Kotimaa

Professori Pekka Visuri: Turkki pyrkii häiritsemään suuren liittokunnan muodostumista

Professori Pekka Visuri vieraili tällä viikolla Oulussa esittelemässä uutta kirjaansa. KUVA: Kontiainen Jarmo
Kotimaa 29.11.2015 13:01
Esko Aho

Arvostettu poliittisen historian tutkija, professori Pekka Visuri sanoo, että kansainvälisten tiedustelutietojen mukaan ei ole mitään epäilystä siitä, etteikö kuluneella viikolla huolta aiheuttanut venäläiskoneen alasampuminen olisi tapahtunut Syyrian ilmatilassa.

– Nyt pohditaan, mitkä olivat Turkin todelliset motiivit ampumiselle. Käsitykseni mukaan tarkoitus on pyrkiä häiritsemään suuren liittokunnan muodostumista, varsinkin kun Venäjä olisi siinä yhtenä jäsenenä. Ei voi olla kysymys vahingosta. Jonkinlaiset ohjeet turkkilaiset lentäjät ovat saaneet.

– Turkki on pyrkinyt laajentamaan suoja-aluettaan Syyrian puolelle ja saaman suurvallat julistamaan sinne lentokiellon. Tämänkertaisen tapahtuman johdosta taitaa vain käydä päinvastoin. Venäjä vie Syyriaan niin vahvan ja huipputasoisen ilmapuolustuskaluston, että turkkilaiskoneilla ei ole enää asiaa rajan toiselle puolelle.

Vielä muutama viikko sitten Venäjä luettiin Euroopan paarialuokkaan Ukrainan toissakeväisten tapahtumien vuoksi, mutta torstaina Ranskan presidentti François Hollande nähtiin jo Moskovassa sopimassa maiden yhteisistä toimista terroristijärjestö Isisiä vastaan.

Uusi teos pureutuu Mannerheimin ja Paasikiven aikaan

Visuri vieraili kuluneella viikolla Oulussa esittelemässä uutta kirjaansa, joka käsittelee Mannerheimin ja Paasikiven poliittisia linjanvetoja vuosina 1944–1947, jolloin Suomi siirtyi sodasta rauhaan ennen Pariisin rauhansopimusta.

Paasikiven presidenttikauden 1946–1956 ydintehtäväksi muodostui sisäisen vakauden turvaaminen. Mannerheim ja Paasikivi olivat yksimielisiä siitä, että välirauhansopimuksen määräysten täyttäminen oli välttämätöntä. Se edellytti yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa, Visuri sanoo.

Nykypäivän tilanne muistuttaa toisen maailmansodan päättymisen aikoja, jolloin liittoutumia vaihdettiin tarpeen ja tilanteen mukaan.

Visurin mukaan maailmansodan jälkeinen aika oli kuitenkin Suomen kannalta huomattavasti tulenarempi, koska Neuvostoliitolla oli tuoreessa muistissa Saksan hyökkäys Suomen kautta.

Lisäksi maailman pahimmat kriisialueet viime vuosisadalla olivat suhteellisen lähellä meitä, toisin kuin nyt.

Krimin vallanneita tunnuksettomia ”vihreitä miehiä” ei Visurin mielestä kenenkään tarvitse kuvitella Suomeen. Suurvallalla ei ole mitään syytä hyökätä ystävällismieliseen naapurimaahan ja hankkia itselleen lisää vaikeuksia.

Paasikiven linjan turvallisuuspoliittinen ydinajatus oli, että pitämällä huolta poliittisesta vakaudesta, itsenäisestä puolustuskyvystä ja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta Suomi pärjää parhaiten maailmanpolitiikan myrskyissä.

Pekka Visurin mukaan vakaa, toimiva yhteiskunta on yhä paras rauhan tae.

Lue lisää 29.11.2015 Kalevasta.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (27)

Islamistinen Turkki pyrkii turvaamaan ISISin huoltoreitin.ISISin avulla Turkki pyrkii suorittamaan etnisen puhdistuksen Kurdistanissa...ensin Syyriassa ja Irakissa ...myöhemmin ISIS päästetään Turkin sisälle...tai sehän tietysti on jo siellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Visuri hyvin tietää että Suomi on Venäjälle vihollinen jo nyt ja on ollut jo pari kolme vuotta! Suomi on ollut niin läheinen kumppani Natolle jo vuosia jonka vuoksi Venäjä sotasuunnitelmissaan katsoo Suomen kuuluvan vihollis koulukuntaan! Eipä tämä näkökohta paljon näyttänyt Visurin näkökannoissa painavan! Visurin höpinät ovat luokkaa YLE .70-80 luvulla!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäläiskone oli Turkin ilmatilassa kun ohjus laukaistiin sitä kohti, mutta ehtinyt takaisin Syyrian ilmatilaan ennen kuin ohjus osui. Turkkilaiskoneet olivat Turkin ilmatilassa koko tapahtumaketjun ajan. Arvon professorin mielipiteet vaikuttavat hieman hätäisesti tehdyiltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olitko paikalla, kun näin tarkkaan tiedät? Ruvetaan mekin siiten ampumaan ruottalaisten ja venäläisten perään. Meillä on vielä niitä vanhoja laukaise ja unohda Streloja varastossa, kai.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

" Visurin mukaan maailmansodan jälkeinen aika oli kuitenkin Suomen kannalta huomattavasti tulenarempi, koska Neuvostoliitolla oli tuoreessa muistissa Saksan hyökkäys Suomen kautta. "

NL ja Englanti olivat itse provosoineet saksan hyökkäyksen Suomen kautta, koska se oli huiomattavasti vähemmänvaarallinen NL:lle kuin saksan suora hyäökkäys kaikin voimin pelkästään Moskovaan ja Bakuun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paasikivi ajatteli mitä ajatteli silloin muinaisina aikoina. Tiedoksi: ajat ovat muuttuneet.

Mielestäni Suomen turvallisuuspoliittisen ydinajatuksen pitää olla, että pitämällä huolta poliittisesta vakaudesta, itsenäisestä puolustuskyvystä ja sotilaallisesta yhteistyöstä Naton kanssa -- mielellään vieläpä täysjäsenyydestä -- Suomi pärjää parhaiten maailmanpolitiikan myrskyissä.

Suomi ja Nato yhteen soppii, milloin ne pannaan yhteiseen koppiin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paras turva on vahva oma armeija, olimme natossa tai emme. Nato on vain plussaa. Tärkeintä on pitää oma puolustuskyky sillä tasolla, että pärjäämme mahdollisimman kauan myös yksin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oman kirjan myynnin edistämiseksi sotketaan vähän sekaan nykyaikaakin ja ollaan niin tietäväisiä, että....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Visuri ihan oikeasti tietääkin, Suomen kokeneimpia alallaan. Tietysti se harmittaa, etteivät kaikki vilauttele Nato-korttia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eli jos Suomen yhteiskuntarauha järkkyy, eräs naapuri käyttää tilannetta hyväkseen. Miettikääpä mikä on kuohuttanut mielipiteitä viime aikoina?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja turkki syyttää vakoilusta toimittajaa joka julkaisi kuvat turkin turvallisuuspalvelun rekoista, jotka olivat viemässä ammuksia Isis:n taistelijoille. Melkoista menoa Nato-maalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykypäivän tilanteesta tulee mieleen toisen maailmansodan jälkeinen tilanne, jossa Neuvostoliitto yhtenä maailmanhistorian suurimpana sotarikollisena päästettiin kuin koira veräjästä, koska se kuului maailmansodan voittajavaltioihin ja omasi mittavan määrän sotilaallista voimaa. Katyn, Molotov-Ribbentrop-sopimus, Talvisota, Rautaesirippu. Samalla tavalla unohdamme Krimin valloituksen, kun kukaan ei uskalla vastustaa maata, jolla on koko pallon suurimpiin kuuluva arsenaali ydinaseita, ja iloinen KGB-veikkonen johdossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan tässä maailmanhistorian aikana asevoimin valloitettu Kuubaa, Grenadaa ja Irakiakin. Britit kävivät toisella puolella maapalloa uudelleen valloittamassa Malvinas-saaret.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja liittoutuneet voittajavallat, nykyiset Nato-maat, tuosta vain myivät meidät Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vähällähän me selvisimme Itä-Eurooppaan verrattuna. Niissä maissa ihmiset saivat olla neuvostodiktatuurin orjina omissa valtioissaan, kun kaikki päätettiin Moskovassa Venäjän etujen mukaisesti. Näissä maissa sitä vasta pitäisikin olla katkeruutta länttä kohtaan, kun Brittilässä ja USA:ssa kädet taskuissa vain seurattiin vierestä, kun fasismi korvattiin yhtä kuvottavalla kommunismilla. Vaikka meidät joku lukikin Neukkulan etupiiriin, niin meillä oli toimiva markkinatalous ja demokratia koko sodan ajan ja sen jälkeen. Meillä oli myös armeija, jonka piiput ja putket oli suunnattu itään, vaikka Liittoutuneiden rauhanehdot sille joitakin rajoituksia asettivatkin. Taisimme olla etupiiriä lähinnä Moskovan Tiltun puheissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Krimin vallanneita tunnuksettomia ”vihreitä miehiä” ei Visurin mielestä kenenkään tarvitse kuvitella Suomeen. Suurvallalla ei ole mitään syytä hyökätä ystävällismieliseen naapurimaahan ja hankkia itselleen lisää vaikeuksia."
Sanopa Visuri, mitä syytä Putinilla oli vallata Krim tai Itä-Ukraina? Tai Abhasia ja Etelä-Ossetia?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehkä jotain syytä olisi siinä, että Krimillä, jonka Neuvosatoliitto lahjoitti Ukrainan neuvostotasavallalle, on sijainnut Venäjän tärkein laivastotukikohta 1700-luvulta saakka. Ei voi verrata esim. Ahvenanmaahan, jossa on vain Bomarsundin linnoitus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (27)

Uutisvirta

15:29
Tällaisia ovat Oulun vuoden 2025 asuntomessujen suunnittelukilpailun ehdotukset
15:25
Oulun vuoden 2025 asuntomessujen suunnittelukilpailun työt valmistuivat
14:34
Kuumalle liedelle jäänyt muoviastia aiheutti palohälytyksen Limingassa
13:59
Postin työntekijät osoittivat mieltään Postin pääkonttorilla Helsingissä – "Emme hyväksy, että meitä kohdellaan kuin orjia Suomessa"
13:50
Oulun kaupunginhallitus hyväksyi Lyseon peruskorjauksen äänestyksen jälkeen – lopullinen tieto rahoituksesta joulukuussa
13:33
Lasten päivähoidon ja kotihoidon stressaavuudessa ei ole suurta eroa, kertoo tuore tutkimus – päivähoito ei aiheuta ainakaan kotia enempää stressiä
13:32
Henkilöauto ja traktori kolaroivat Oulun Vasankankaalla – ensihoito vei yhden henkilön tarkistettavaksi
101
Koulujen joulujuhlien lainmukaisuutta selvitetään myös Oulussa – Lyseon lukion iso ylioppilasjuhla mahtuu vain tuomiokirkkoon
79
"Miksi Lyseosta tuli tällainen kiistakapula", ihmetteli Jenni Pitko Oulun kaupunginvaltuustossa – Lyseon remontin esittely kirvoitti kiivasta keskustelua
45
Yksityistieuudistus herätti kysymyksiä Oulun valtuustossa – "Vähimmäisvaatimus sille, että reuna-alueilla pystytään asumaan, on että tiet ovat auki"
41
SDP:n valtuustoryhmä päätti erottaa Husseinin luottamuspulan vuoksi – asiakas ei ollut poistunut taksista
39
Valmet Automotiven toimitusjohtaja näkee dieselskandaaleissa myös hyviä puolia – "Sähköautot tulevat nopeammin käyttöön kuin monet olettavat"
37
Kellosta pohjoiseen päin avautuu torstaina kahdeksan kilometrin pätkä uutta moottoritietä – Nelostien työt edenneet aikataulussa
23
Oulun kaupunginhallitus hyväksyi Lyseon peruskorjauksen äänestyksen jälkeen – lopullinen tieto rahoituksesta joulukuussa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi yöstä alkaen maan pohjoisosassa sekä Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

235 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula ko?

Nykyajan nuoret on vötkylöitä. Aamulla kun pitäisi aikaisin herätä ja sitten töhinmeno pitäisi olla, että menenpä sitte ... Lue lisää...
niin ja.,

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

12.11.

Fingerpori

12.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image