellä. Lisäksi psykoterapiaa tehdään esimerkiksi sairaanhoitopiirien ostopalveluna.

Silti koulutusta ei kustanneta julkisista varoista. Psykologiliiton Annarilla Ahtola kuvailee tätä ”omituiseksi”.

– Voisiko joku ehdottaa, että lääkärit jatkossa maksaisivat itse erikoistumisensa esimerkiksi neurokirurgiksi? Ei tällaista kukaan edes ehdottaisi, enkä tarkoita että pitäisi. Tähän verraten on kuitenkin käsittämätöntä, että psykoterapeutiksi erikoistuva maksaa itse koulutuksensa. Hinta voi olla todella suolainen, Ahtola sanoo.

– Samaan aikaan suurimman osan psykoterapioista maksaa yhteiskunta juuri siksi, että se on näyttöön perustuvaa tehokasta hoitoa. Psykoterapia on keskeinen osa terveydenhuollon ja kuntoutuksen järjestelmää.

Mieli ry:n Kristian Wahlbeck pitää psykoterapiakoulutuksen maksullisuutta merkillisenä eriarvoisuutena, joka saattaa johtua historiallisista syistä.

– Maksullisuus voi johtua siitä, että psykoterapia on hyväksytty vaikuttavaksi hoitomuodoksi verrattaen myöhään, eikä koulutusjärjestelmä ole ehtinyt mukaan.

Psykoterapeuteista pulaa suurimpien kaupunkien ulkopuolella

Psykoterapian saatavuudessa on Kristian Wahlbeckin mukaan valtava alueellinen eriarvoisuus.

– Yleiskuva on, että psykoterapeuteista on pulaa, ja tarvitsemme lisää psykoterapeutteja. Heidän määränsä ei ole kasvanut samassa suhteessa tarpeen kasvun kanssa.

Suomessa psykoterapeutit ovat keskittyneet yliopistokaupunkeihin. Niiden ulkopuolella voi olla Wahlbeckin mukaan todella vaikeaa päästä psykoterapiaan.

Psykologiliiton mukaan psykoterapeuteista on nyt lievää pulaa. Annarilla Ahtolan mukaan tämä johtuu osaltaan siitä, että apua uskalletaan hakea entistä enemmän.

Ahtolan mukaan Suomessa on merkittävä alueellinen eriarvoisuus sekä psykoterapian että muiden psykososiaalisten palveluiden saatavuudessa.

– Psykoterapeutteja on eniten isoissa kaupungeissa ja ruuhka-Suomessa, jossa toki heille on kysyntää. On selvää, että vähän syrjäisemmillä seuduilla on pulaa psykoterapeuteista, kuten myös lääkäreistä, psykologeista ja muista yliopistokoulutetuista ammattilaisista, Ahtola toteaa.

– Ongelma on se, miten koulutettuja ihmisiä saataisiin houkuteltua ruuhka-Suomen ulkopuolelle. Siihen koulutusmäärien lisääminen ei auta.

Saatavuutta parannettu esimerkiksi nettiterapialla

STM:n Eila Mustosen mukaan psykoterapeuteista on pulaa, mutta psykoterapioiden saatavuus on parantunut.

Kelan kuntoutuspsykoterapiat muuttuivat harkinnanvaraisista lakisääteisiksi, minkä jälkeen Kelan psykoterapioiden määrä on kaksinkertaistunut.

– Kelan kuntoutuksessa on kuitenkin kyse opiskelu- ja työkykyyn liittyvästä kuntoutuksesta eli Kelan kuntoutus ei koske muita ryhmiä, Mustonen kertoo.

Kelan psykoterapioiden lisääntymisen lisäksi eri puolilla Suomea psykoterapioiden tarpeeseen pyritään vastaamaan lisäämällä varhaisen vaiheen lyhytpsykoterapioita, eli siirtämään painopistettä varhaisen vaiheen kevyempiin hoitoihin.

– Tämä vähentää myöhempää pitkien kuntoutuspsykoterapioiden tarvetta ja on myös psykoterapeuttien riittävyyden kannalta parannusta aikaisempaan, Mustonen toteaa.

– Lisäksi etäterapiat ja sähköiset psykoterapiat, eli nettiterapiat, ovat tasaamassa alueiden välisiä eroja.

Psykoterapeutiksi täydennyskoulutuksella

Psykoterapeutti on nimikesuojattu ammatti. Ammattinimikkeen käyttöoikeuden myöntää Valvira hyväksytyn koulutuksen perusteella.

Psykoterapeuttikoulutusta antavat yliopistot, joilla on psykologian tai lääketieteellisen alan koulutusvastuu.

Psykoterapiakoulutuksen siirtymisellä yliopistojen vastuulle haluttiin vahvistaa koulutuksen tieteellistä perustaa ja koulutuksen laadun kehittämistä.

Koulutus on yliopistolain tarkoittamaa täydennyskoulutusta.

Koulutuskustannuksista vastaa koulutettava tai hänen työnantajansa.  

Ennen koulutusta henkilöllä tulee olla suoritettuna pohjakoulutus, joita voi olla monia erilaisia. Lisäksi täytyy olla vähintään kahden vuoden työkokemus mielenterveyspalveluissa tai sitä vastaavassa tehtävässä.

Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavasta koulutuksesta ja ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksistä on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 2 a §:ssä (533/2018).

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (57)

Yhteiskunnan tehtävä on luoda työpaikkoja ja terapeuteille asiakkaita, sitä kautta kouluttautuminen maksaa itse itsensä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En tiedä yhtään ihmistä, joka ei hyötyisi psykoterapiasta! Rohkeasti vaan, se kannattaa aina. Samoin kuin lukeminen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykysessä suomalaisessa yhteiskunnassa psykologimitoituksen pitäisi olla 0,7 psykologia / kansalainen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhteiskunnan piikkiin opiskellu, ja sitten yksityisenä toiminnanharjoittajana 110e tuntilaskutus, omaan piikkiin. Ei ihan reilua sekään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No, jos olet ensin opiskellut vaadittavan pohjakoulutuksen, josta on opintovelkaa ja siihen sitten päälle vielä 50 000 euron psykoterapeuttikoulutuksen omasta pussista, niin miinuksella ollaan hurjasti. Niin että ei saa sitten ottaa mitään palkkaa? No, luulenpa että moni ei alkaisi terapeutiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä ihminen on syntyjään hyvä psykologi kuten monella muullakin alalla. Koulutus antaa syvyyttä jalostaa ammattitaitoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuka lähtee kouluttautumaan psykoterapeutiksi, jos aiemman koulutuksen opintovelan päälle tulee vielä 20 000-50 000 euron opintovelat, jotka täysin omakustanteiset. Onko tarkoitus jättää tämä ammattiala siis käytännössä ilman palkkaa? Kaikki tulevaisuuden palkka menee tämän massiivisen velan maksuun. Itsekin olisin kouluttautunut jo kauan sitten, jos olisi ollut varaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olin Oulusuussa töissä nuorena.
"Vaeltamaan lähtenyt Puolustusvoimain signaali" oli yleisin syy "äänien kuulemiseen".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

STM:n Mustonen selittelee. Psykologiammattiin oikeuden saaneelle voidaan aivan hyvin järjestää erikoistumiskoulutusta kuten lääkäreillekin. Psykologitutkinto on erinomainen pohja juuri psykoterapeutiksi. Mutta hyvää ei haluta kaikille ja korruptoitunut lääkäriliitto tietenkin vastustaa kuten aina.

Paitsi psykoterapeiakoulutuksen laatuun myös pohjatutkintoon pitäisi kiinnittää huomiota. Tarvitaan laaja kokonaisnäkemys ihmisestä ja yhteiskunnasta, myös kirjallisutta ja tutkimusraportteja pitäisi osata lukea ja ymmärtää, samoin eri koulukuntien lähestymistapoja.

Psykoterapiassa pitäisi myös voida erikoistua. Nyt pykoterapeutit mielletään helposti "yleisterapeuteiksi", jotka pystyvät käsittelemään mitä tahansa ongelmaa, ja lopputulos on monesti huono. Valitettavasti myös monet psykoterapeutit kuvittelevat samoin sen sijaan, että ohjaisivat muualle tai kieltäytyisivät hoidon aloittamisessta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taas sotketaan asioita. Psykologit eivät todellakaan ole lääkäreitä ja terapeutin koulutus ei todellakaan vertaudu lääkärin erikoiskoulutukseen. Psykologia on pitkälti samaa huuhaata kuin muukin henkiparannus, tieteellinen pohja puuttuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Psykiatrisia sairauksia siis ei ole mielestäsi olemassa, koska niitä eivät hoida lääkärit. Eli toisinsanoen olet sitä mieltä että psykiatrinen terveydenhoioto on lopetettava kokonaan, koska se on huuhaata.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On olemassa ja psykiatri hoitaa, samoin psykiatriset sairaanhoitajat. Psykoterapia on huuhaata, sillä ei sairauksia hoideta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattaisi perehtyä viimeisimpään tutkimusnäyttöön, jonka perusteella esimerkiksi masennuksen hoidossa yhdistetty lääke- ja psykososiaalinen hoito on yleensä tehokkainta. Eli sekä lääkäreitä että terapeutteja tarvitaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Psykologiatieteeltä ja -tutkimukselta puuttuu tieteellinen pohja, mielenkiintoista!

Ns. lääketieteen (esim. ruotsissa medicin, engl. medicine) käytännössä (praktiikka) n. puolella toimenpiteistä ei ole tieteellistä (tutkimukseen perustuvaa) pohjaa. Kuten jokainen tietää, vastaanotolla tapahtumat ovat usein vähemmän tieteellisissä.

Henkiparantajat ym. ovat toki heikoilla jäillä, mutta placebo ja sos. tuki toimii heilläkin. Erityisen menestyksekkääästi näitä käytetään terveydenhuollossa eikä virallisen järjestelmän sisällä tapahtuvaa laillista puoskarointia voi määrällisesti verrata em. harrastajien huuhaahan. Hoitovirheineen puhutaan aivan eri suuruusluokan ongelmasta, jota tietenkin peitellään.

Terveydenhollossa on paljon mätää, mutta siihen ei päästä käsiksi koska liian moni sen piirissä toimiva hyötyy siitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Särkyneen ihmisen mielen on useimmiten särkenyt toinen ihminen omalla käytöksellään. Siksi mielenterveyden häiriöt eivät ole suinkaan yksilön oma asia, vaan niitä pitää tarkastella laajemmin yhteisön ja kulttuurin näkökulmasta. On ymmärrettävää, että jos yhteisö ei halua nähdä sitä väkivaltaa, mitä se yksilöihin antaa kohdistaa, ei mielenterveyden häiriöitä haluta nähdä, ja sairastuneet halutaan syyllistää. Sillä tavalla voi välttää kivuliaan keskustelun siitä, miksi ihmiset ovat sallineet silmiensä alla tapahtuneen väkivallan.
Juuri tämän vuoksi me tarvitsemme lisääntyvää ymmärrystä mielenterveyden häiriöiden synnystä ja hoidosta, ja siihen tarvitaan mielenterveyden ammattilaisia. Se pakottaa myös tekijän katsomaan peiliin, ja ottamaan vastuun omasta tuhoavasta käytöksestään. Ymmärtämään, että myös väkivaltainen ja sadistinen käytös on mielenterveyden häiriö, eikä kerro terveestä psyykestä. Se, joka näkyvästi sairastuu, esimerkiksi kiusaamien ja väkivallan seurauksena, voi silti olla vuorovaikutussuhteessa lopulta se terveempi osapuoli.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Psykiatriset sairaudet pohjautuvat useinmiten aivojen biokemiallisentai sähkökemiallisen toiminnan virheellisyyteen. Näinollen monissa tapauksissa toimintaa pyritään normalisoimaan lääkeaineilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jakosi biokemiallisen ja sähkökemiallisen välille paljastaa asiaa opiskelleelle tietämättömyytesi. Jospa et jakelisi internetissä "tietona" sellaista, josta et itse todellisuudessa ymmärrä. Jos psyyke on vain ainetta, niin selitäpä sokealle punaisuuden kokemus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Psykoterapeuttikoulutus tuisi olla muidenkin kuin rikkaiden etu. Lisäksi se palvelisi myös uudelleenkoulutus-ja muuntokoulutustarpeita.
On ironista, että puhutaan korkeista itsemurhatilastoista ja masennuksesta, mutta työkalut tilastojen pienentämiseen puuttuvat.
Jos koulutettujen psykoterapeuttien määrä kasvaisi, se saattaisi auttaa myös erilaisiin sote-alan tehtäviin urautuneita työntekijöitä, joiden haaveina tällainen uranvaihdos olisi. Kaikki voittaisivat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulun yliopisto voisi aloittaa maisterikoulutuksen psykoterapiaan!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (57)

Uutisvirta

15:02
"Minun pelkoni, kipuni ja toiveeni ohitettiin täysin", sanoo rovaniemeläinen Sanna – Osalle naisista synnytys on katkera kokemus, joka jättää mielen haavoille jopa vuosiksi Tilaajille
14:26
Kuninkaita kaatui shakkiturnauksessa Oulun pääkirjastossa – nopea shakkipeli kestää kymmenestä minuutista alle tuntiin
14:21
Auto törmäsi hitaassa vauhdissa rakennuksen seinään Tornion keskustassa, vahingot jäivät pieniksi
14:00
Pompeiji on yhä tutkijoiden aarreaitta, joka välittää tietoa modernista ja naisia arvostavasta yhteiskunnasta – Ria Berg löysi muinaisesta lyhdystä tekstiviestin menneisyydestä Tilaajille
13:47
Ilmatieteen laitos varoittaa: Ajokeli muuttuu iltapäivällä huonoksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa – taivaalta tulee lunta ja räntää
12:57
Nuoria houkutellaan suomalais-ugrilaisten kielten pariin somessa – 22-vuotias udmurtti Anastasiya Ivanova laulaa Instagramissa omalla kielellään
12:56
Kaupunginojan pinnalta löytyi öljyä Raksilassa, pelastuslaitos selvittää tilannetta ja aineen alkuperää
31
Analyysi: Anne Berner-shown jälkeen uusi hallitus painoi junaliikenteen kilpailukuvioissa jarrua – yltiövapaa markkinatalous on vasemmistolle kauhistus
30
Y-sukupolvi odottaa esimieheltä kahdenkeskisiä keskusteluja – "Milleniaalit haluavat mennä eteenpäin osaamisessaan, tavoitteet ovat heille tärkeitä"
25
Erilliset tuvat voivat vaikeuttaa naisten aselajin valintaa ja katkaista tiedonkulun – Varusmiehet kannattavat yhteistupia, koska nyt tutustuminen on hankalaa
25
Omistaja yllätti autoonsa murtautuneen miehen ja huitoi tätä kepillä Rovaniemellä – murtautuja ja auton omistaja otettiin kiinni
18
Korkein oikeus kumosi Pelson vartijan murhanneen vangin vapauttamispäätöksen – Vanki oli liittynyt United Brotherhoodin jäseneksi
15
Suomi valmistautuu pienydinreaktorien luvitukseen
10
Poliisi: Kuljetusyritykset varoittavat toisiaan liikennevalvonnasta Kainuussa – vaikeuttaa ylikuormien kontrollointia ja vaarantaa turvallisuutta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi iltapäivästä alkaen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Ranuan ja Posion kunnissa lumisateen ja tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Pelottava ihminen?

Joidenkin mielestä ihminen, jota ei voi höynäyttää ja sanoo suoraan, kuin asiat on, ovat pelottavia, minusta loistavia i... Lue lisää...
tuntematon

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.10.

Fingerpori

19.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image