Kotimaa

Pisa-tutkimus: Suomi oli ainoa maa, jossa sekä lukutaito että tyytyväisyys elämään ovat korkealla tasolla – Andersson: "Tästä tuloksesta on syytä olla erityisen iloinen"

Opetusministeri Li Andersson (vas.) iloitsee Pisa-tuloksista.
Kotimaa 3.12.2019 11:20
STT

Suomalaisnuorten matematiikan osaamistaso pysyi ennallaan, mutta luonnontieteiden osaaminen on laskenut.

Suomalaisten 15-vuotiaiden lukutaito oli OECD-maiden kärkeä Pisa 2018 -tutkimuksessa.

Suomi oli ainoa maa, jossa sekä lukutaito että tyytyväisyys olivat korkealla tasolla. Suomen lisäksi OECD-keskiarvon yläpuolella olivat kummassakin kategoriassa Ranska, Portugali, Viro, Saksa ja Ruotsi.

Opetusministeri Li Andersson iloitsi tuloksesta.

– Tästä tuloksesta on syytä olla erityisen iloinen. Maailman parasta ja tasa-arvoisinta koulua rakennetaan, jotta jokainen suomalainen voisi elää hyvää elämää, Andersson sanoo.

Oppilaiden väliset lukutaitoerot olivat tuoreen tutkimuksen valossa suuremmat kuin kertaakaan Suomen PISA-tutkimusten historiassa. Suomalaiskoulujen välinen vaihtelu ei ole kuitenkaan kasvanut edelliseen tutkimukseen verrattuna ja oli osanottajamaiden pienin.

Pääkaupunkiseudun oppilaiden keskimääräiset tulokset ovat jälleen parempia kuin muualla maassa. Tulosten eriävyys muuhun maahan on kuitenkin pienentynyt edelliseen Pisa-tutkimukseen verrattuna.

Heikompien lukijoiden määrä kasvaa

Vuoden 2015 Pisa-arviointiin verrattuna Suomen lukutaitopistemäärän keskiarvo laski kuudella pisteellä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan muutos ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkittävä.

Suomen pistemäärän keskiarvo laski 16 pistettä vuoteen 2009 ja 26 pistettä vuoteen 2000 verrattuna. Lukutaidon osaaminen on laskenut keskimäärin kaikissa OECD-maissa.

Suomessa erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt aika lailla samana, mutta heikkojen lukijoiden osuus on viime vuosina lähestynyt erinomaisten lukijoiden osuutta. Vuonna 2009 heikoksi laskettavia lukijoita oli 8,1 prosenttia, kun vuonna 2018 samainen lukema oli jo 13,6 prosenttia.

Erityisesti poikien keskuudessa heikkojen lukijoiden määrä on noussut. Tytöt ovat edelleen reilusti poikia edellä ja sukupuolten välinen ero lukutaidossa on ollut koko ajan osallistuvien maiden suurimpia. Tällä kierroksella ero oli OECD-maiden suurin.

Myös suhde lukemiseen on heikentynyt, kun yhä useampi suhtautuu kielteisesti kirjaan tarttumiseen. Suomalaispojista jopa 63 prosenttia vastasi myöntävästi väittämään "luen vain, jos on pakko".

– Lukutaidon merkitys on kiistaton. Se luo pohjan kaikelle oppimiselle. Oppimistulosten ja oppimisen tasa-arvon näkökulmasta onkin tärkeää, että Suomi pysyy myös jatkossa lukevana maana, ministeri Andersson kommentoi.

Ministerin mukaan on kuitenkin huolestuttavaa, että oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet. Heikosti osaavien oppilaiden osuus on lisääntynyt. Perhetausta tausta vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin aiemmin. Myös tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat venähtäneet OECD-maiden suurimmiksi.

– Yhdenvertainen oikeus oppia on edellytys sille, että jokaisella tämän päivän nuorella on mahdollisuus olla mukana rakentamassa tulevaa yhteiskuntaa. Meillä ei ole missään olosuhteissa varaa tinkiä koulutuksen laadusta ja tasa-arvosta.

Tulokset julkistettiin jo seitsemännen kerran

Suomessa matematiikan osaamistaso pysyi ennallaan. Suomen pistekeskiarvo oli selvästi OECD-maiden keskiarvoa parempaa. Suomea tilastollisesti merkitsevästi paremmin menestyneet Euroopan maat olivat Viro, Alankomaat, Puola ja Sveitsi.

Kaikkien maiden ja alueiden joukossa kovimmat matematiikan osaajat löytyivät Aasiasta.

Luonnontieteitä suomalaisnuoret osasivat kuitenkin aiempaa huonommin ja osaaminen on ollut tasaisessa laskussa. Suomen nuorten pistekeskiarvo oli silti OECD-maiden kärkeä heti Viron ja Japanin jälkeen.

PISA-tutkimusohjelma selvittää kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidon, matematiikan osaamisen ja luonnontieteiden osaamisen sisältöalueilla. Pisa-tulokset julkistettiin nyt seitsemännen kerran.

Tutkimukseen osallistui tällä erää yhteensä 79 maata ja aluetta. Näistä 37 oli OECD-maita ja 42 niin sanottuja partnerimaita tai valtioiden sisäisiä alueita tai kaupunkeja.

Suomessa lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden arviointitulokset saatiin kaikkiaan 5  649:ltä perusopetuksen oppilaalta. Tutkimuksen Suomessa toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (24)

Vuonna 2016 alkoi alakoulussa uuden ops:n voimaantulo. Tässä ops:ssä mm. poistettiin alakoulusta oppiaine Fysiikka-kemia 5.-6. luokalla. Tämä oli ennen erittäin hyvä ja motivoiva oppiaine 5.-6-luokkalaisille. Toki uudessakin ops:ssä sisältöjä käsitellään, mutta yhdistettynä Ympäristö-ja luonnontietoon. Myös Biologia-maantieto oli aiemmin noilla luokilla omaoppiaineensa. Uuden ops:n heikkouksista yleensäkin hyvin monelta osin vanhat ja kokeneet opettajat varoittelivat, mutta heidän näkemyksiään ei arvostettu, vaan pidettiin mennen ajan horisijoina ja muutosvastaisina.
Suomen PISA-tulokset tulevat huononemaan jatkossakin nykysysteemillä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pisa- tutkimus on syytä jakaa kahtia:
- ensin ne maat, joista kaikki, koko ikäluokka, osallistuvat
- ja sitten ne, joista valitaan osajoukko näytteeksi

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaikka tämä nyt ei tänne kuulukaan, niin tämä Lilukka Andersson kovin äänin väitti, että työnantajat ajavat Rinnettä pois pääministerin paikalta. Viime päivä on osoittanut hyvin selvästi kuinka väärässä hän oli, niin väärässä kuin vain jostain voi olla. Revi siitä sitten arvostusta mihin tahansa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huippu oli siis vuonna 2000 eli käytännössä siis vielä 1990-luvun alun lamassa koulutuksesta pidettiin huolta, muuta jo Lipposen hallitukset käänsivät kursin alaspäin. Sama kehitys on nähtävissä myös koulutusasteen laskussa eli näyttää siltä, että 1970-luvun puolivälissä syntyneet tulevat jäämään kaikista koulutetuimmaksi ikäluokaksi eli heistä noin 45 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon, kun taas jo 1980-luvun puolivälissä syntyneistä luku jää noin 40 prosenttiin. Lisäksi joka kymmenellä peruskoulun päättävällä on vaikeuksia jatko-opinnoissa, sillä he eivät osaa lukea kunnolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Otsikoidaan, että suomalaisten koululaisten matematiikan osaaminen pysyi ennallaan. Miksi ei kerrota, että se on kehnonlainen? Ja onhan koulussakin hyvin monille helppoa olla onnellinen ja tyytyväinen, kun ei tarvitse rasittaa aivojaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin, riittää että koulussa on kivaa, säkkituoleja yms. ja saa vapaasti hengailla kavereiden kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pilvilinna-säästö-huuhaaidealismi-opetussuunnitelmat toimivat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa osataan manipuloida tilastotietoa loistavasti. Tämäkin on hyvä esimerkki siitä. Totuus on kovin toisenlainen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa hallituskriisi ja SuffeLii Andersson seuraa Pisakäppyröitä.
Voi voi. No ehkä näin paras...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalaisista halutaan karjalaumaa, siksi koulutustasoa halutaan laskea sotkemalla hyvin toimivat opetussuunnitelmat ja koulujärjestelmä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tekeekö kuviteltu valta ihmisestä täydellisen tollon? Ministerinä Suomi on maailman osaavin ja onnellisin kansa. Mutta median kertomana lukutaito on surkea ja koulusta saa päättötodistuksn vaikka ei olisi osannut yhtään opetusosiota hyväksytysti tehtyä? Kun EK kertoo, ettei ole osaavia työntekijöitä se tarkoittaa, ettei ole osaavaa opetustakaan. Eikä työnantajatkaan osaa kouluttaa työntekijöitä työhön josta saavat tuottonsa. Siksi onkin Suomessa menty siihen, että valtiovalta tukee yhtiöitä vero ja omaisuuden myyntituloista kaikkia yhtiöitä. Niin kuin oikeudenmukaisen markkinatalous yhdenvertaisuusvaltion kuuluukin??? Kun kansa on lisäksi maailman onnellisin kansa niin ihmetyttää kuinka onnettomia muut maapallon kansat ovatkaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Andersonilla ei ole mitään tekemistä aikaisempien saavutusten kanssa, on ainoastaan vastuussa siitä mitä tästä eteenpäin tapahtuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se onkin suurin ongelma, kun ei mitään visiota tulevasta juuri ole. Opetussuunnitelmaa kehitetään, mutta ei siinä ole juuri ammattilaisia kuultu. Pitääisikö kuulla enemmän ja ottaa tarkemmin huomioon tulosten laskeva kehitys? Kyllähän nyt ajetaan kaikkea digitaalisuutta opetukseen, mutta minkä takia? Siellä on suuret tietotekniikkajätit lobbaamassa opetushallitusta ja ministeriötä hyvin voimallisesti. Tässäkin näyttää väline olevan tärkeämpi kuin sisältö. Digitaalisuus ja sen hyödyntäminenon hyvä renki, mutta huono isäntä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri niin, vastuu sanalle ei löydy vasurien sanakirjasta selitystä.
Onneksi uusi porukka koputtelee oven takana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö ministeriä huolestuta lainkaan lukutaito? Onnellisuus on tärkeää, mutta olisiko syytä miettiä muutakin? Jo nyt on ihan arjessa todettavissa, että moni nuori ei osaa kirjoittaa mitään oikein, normaalikirjoitus kirjoitetaan keppikirjaimilla, lauseenmuodostusta ei tunneta lainkaan ja lukutaito riittää yhteeen twiittiin yms. Sivun mittainen kirjoitus on ylivoimasta lukea ja siitä tuotettu teksti on loputon pötky sanoja ilman välimerkkejä ja lauseita. Toisaalta tuohan on tuttua juristien jutuista ja lainsäädännöstä.....ovatko kaikki huonosti lukevat ja kirjoittavat potentiaalisia juristeja?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jatkakaa vain sitä ilmiöpohjaista opetusta,luokatonta luokkaa, avotilaopiskelua,oppilaiden tahdon noudattamista joka asiassa, erilaisten oppijoiden integrointia aina ja sapluunamallilla niin ollaan kohta Ruotsin tasolla koulutuksen arvioinnissa. Mitä muuta siitä seuraa, niin siitäkin voi ottaa esille ne pahimmat skenaariotn esim Ruotsista. Tarttis tehdä jotain ja kuulla asinatuntijoita eikä tietotekniikkalobbareita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niimpä Juuri kun työpaikat siirtyvät enenemässä määrin pois avotilatoimistoista niiden toimimattomuuden takia Meillä laitetaan Koululaiset samaan hullunmyllyyn....Missä on Päättäjien Järki???

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin. Kun viimeisintä opetussuunnitelmaa otettiin käyttöön, sanoi joku ruotsalainen eläköitynyt opetushallinnon heppu, että myykää meille se entinen OPS. Se teki suomalaisesta koulusta maailman huipun. Tätä nykyistä voi kutsua reilusti ihmiskokeeksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuten yllä todetaan, ko. selvityksen mukaan lukutaito kuitenkin heikkenee Suomessa (muita nopeammin), syynä yhteiskunnan jakautuminen, eli 'perhetausta'. Olisi mielenkiintoista tietää, selittääkö maahanmuutto nämä luvut. Se olisi loogista. Mikä on muun segregoitumisen osuus?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (24)

Uutisvirta

0:13
Ovensuukyselyt: Konservatiivit ottamassa murskavoiton Britannian parlamenttivaaleissa – ennusteen mukainen vaalitulos tietäisi nopeaa brexitiä
12.12.
Nelostie suljettu liikenteeltä Rovaniemellä Petäjäkosken ja Jaatilan välillä – liikenne ohjataan kiertotielle
12.12.
Auto syttyi palamaan lattiaa hitsattaessa Oulaisissa – ajoneuvo tuhoutui käyttökelvottomaksi, henkilövahingoilta säästyttiin
12.12.
Liikkuvan poliisin perinneyhdistys: peltipoliisien sijoittelulle ei suurelta osin järkeviä perusteita – "Kansan silmissä kameratolpista tullut sakotusautomaatteja"
12.12.
Kärppien tähdet Juho Lammikko ja Jesse Puljujärvi pohjustivat Leijonien nousun ahdingosta jatkoajalle – sitten Tshekki tarjosi kylmän suihkun voittomaalin muodossa
12.12.
Oulun Uinti yllätti naisten viestihopealla SM-altaassa Tampereella
12.12.
Mies uhkasi rikosseuraamustyöntekijää puhelimitse – kertoi tarkoituksenaan olleen valittaa työtehtävien hoidosta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

13.12.

Fingerpori

13.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image