Kotimaa

Professori Pekka Visuri: Turkki pyrkii häiritsemään suuren liittokunnan muodostumista

Professori Pekka Visuri vieraili tällä viikolla Oulussa esittelemässä uutta kirjaansa. KUVA: Kontiainen Jarmo
Kotimaa 29.11.2015 13:01
Esko Aho

Arvostettu poliittisen historian tutkija, professori Pekka Visuri sanoo, että kansainvälisten tiedustelutietojen mukaan ei ole mitään epäilystä siitä, etteikö kuluneella viikolla huolta aiheuttanut venäläiskoneen alasampuminen olisi tapahtunut Syyrian ilmatilassa.

– Nyt pohditaan, mitkä olivat Turkin todelliset motiivit ampumiselle. Käsitykseni mukaan tarkoitus on pyrkiä häiritsemään suuren liittokunnan muodostumista, varsinkin kun Venäjä olisi siinä yhtenä jäsenenä. Ei voi olla kysymys vahingosta. Jonkinlaiset ohjeet turkkilaiset lentäjät ovat saaneet.

– Turkki on pyrkinyt laajentamaan suoja-aluettaan Syyrian puolelle ja saaman suurvallat julistamaan sinne lentokiellon. Tämänkertaisen tapahtuman johdosta taitaa vain käydä päinvastoin. Venäjä vie Syyriaan niin vahvan ja huipputasoisen ilmapuolustuskaluston, että turkkilaiskoneilla ei ole enää asiaa rajan toiselle puolelle.

Vielä muutama viikko sitten Venäjä luettiin Euroopan paarialuokkaan Ukrainan toissakeväisten tapahtumien vuoksi, mutta torstaina Ranskan presidentti François Hollande nähtiin jo Moskovassa sopimassa maiden yhteisistä toimista terroristijärjestö Isisiä vastaan.

Uusi teos pureutuu Mannerheimin ja Paasikiven aikaan

Visuri vieraili kuluneella viikolla Oulussa esittelemässä uutta kirjaansa, joka käsittelee Mannerheimin ja Paasikiven poliittisia linjanvetoja vuosina 1944–1947, jolloin Suomi siirtyi sodasta rauhaan ennen Pariisin rauhansopimusta.

Paasikiven presidenttikauden 1946–1956 ydintehtäväksi muodostui sisäisen vakauden turvaaminen. Mannerheim ja Paasikivi olivat yksimielisiä siitä, että välirauhansopimuksen määräysten täyttäminen oli välttämätöntä. Se edellytti yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa, Visuri sanoo.

Nykypäivän tilanne muistuttaa toisen maailmansodan päättymisen aikoja, jolloin liittoutumia vaihdettiin tarpeen ja tilanteen mukaan.

Visurin mukaan maailmansodan jälkeinen aika oli kuitenkin Suomen kannalta huomattavasti tulenarempi, koska Neuvostoliitolla oli tuoreessa muistissa Saksan hyökkäys Suomen kautta.

Lisäksi maailman pahimmat kriisialueet viime vuosisadalla olivat suhteellisen lähellä meitä, toisin kuin nyt.

Krimin vallanneita tunnuksettomia ”vihreitä miehiä” ei Visurin mielestä kenenkään tarvitse kuvitella Suomeen. Suurvallalla ei ole mitään syytä hyökätä ystävällismieliseen naapurimaahan ja hankkia itselleen lisää vaikeuksia.

Paasikiven linjan turvallisuuspoliittinen ydinajatus oli, että pitämällä huolta poliittisesta vakaudesta, itsenäisestä puolustuskyvystä ja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta Suomi pärjää parhaiten maailmanpolitiikan myrskyissä.

Pekka Visurin mukaan vakaa, toimiva yhteiskunta on yhä paras rauhan tae.

Lue lisää 29.11.2015 Kalevasta.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (27)

Islamistinen Turkki pyrkii turvaamaan ISISin huoltoreitin.ISISin avulla Turkki pyrkii suorittamaan etnisen puhdistuksen Kurdistanissa...ensin Syyriassa ja Irakissa ...myöhemmin ISIS päästetään Turkin sisälle...tai sehän tietysti on jo siellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Visuri hyvin tietää että Suomi on Venäjälle vihollinen jo nyt ja on ollut jo pari kolme vuotta! Suomi on ollut niin läheinen kumppani Natolle jo vuosia jonka vuoksi Venäjä sotasuunnitelmissaan katsoo Suomen kuuluvan vihollis koulukuntaan! Eipä tämä näkökohta paljon näyttänyt Visurin näkökannoissa painavan! Visurin höpinät ovat luokkaa YLE .70-80 luvulla!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäläiskone oli Turkin ilmatilassa kun ohjus laukaistiin sitä kohti, mutta ehtinyt takaisin Syyrian ilmatilaan ennen kuin ohjus osui. Turkkilaiskoneet olivat Turkin ilmatilassa koko tapahtumaketjun ajan. Arvon professorin mielipiteet vaikuttavat hieman hätäisesti tehdyiltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olitko paikalla, kun näin tarkkaan tiedät? Ruvetaan mekin siiten ampumaan ruottalaisten ja venäläisten perään. Meillä on vielä niitä vanhoja laukaise ja unohda Streloja varastossa, kai.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

" Visurin mukaan maailmansodan jälkeinen aika oli kuitenkin Suomen kannalta huomattavasti tulenarempi, koska Neuvostoliitolla oli tuoreessa muistissa Saksan hyökkäys Suomen kautta. "

NL ja Englanti olivat itse provosoineet saksan hyökkäyksen Suomen kautta, koska se oli huiomattavasti vähemmänvaarallinen NL:lle kuin saksan suora hyäökkäys kaikin voimin pelkästään Moskovaan ja Bakuun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paasikivi ajatteli mitä ajatteli silloin muinaisina aikoina. Tiedoksi: ajat ovat muuttuneet.

Mielestäni Suomen turvallisuuspoliittisen ydinajatuksen pitää olla, että pitämällä huolta poliittisesta vakaudesta, itsenäisestä puolustuskyvystä ja sotilaallisesta yhteistyöstä Naton kanssa -- mielellään vieläpä täysjäsenyydestä -- Suomi pärjää parhaiten maailmanpolitiikan myrskyissä.

Suomi ja Nato yhteen soppii, milloin ne pannaan yhteiseen koppiin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paras turva on vahva oma armeija, olimme natossa tai emme. Nato on vain plussaa. Tärkeintä on pitää oma puolustuskyky sillä tasolla, että pärjäämme mahdollisimman kauan myös yksin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oman kirjan myynnin edistämiseksi sotketaan vähän sekaan nykyaikaakin ja ollaan niin tietäväisiä, että....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Visuri ihan oikeasti tietääkin, Suomen kokeneimpia alallaan. Tietysti se harmittaa, etteivät kaikki vilauttele Nato-korttia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eli jos Suomen yhteiskuntarauha järkkyy, eräs naapuri käyttää tilannetta hyväkseen. Miettikääpä mikä on kuohuttanut mielipiteitä viime aikoina?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja turkki syyttää vakoilusta toimittajaa joka julkaisi kuvat turkin turvallisuuspalvelun rekoista, jotka olivat viemässä ammuksia Isis:n taistelijoille. Melkoista menoa Nato-maalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykypäivän tilanteesta tulee mieleen toisen maailmansodan jälkeinen tilanne, jossa Neuvostoliitto yhtenä maailmanhistorian suurimpana sotarikollisena päästettiin kuin koira veräjästä, koska se kuului maailmansodan voittajavaltioihin ja omasi mittavan määrän sotilaallista voimaa. Katyn, Molotov-Ribbentrop-sopimus, Talvisota, Rautaesirippu. Samalla tavalla unohdamme Krimin valloituksen, kun kukaan ei uskalla vastustaa maata, jolla on koko pallon suurimpiin kuuluva arsenaali ydinaseita, ja iloinen KGB-veikkonen johdossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan tässä maailmanhistorian aikana asevoimin valloitettu Kuubaa, Grenadaa ja Irakiakin. Britit kävivät toisella puolella maapalloa uudelleen valloittamassa Malvinas-saaret.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja liittoutuneet voittajavallat, nykyiset Nato-maat, tuosta vain myivät meidät Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vähällähän me selvisimme Itä-Eurooppaan verrattuna. Niissä maissa ihmiset saivat olla neuvostodiktatuurin orjina omissa valtioissaan, kun kaikki päätettiin Moskovassa Venäjän etujen mukaisesti. Näissä maissa sitä vasta pitäisikin olla katkeruutta länttä kohtaan, kun Brittilässä ja USA:ssa kädet taskuissa vain seurattiin vierestä, kun fasismi korvattiin yhtä kuvottavalla kommunismilla. Vaikka meidät joku lukikin Neukkulan etupiiriin, niin meillä oli toimiva markkinatalous ja demokratia koko sodan ajan ja sen jälkeen. Meillä oli myös armeija, jonka piiput ja putket oli suunnattu itään, vaikka Liittoutuneiden rauhanehdot sille joitakin rajoituksia asettivatkin. Taisimme olla etupiiriä lähinnä Moskovan Tiltun puheissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Krimin vallanneita tunnuksettomia ”vihreitä miehiä” ei Visurin mielestä kenenkään tarvitse kuvitella Suomeen. Suurvallalla ei ole mitään syytä hyökätä ystävällismieliseen naapurimaahan ja hankkia itselleen lisää vaikeuksia."
Sanopa Visuri, mitä syytä Putinilla oli vallata Krim tai Itä-Ukraina? Tai Abhasia ja Etelä-Ossetia?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehkä jotain syytä olisi siinä, että Krimillä, jonka Neuvosatoliitto lahjoitti Ukrainan neuvostotasavallalle, on sijainnut Venäjän tärkein laivastotukikohta 1700-luvulta saakka. Ei voi verrata esim. Ahvenanmaahan, jossa on vain Bomarsundin linnoitus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (27)

Uutisvirta

20:39
Suomi yrittää vaikuttaa Brasiliaan naudanlihan kautta – S-ryhmässä ja Lidlissä brasilialaislihaa myydään vain nimeksi
20:36
Mika Nurmela oli Kaleva Cupin tähtijuniori 1983 – Video näyttää, kuinka tuleva ammattilainen ampui ratkaisevan rankkarin ylänurkkaan Tilaajille
20:32
Juniori-ikäisen Mika Nurmelan rankkari painuu tarkasti ylänurkkaan
20:31
Entinen kansanedustaja ja maaherra J. Juhani Kortesalmi on kuollut
20:12
Oulun teatterin esitys myöhästyi – syynä myöhässä ollut lentokone, näyttelijä ei ehtinyt ajoisssa paikalle
19:00
Orkesterimusiikin yhteydessä voitaisiin nähdä vaikka nykysirkusta – Oulu Sinfonian uusi intendentti Maija Kuusisto haluaa hakea uutta yleisöä eri taidelajeista Tilaajille
18:25
Seutukaupungit iloitsevat, maakuntien keskuskaupungeissa ehdotus siirtää rahanjaon painopistettä huolestuttaa – Oulu toivoo aluekehitysrahojen säilyvän nykyisellä tasolla
116
Muovin kierrättäminen on monelle epäselvää – tarkista ainakin pakkausmerkintä ja kokeile rypistystestiä
101
Kaupungin päättäjillä edessä isojen päätösten syksy – kovaa tasapainoilua liiallisen velkaantumisen ja välttämättömien investointien välillä
59
Kahden naisen epäillään varastaneen pankkikortteja palvelutalon asukkailta Oulussa – varkaat saivat saaliikseen useita tuhansia euroja
54
IS: Jyrki Katainen nousemassa Sitran johtoon
48
Iin IlmastoAreenalle tultiin pohtimaan kestäviä ilmastoratkaisuja sadesäästä huolimatta – "Paljon on muuttunut meidän aikanamme, ilmaston tilanne huonoon suuntaan, mutta ihmisten käytös parempaan"
45
Onko kuusivuotias liian vanha aloittamaan uuden harrastuksen? Lukijalta
41
Latitude 66 -kaivosyhtiö aikoo etsiä teknologiamineraaleja Lapista – yli 2000 neliökilometrin alue levittäytyy Rovaniemelle, Tervolaan, Ranualle ja Kemijärvelle

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula?

Mitä te sitten puhutte työvoimapulasta? Itse olen työantaja, ja minulla on 30 ahkeraa romanialaista töissä ja 30 puolala... Lue lisää...
Työnantaja

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image