Kotimaa

Poliitikoiden vaalima Jäämeren ratahanke saa tutkijalta täys­tyr­mäyk­sen

Tutkija Tuomas Kiiski kertoo aluksi itsekin uskoneensa Koillisväylän potentiaaliin. Asian tutkiminen kuitenkin paljasti, että suuri osa odotuksista on epärealistia. KUVA: Marttiina Sairanen
Kotimaa 9.2.2017 5:00
Rami Nieminen

Jäämeren rataa ei kannata rakentaa, sanoo tutkija Tuomas Kiiski.

– Jos halutaan työllistää hetkeksi, niin miksipä ei. Mutta kannattavat infrahankkeet kannattaisi rakentaa ensin. Jäämeren rata ei ole lähivuosikymmenien juttu, asiaan perehtynyt Kiiski tyrmää.

Junayhteys Pohjois-Suomesta Jäämeren rannalle nousi esiin viikonloppuna, kun Sdp:n uudelleen valittu puheenjohtaja Antti Rinne mainitsi sen linjapuheessaan. Hanke ponnahtanee keskusteluihin Suomen toukokuussa alkavan arktisen neuvoston puheenjohtajuuden myötä.

Myös liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on kertonut, että hallitus aikoo selvittää radan rakentamista.

Kiiskin viime viikolla hyväksytty väitöskirja käsittelee kauppamerenkulun edellytyksiä Pohjoisreitillä, joka on Koillisväylän Venäjän puoleinen osuus. Koillisväylästä on pitkään kaavailtu uutta laivaväylää Euroopan ja Aasian välillä. Samalla Suomi junaratoineen saisi palan valtavasta rahtipotista.

Kiiskin mukaan sellaista on turha toivoa. Esimerkiksi Venäjällä on jo myönnetty, että säännöllinen linjaliikenne jäisillä vesillä ei kannata.

Kiiski vertaa Koillisväylää bussireittiin, jolla bussit eivät pysty pitämään aikatauluista kiinni, kyyti on kallista ja saastuttavaa, eikä matkustajiakaan mahdu kyytiin saman verran kuin kilpailijoilla. Toisin sanoen Koillisväylä tuskin pärjää pitkään aikaan kilpailussa muille reiteille Euroopan ja Aasian välillä.

Olosuhteet tekevät Koillisväylästä hankalan. Suezin kanavan kautta Aasiaan päästään isommilla laivoilla. Junayhteys Kiinaan taas on reittinä nopeampi.

Kiiskin mukaan tilanne voisi muuttua, jos ilmastonmuutos saa Koillisväylän pysymään pitkäaikaisesti sulana. Mutta niin ei kukaan toivo tapahtuvan. Siinäkin tapauksessa pitäisi miettiä, vaarantaako laivaliikenne liikaa arktisen alueen herkkää luonnontasapainoa.

 

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (41)

Kiisken väitöskirja tarkastelee pohjoista merireittiä ja tutkimuksessa on hyvin pinnallisesti käsitelty Jäämeren rataa. Vain kahdella-kolmella rivillä. Ja kehdataan niillä perusteilla sanoa, että Jäämeren rata ei kannata. Itse voisin kirjoittaa parikin sivua radan kannattavuuden puolesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten Suomi voisi rakentaa pari kolme miljardia maksavan jäämeren rautatien vaikka Suomella on liikenneväylien korjausvelkaa yli miljardi euroa. Eli rahat eivät riitä edes perusinfran ylläpitämiseen. Ylipäätään rautateiden osalta kattava kaksoisraiteiden rakentaminen olisi huomattavasti järkevämpää kuin jokin jäämeren rata joka palvelee vain tavaraliikennettä. Jos Suomessa jotain haluaa haaveilla niin luotijuna Oulusta-Helsinkiin olisi hyvä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tavaraliikenne on se missä raha on, henkilöliikenne on tukien kuppaamista ja näpertelyä jos helsingin ydintä ei lasketa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjällä on jo rata ja satama valmiina, suomella ei ole rataa satamasta puhumattakaan. Eipä taida lyödä leiville radan rakentaminen, pelkästään ylläpito maksaisi maltaita, ennemmin nuokin rahat nykyisen rataverkon parantamiseen, tuplaraiteet tai luotijuna.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sama raideleveys on Muurmannin radalla kuin meillä . Jos jostain kuljetettava on, niin siellä on satamakin valmiina.
Laivarahti on edullisempaa Keski -Eurooppaan asti, kuin panna tavarat pohjoisessa juna ja sillä Helsinkiin uudelleen laivattavaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nythän on niin että ensin tulee Helsinki - tallinna tunneli ja lentoyhteyttä nopeanpi Helsinki / Turku - Tukholma tyhjiöputkessa kulkeva luotijuna ja paljon muita mukavia asioita jotka naurattavat niin maan perusteellisesti etelässä . Ehkä joskus seuraavalla vuosituhannella jos silloin vielä joku Jäämeren rataa osaa kauniisti kerjätä pohjoisesta käsin .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuka haluaa mennä Tallinnaan pimeää tunnelia pitkin junassa kökkien, kun voisi matkustaa laivassa?

Uudet matkustajalautat kehittyvät koko ajan viihtyisimmiksi, kuten huomataan uudesta Megastar aluksesta, joka on Itämeren suurin kelluva kauppa- ja viihdekeskus.

Tavaraliikenteessä Eurooppaan rata ei pärjää sen kummemmin rahtialukselle kuin rahtilentokoneellekaan. Hullu foliohattujen haave tämä tunneli kuten myös tyhjiöputki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Svenssonit investoivat Haaparanta-Boden välin rataan pari vuotta sitten suuret summat, mutta Suomi ei saa vieläkään aikaiseksi sähköistää pariakymmentä kilometriä Laurila-Haaparanta -väliltä. Sähköistys mahdollistaisi kaluston tehokkaan hyödyntämisen ja Tornion ratapihalta löytyvän raideleveyden muuntimen avulla samat vaunut voisivat liikennöidä Narvikiin tai vaikka Marseilleen, jos niikseen tulee. Hapis-Luulaja -matkustajayhteydenkin toteutuminen on pitkälti kiinni Suomen jatkoyhteyksistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Marseilleen voidaan viedä tavaraa laivalla huomattavasti halvemmalla kuin rautateitse ja muuntimien kanssa tuhertaen ynnä muunneltavaan kalustoon investoiden. Narvikiin meillä ei ole juuri vietävää eikä sieltä tuotavaa. Ja jos on, laiva vie rahdin sinne vaikka Skandinavian kiertäen halvemmalla kuin junalla kolistellen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmeisesti tuo raideleveyden muunnin ei toimi pakkasella, vaan tulee edullisemmaksi siirtää tavara junasta toiseen. Matkustajien siirto olisi vieläkin helpompaa, jos niitä olisi. Voihan ne ruotsalaiskiskot ja -sähköt vetää vaikka Tornion tehtaille ja Kemin satamaan asti, jos suomalaiset eivät viitsi sähköjä vetää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos Kolarista vedettäisiin rata Skibotteniin tai Altaan, niin olisi satama, johon isot valtamerilaivat pääsevät ja joka ei olisi AKT:n hallinnassa. Eli Suomen omalle viennille Jäämerenrata olisi edullinen!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voidaan vetää rata, mutta kun ei ole kuljetettavaa tavaraa kumpaankaan suuntaan, kun ei ole niitä rantautuvia laivojakaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jäämeren ratahanke on liikennehanke joka kannattaisi yhtiöittää ja hakea rahoitusta globaalisti. Kilpailevien syöttöreittien vuoksi hanke on riskihanke ja kallis sellainen. Ei sen vuoksi etteikö Koillisväylä sulaisi ympärivuotisesti liikennöitäväksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomennettuna: jos hankkeessa olisi vähänkään taloudellista järkeä, niin "markkinavoimat" toteuttaisivat sen "globaalilla rahoituksella". Mutta, kun ei siinä ole mitään järkeä, niin eivät toteuta, vaan valtiota huudetaan hankkeeseen!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aika hyvin tutkija kiteytti koillisväylän ongelman. Ollakseen hyödyllinen, sen pitäisi olla joko halvempi, luotettavampi tai nopeampi kuin nykyiset laivareitit. Halvempaa siitä ei voi tulla, koska muilla reiteillä voidaan käyttää isompia aluksia jotka eivät tarvi jäävahvistuksia. Luotettavampi se ei voi olla, koska muuttuva jäätilanne tekee säännöllisen aikataulutuksen mahdottomaksi. Ja siperian rautatie on joka tapauksessa nopeampi, lentorahdista puhumattakaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa ylläpidetään yllä kummallista utopiaa siitä, että Suomi on osallisena Jäämeren ja pohjoisen napa-alueen luonnonvarojen jakamisessa. Elämme kuin Jäämeren rantavaltio. Se juna meni jo, Stalin niisti Suomen tynkävaltioksi. Petsamo oli ja meni, Norja ja Venäjä ovat jakaneet keskenään Barentsinmeren. Kiinalaiset täällä hääräävät, mutta ne hääräävät naapurimaissakin. Samanlaiset hankkeet ja puheet kulkuyhteyksistä Aasiaan. Jos suomalaiset eivät itse osaa rakentaa ja työllistää itseään, niin mikä tuo onnen kiinalaisilta ja ratayhteyksiilä Norjan satamiin. Suomalaisten oksan alta kuuluu sahauksen ääni, kun suunnitellaan ratayhteyttä Suomesta Jäämeren rantaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö nämä hutkijat ja kanisterit ole olleet peruskoulussa maantiedon tunnilla? Ainakin mulla on sellainen käsitys ettei Suomi sijaitse Jäämeren rannalla. Jos sinne rata halutaan niin nyt nopeasti neuvottelut käyntiin Putinin kanssa vasemman käsivarren palauttamisesta. Venäjäkin hyötyisi kun yksi natomaa poistuisi rajanaapureista. Se kannattaisi vaikka kaivos jäisi Venäjän omistukseen ja venäläiset asukkaat jäisivät. Suomihan voisi tarjota vaihtoa Ahvenanmaahan, siellähän on jo Putinilla tontti valmiina. Putin voisi alkaa aikanaan Ahvenanmaan keisariksi eläkevirkana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Junaradalle on muutakin aihetta kuin laivarahti koillisen reitin kautta. Matkailu on kasvava pohjoisessa suomessa, norjassa, asumista ja elinkeinoja moninkertaistettava vaikutus radalla.
Kilpaileva vaihtoehto mm lentoliikenteelle.

Maapalloa tai Suomen karttaa voi katsoa toisinkin kuin tapanamme on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lappi tarvitsee rautatien valtameren satamaan ilman koillisväylääkin. Ja kansainvälinen raideleveys avaisi yhteydet Pohjoismaihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (41)

Uutisvirta

23:08
HS: Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastossa maaliskuun lopussa olleet suojaimet eivät olisi riittäneet edes yhdeksi päiväksi
22:37
Ranskassa koronakuolleita jo lähes 13 200, tehohoitopotilaiden määrä kuitenkin laskenut – Italiassa tartuntoja yli 147 500 ihmisellä
22:18
Pääsiäiskokko aiheutti hälytyksen rakennuspalosta Iissä
21:46
Kajaanilainen Eila Aavakare sairastui koronavirukseen ja toivoo kansalaisten suojaavan läheisiään tartunnoilta – "Tätä ei pidä vähätellä. Olemme kokeneet sen ja käyneet aivan rajalla" Tilaajille
20:30
Vjatsheslav Fandul oli 20 vuotta sitten sankari, jonka maalit takasivat Kärpille liiganousun – "Tiesin, mitä Kärpät ja nousu merkitsivät Oululle" Tilaajille
20:26
Vahvistettuja koronaviruskuolemia koko maailmassa jo 100 000 – USA:n Fauci: Rajoituksia ei pidä purkaa liian aikaisin tai tilanne voi pahentua entisestään
19:00
Nordea listaa yrityksille seitsemän käytännöllistä neuvoa koronan talousvaikutusten torjuntaan Kaupallinen yhteistyö
124
Maskeja sekä Jylhältä että Sarmasteelta tilanneen huoltovarmuuskeskuksen Lounema pahoittelee virheitä – "Jälkipyykin pesu on sitten, kun on saatu akuutti tilanne hoidettua"
57
Pääministeri Marin: HVK:n toimitusjohtaja ei nauti luottamustani – suojainsotkusta annettuun tietoon tyytymätön työministeri Haatainen pitää tiedotustilaisuuden kello 17
36
Suojainhankinnoista tehty kolme kantelua – Oikeuskansleri: "HVK:n selvitettävä tavarantoimittajien ja yhteistyökumppaneiden suhteessa ilmenneet epäselvyydet"
32
Euroryhmä lähestyi sopua koronatukipaketista – Euroryhmän puheenjohtaja: "Me olemme hyvin lähellä sopimusta"
32
Suomessa on todettu 164 uutta koronatartuntaa, Pohjois-Pohjanmaalla määrä kasvoi viidellä – OYSissa 11 koronapotilasta, joista kuusi tehohoidossa
22
Neljän viikon yhtämittainen kesäloma uhkaa jäädä haaveeksi – Hakemusruuhka voi laittaa Kelan lomajärjestelyt uusiksi
12
Järjestöt julkaisivat viralliset ompeluohjeet, joilla syntyy kasvomaski kotoa löytyvistä tarvikkeista – "Tämä on uusi kansalaistaito"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

PS:n kannatus laskee jatkuvasti

Johan nyt kaikki jotka katsoo Eduskunnan istuntoja, niin huomaa miten persujen edustajat haukkuvat kuin rakkikoirat tois... Lue lisää...
EIKÖ NE ITE HUOMAA

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

10.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image