Kotimaa

Professori: Pyydystä ja päästä -kalastuksen kieltäminen heikentäisi kalakantoja

Pyydystä ja päästä -kalastuksen ympärillä käyty keskustelu on usein tunteikasta. KUVA: Jarmo Kontiainen
Kotimaa 24.1.2018 10:56 | Päivitetty 24.1.2018 13:19
Janne-Pekka Manninen

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) esitti hiljan, että niin sanottu pyydystä ja päästä -kalastus pitäisi kieltää uudessa eläinsuojelulaissa. Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen ei ottaisi näin jyrkkää kantaa.

Kärnän mukaan pyydystä ja päästä- eli catch and release -kalastus on luontokappaleella leikkimstä ilman ravinnonhankintatarkoitusta. Kärnän mukaan käytännön vuoksi kuolee vuosittain mittava määrä kaloja ja kansanedustaja pitää pelkkää hupionkimista eläinrääkkäyksenä.

Kärnä esittääkin, että kalastus, jonka tarkoituksena on ainoastaan kalojen palauttaminen takaisin vesistöön, olisi kiellettyä. Kärnän mukaan kalan palauttamisen perusteena olisi aina oltava kannanhoidolliset tai ympäristölliset syyt.

Pyydystä ja päästä -kalastuksessa kala päästetään takaisin vesistöön sen saalistamisen jälkeen. Käytännön vastustajien mielestä se johtaa kuolleisuuteen ja stressaantuneihin kaloihin, jotka eivät enää syö tai lisäänny. Puolestapuhujien mukaan taas pyydä ja päästä -kalastuksesta ei seuraa kalalle merkittäviä haittoja, kun sen tekee oikein.

Professori Hannu Lehtonen on seurannut keskustelua jo kauan. Lehtosella on taustallaan 13 vuotta kestänyt tutkimushanke, jossa tutkittiin eri kalastustapojen vaikutuksia kalakantoihin tutkimuskäyttöön rauhoitetuilla järvillä Evolla Hämeenlinnassa. Lehtonen tutkii myös kestävän kalastuksen periaatteita ja ympäristön ja kalakantojen välistä suhdetta.

– Kärnän kannanottohan ei ole ainutlaatuinen, samanlaisia on julkaistu aikaisemminkin. Itse en ottaisi noin jyrkkää kantaa, Lehtonen sanoo.

Jos pyydystä ja päästä -kalastus kiellettäisiin ja kalastajat velvoitettaisiin tappamaan kaikki pyytämänsä kalat alamittaisia lukuun ottamatta, kalakannat heikkenisivät Lehtosen mukaan ja varsinkin kookkaat kalat katoaisivat. Lehtosen tutkimuksessa vain alamittaisten kalojen päästäminen takaisin muutti kalakantaa.

– Kun alamittaa isommat kalat poistettiin vesistöstä, pian ei ollut isoja kaloja enää lainkaan. Isot yksilöt ovat tärkeitä kalakannan rakentumisen kannalta, sillä ne ovat hyviä lisääntymään ja tuottavat isokokoisempia mätimunia. Kun taas isot ja pienet kalat vapautettiin, kalojen tiheys oli parempi ja kannassa oli myös suuria yksilöitä, Lehtonen summaa.

Lehtosen mielestä pyydä ja päästä -kalastuksen kieltäminen ei kuitenkaan toteutuisi täydellisenä.

– Esimerkiksi Saksassa pyydystä ja päästä -kalastus on kielletty, mutta sielläkin on alamitat ja rauhoitusajat.

Entä kalastaminen pelkästään ravinnonhankintamielessä? Sekään ei ole Lehtosen mukaan täysin ongelmatonta.

– Jos lähtee hakemaan ruokakalaa, tulee väistämättä myös muita kaloja. Silloin pidän hyvänä, että ne kalat mitä ei syödä, päästetään takaisin. Jos kaikki saadut kalat tapetaan, kookkaat yksilöt katoavat aika äkkiä ja kalakanta heikkenee, Lehtonen sanoo.

"Jos olisin kala, kaikkein vähiten haluaisin joutua verkkoon"

Merkittävä huolenaihe pyydystä ja päästä -kalastuksessa on kalojen stressi ja kärsimys. Lehtosen mukaan kalojen kipukokemuksesta on erilaisia näkemyksiä.

– Kala tuntee jonkinlaista kipua, mutta millaista, sitä on vaikea sanoa. Ihmiset ja muut nisäkkäät tuntevat kipua aivojen kuorikerroksissa, mutta kaloilla sellaista ei ole. Kala kuitenkin reagoi kipua tuottaviin ärsykkeisiin, joten kyllä se jotain tuntee.

Lehtosen mukaan kalalle on ehdottomasti parempi se, että se pääsee palaamaan takaisin veteen vaikka se olisikin pyydystetty sen sijaan, että se tapettaisiin. Tämä riippuu kuitenkin siitä, millaista vahinkoa viehe on tehnyt ja onko esimerkiksi kalan suomupeite kärsinyt vahinkoja.

– Jos kala on nielaissut uistimen kiduksiin tai syvemmälle, silloin se on paras tappaa. Jos vaikkapa hauki, tai kuha, tai lohi jää leukapielestään kiinni uistimeen, niin ei sillä ole mitään vaikutusta sen elinkykyyn.

Lehtosen mukaan pyydystetyksi tuleminen on tietysti kalalle joka tapauksessa stressaava tilanne.

– Omissa tutkimuksissani kuitenkin tuli ilmi, että esimerkiksi veteen päästetty hauki on aika äkkiä selvinnyt, ruvennut syömään uudestaan ja lisääntyi normaalisti, Lehtonen sanoo.

Kalojen kärsimystäkin voi katsoa monelta kantilta.

– Jos minä olisin kala, kaikkein vähiten haluaisin joutua verkkoon. Kala voi olla viikonkin verkossa, Lehtonen huomauttaa.

Juttua täydennetty 13:16 Kärnän esityksen täsmennyksellä.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (117)

Juuri näin.kala vedetään maille ja pyöritetään hiekassa tai milloin missäkin,siinä vaurioituu kalalta silmät ja suojaava limakerros nahanpäältä.mä kalastan syödäkseni kalat jota pyydän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kärnä on oikealla asialla.
Se mitä rääkkää ja päästä kalastajat kertoilevat ei ole millään tavalla sidoksissa todellisiin tapahtumiin.

Kun asioita halutaan hienostella, siinä puolen tunnin mittainen rääkkäysvaihe supistuukin muutamaan minuuttiin.

Ja onko kala kunnossa palautettavaksi rääkkäyksen jälkeen. Melkoisia eläinlääkäreitä nuo "rääkkää ja päästä" kiduttajat.

Ilmeisesti hitlerin perintöä. Meliini vai mikä piru se oli?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo täällä puhuu nämä kaikki tietävät professorit jälleen. Täysin käsittämätöntä tämä kalojen rääkkäys, olen Kärnän kanssa samaa mieltä. Pyydä rääkkää ja päästä on typerää kalastusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Korttikoskilla tulee paljon kalastettua ja muutaman ison taimenen olen saanut. Ne olen takaisin päästänyt. Kalastan nimittäin sellaisilla paikoilla joissa noita ei liikaa ole. Ruuaksi on lähtenyt sitten kirjolohia ja harjuksia.
Tyypit jotka ovat syntyneet lohia ja taimenia vilisevien vesien ääreen, eivät tietenkään ymmärrä kalan takaisin päästämistä. Ehkä sitten ymmärtäisivät kun ne kotivedet olisivat tyhjillään arvokaloista.

Ja mielummin otan ruuaksi noin 2-3kg hauen kuin esim yli 8kg:n.

En todellakaan voi käsittää sitä ajattelutapaa, että kaikki saadut kalat pitää ottaa.
Vanhat äijät pilkillä. 10kg ahvenia ei riittänyt kevät jäillä, piti pilkkiä koko saunasaavi täyteen, 50kg.
Sitten niitä annetaan kaikille naapureille ja kissoille ja koirille..... 10 vuoden päästä ihmetellään kun ei oo isoa ahventa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sitten loppukevennyksenä ohi aiheen: Viime kesänä ongin muksuni kanssa mökkilaiturilla. Saimme salakoita, jotka laitoimme odottamaan kohtaloaan isoon saaviin, jossa oli vettä. Sitten onkeen nappasi ahven, joka myös päätyi saaviin. Eipä aikaakaan kun saavissa kävi kaamea molskaus ja ahven möllötti pohjalla salakan pyrstö suustaan töröttäen. Vaikutti peto kovin stressaantuneelta kun heti jatkoi raakalaismaista käytöstään. Oli siinä lapselle vastaamista. "Miksi se noin teki, eikö ahven tykkää salakoista, oliko tuo ahven vähän tuhma?"
No, sekä tuhma ahven, että salakat (yhtä lukuunottamatta) lopulta päätyivät hyväkuntoisina takaisin vapauteen, sillä ruuaksi niistä ei olisi edes ollut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se se vaan ihmetyttää, että mikä mielensairaus se saa itseään älykkäänä pitävän ihmisolennon kiduttaman eläimiä niin karmivalla tavalla, kuin esimerkiksi kalan kidutuspyynti on ja mistä tämmöinen on siennyt kalanpyytäjien itsen viihdytys harrastukseksi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos kalastus on harrastus ja päästää kalat takaisin veteen niin eihän silloin tartte maksaa kalastuksenhoitomaksua.Vain jos saa saalista ja pitää sen niin täytyy maksaa kalastuksenhoitomaksu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kovia kalamiehiä: perhovehkeet, virvelit, veneet, kahluuvehkeet, kaikuluotaimet kesälle ja talvelle, lohiperhot ja ne kovat puheet sekä saaliskuvat. Näkyvät muutamat olevan uistelukisoissakin, lehtien sivuilla paistattelevat. Menenpä näiden hevikalastajien kotijärville pilkille, ei näy ristinsielua jäällä. Mitäpä tulee järvestä saaliiksi: limaisia pikku kiiskiä, puolen kilon särkiä ja maailman pieninpiä ahvenia. Voi kiesus, missä kunnossa järvet ovat. On pyydetty vain parhaat ja sukukypsimmät ruokakalat pois. Ei ole ahneudella rajaa, hävetkää. Hoitaisitte kotivesistönne kuntoon ja harjoitaisitte kestävää kalastuskulttuuria ennen kuin lähdette kaikkia vesistöjä ryöstämään: "otan kaiken, minkä saan". Voi prkle, mitä touhua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On todellakin harmillista, että monet Suomen järvet ja lammet ovat ihmisen toiminnan seurauksena huonossa kunnossa. Niin kalakannan osalta kuin vedenlaadullisestikin.

Suurten petokalojen vapauttaminen on erittäin tärkeää koko veden ekosysteemille. Jos isoja petokaloja karsitaan (kuten HAUET), pääsee särkikalakannat valloilleen ja tämä rehevöittää vesiä (särkikalat syö eläinplanktonia, eläinplanktoni kasviplanktonia ja kun eläinplanktonkanta heikkenee, kasviplankton vahvistuu ->rehevöityminen).

Suurin osa Suomen järvistä on jääkauden synnyttämiä (yli 10.000 vuotta sitten). Käsittääkseni täällä ei noihin aikoihin asustellut kovinkaan paljon meikäläisiä, mutta kuin ihmeen kaupalla järvien kalakannat pysyivät tästä huolimatta monimuotoisina ja tasapainossa. Hauki ei syönyt jalokaloja sukupuuttoon.

PÄINVASTOIN! Petokaloilla, kuten hauella on merkittävä rooli koko vesistössä. Tästä pitäisi keskustella enemmän!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eihän unohtunut ns. saaliskiintiö. Rääkkää ja päästä kalastajien suhteellisuuden taju kalastuksen ja rääkkää ja päästä kalastuksen välillä on hämärtynyt, ruokakalaa pyydetään vain sen verran mitä syödään jos siinä tulee eri lajikkeita niin kyllä nekin kelpaa ruokakaloiksi.

Vuodatukseni asia on se ettei kalastus ole vain pelkkä harrastus jossa vedetään koko järvi tyhjäksi. Otetaan vain se mitä syödään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samalla voidaankin sitten lopettaa hirvenhaukkukokeet yms. Urheilumielessä rääkätään ja stressataan eläimiä haukuttamalla koiralla tuntitolkulla hirvipoloista. Kärnä ja nämä ihmiset ei ymmärrä mistä puhuvat. Viisainta olisi rauhoittaa kaikelta kalastukselta kaikki suomen vesistöt missä vain esiintyy luontaisesti taimenta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se hirvi ei varmaan stressaannu yhtään kun susilauma sitä yrittää saalistaa? Tämä elämän kiertokulku on rakennettu siten, että täällä kaikki eläimet on jonkun toisen ruokaa ja sairastuessa ei voi lampsia sairaalaan? Eläimet elää joka sekuntti luonnossa saaliiksi tulemisen pelossa ja se on täysin luonnollinen olotila. Montako eläintä tiedät kuolleen vanhainkotiin? Nykyajan ihmiset on täysin vieraantuneet luonnollisesta elämänkiertokulusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä proffa on niitä jasperpääkkösen hengenheimolaisia, näkyy olevan vapaa-ajan kalastajien napamiehiä. Siitä johtuu nuo ontuvat puolustuspuheet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä tuo kidutuskalastaminen tulisi ehdottomasti kieltää! Ainoa inhotus eräohjelmassa "Eränkävijät" on "voi mahoton"- Riikka, joka kiskoo kalaa millon missäkin päin Suomea.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se on helppoa lopettaa se kalojen kiduttaminen: lopettaa niiden verkkojen pudottamisen järveen. Katiskasta saa kalat elävänä ja voi valita mitkä laskee takaisin kasvamaan taikka kalakantoja hoitamaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Surullista tämä Keskustalaisten touhu. Ensin keskustan päätösten takia lähes kaikki Suomen vesistöt on tuhottu ja sotkettu nyt vielä vaaditaan että kaikki pitää tappaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Penikasta asti olen kalastanut ja monenlaisilla pyydyksillä, huvikseen ei ole tarvinnut kaloja rääkätä olen ottanut jos olen saanut syöntikalat ja tyytynyt siihen, nämä Lehtosen kommentit ihmetyttää kovasti ja Professoris mies, hänen ei varmaan ole tarvinnut ruuan jatkoksi kalaa koskaan pyytää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hitusen on proffan lausunto vinksallaan perhomiesten puolelle, kun hupipyynnin ainoa vaihtoehto on tappaa kaikki kalat!! Näitä "vaihtoehtoja" vertaamalla päästään sitten oman agendan mukaiseen johtopäätökseen. Eiköhän pointti Kärnällä ollut, että kalaa voisi pyytää tapettavaksi/syötäväksi, eli korvaamaan kasvatettua eläinperäistä ruokaa, tästä siis eettinen oikeutus verrattuna hupikalastukseen. Lisäksi ali- ja ylimittaiset voisi/täytyisi edelleen palauttaa vesistöön yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan. Mahdotontahan tuota tietenkin olisi valvoa. Minun puolesta kalastaa saa kuten kukin parhaaksi näkee, kunhan kantaa jonkinlaista vastuuta kalakantojen säilymisestä. Tuota CR-kalastusta ei vain voi puolustaa millään vastuunkantonäkökulmalla, kun sen tarkoitus on ainoastaan tuottaa kalastajalle iloa ja samalla kipua kaloille. CR-miesten jutut vain ei kestä loogista tarkastelua, eihän esim. rallikuskitkaan yritä kieltää työmatka-autoilua ja väitä vielä päälle että ralliautoilusta ei tule päästöjä, ja että se on ainoa vastuullinen tapa ajaa autolla? Verkkokalastus on sitten täysin toinen keskustelu, ei ole sekään ongelmatonta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (117)

Uutisvirta

16:47
Citroen juhli kaksoisvoittoa Turkin MM-rallissa – Lappi mestari-Ogierin takana toinen
16:34
60 vuotta täyttävä PPSHP:n johtajaylilääkäri seuraa sairaalamaailman muutosta aitiopaikalta – lääkäreiden hakujärjestelmä toi uuden huolenaiheen
15:51
Kaleva oikaisee
14:27
Postilaatikon paikka johti riitaan Kemissä, 72-vuotias mies suihkutti kaasua naapurinsa kasvoille
14:16
Isokyrö on Suomen autoistunein kunta, jossa ajetaan yli 10 vuotta vanhoilla autoilla – Pohjois-Pohjanmaalla vähiten autoja Uudenmaan jälkeen
13:37
Vaasalaisfanit riehuivat Raksilassa: Järjestyksenvalvoja joutui sairaalaan, poliisi kirjasi rikosilmoituksia pahoinpitelyistä
12:58
Arvio: The Baseballs tanssitti Teatriaa superhittien fiftaricovereilla – 50-luvun estetiikkaa syleiltiin urakalla, keikalla vallitsi viehättävän vanhanaikainen tunnelma Tilaajille
72
Puheenaihe: "Myrkky, joka ei kuulu ympäristöön" – Kysyimme, pitääkö lyijy kieltää hauleissa ja luodeissa
24
EU harkitsee lentojen tai petrolin verottamista – Suomessa kokoontuneet EU:n valtiovarainministerit puivat ympäristöverojen lisäämistä
24
Vaasalaisfanit riehuivat Raksilassa: Järjestyksenvalvoja joutui sairaalaan, poliisi kirjasi rikosilmoituksia pahoinpitelyistä
21
Sport juhli alussa, Kärpät lopussa – Hiljalleen täyttä pelikuntoa lähestyvä Jussi Jokinen kiteytti kotiavauksen: ”Ensimmäisen kympin olimme jaloissa, mutta pystyimme parantamaan”
21
Verkkokirjautuminen ja -maksaminen muuttuivat – puhelinpalveluissa ruuhkaa, osa asiakkaista näreissään
18
Rakennetaan omaleimainen Oulu – myös matala ja tiivis rakentaminen on tehokasta Lukijalta
18
Vieraslaji ottaa haltuun Venäjän Karjalan peltoja – ikääntyvät asukkaat eivät jaksa taistella jättiputkea vastaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Saako poliisiautossa kuvata?

79 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Vain elämää — pöydässä hytkyjät

Mitä se haittaa vaikka hytkyvät. Musiikki menee vain jäseniin. On hyvä ohjelma muuten. Olen nähnyt Paula Vesalan vauvan... Lue lisää...
VEEKU

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

14.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image