Kotimaa

Pikavippien mainonta muuttunut entistä agg­res­sii­vi­sem­mak­si – ministeri Häkkänen: "Täysin har­haan­joh­ta­vaa ja houkuttelee vel­ka­kier­tee­seen"

Niin sanottujen pikavippien markkinointi on lisääntynyt ja muuttunut aggressiivisemmaksi. KUVA: Pekka Aho
Kotimaa 20.2.2019 6:00
Vanessa Valkama

Uhka tiukemmasta korkokatosta sai pikavippiyritykset turvautumaan mielikuvamarkkinointiin. Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan on pohdittava, voitaisiinko pikavippien mainontaa maksuvaikeuksissa oleville rajoittaa.

Niin sanottujen pikavippien markkinointi on lisääntynyt ja muuttunut aggressiivisemmaksi.

Näin kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Gunveig Pekkinen.

Hänen mukaansa syynä on eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys kulutusluottojen korkokaton tiukennuksesta ja luottokustannusten kulukatosta.

– Keskiössä on mielikuvamarkkinointi, josta meille on tullut paljon palautetta. Pikavippejä mainostetaan esimerkiksi unelmien lomamatkalla, ja selkeät tiedot kokonaiskustannuksista ovat jääneet heitteille.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo Lännen Medialle, että hän pitää harkitsemisen arvoisena markkinointisääntelyn kiristämistä ja kuluttajaviranomaisille lisätoimivaltuuksien antamista sääntelyn noudattamisen valvomiseen.

– Kuluttajaluottojen hintaa koskevan sääntelyn lisäksi on mielestäni tarpeen arvioida luottojen markkinointia. Keskeisenä ongelmana kyseisessä markkinoinnissa pidän sitä, että luotto saatetaan esittää huolettomana tai riskittömänä ja nopeana ratkaisuna kuluttajan taloudellisiin ongelmiin. Osa markkinoinnista on täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen, Häkkänen sanoo.

– Jo nykyisin on kuluttajansuojalaissa säädetyn hyvän luotonantotavan vastaista markkinoida luottoa siten, että markkinointi on omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä harkita luoton ottamista huolellisesti, mutta sääntely ei mitä ilmeisimmin ole tehokasta.

Selvitys sääntelyn tiukentamisesta

Oikeusministeriössä on käynnissä virkatyönä tehtävä selvitystyö kuluttajaluottojen markkinoinnin sääntelyn tiukentamisesta.

Häkkänen pitää tärkeänä, että arviointityön jälkeen katsotaan läpi huolellisesti erilaiset vaihtoehdot puuttua nykyiseen markkinointiin.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) pitää harkitsemisen arvoisena markkinointisääntelyn kiristämistä ja kuluttajaviranomaisille lisätoimivaltuuksien antamista sääntelyn noudattamisen valvomiseen. KUVA: Ella Kiviniemi

– Vastuulliset luottomarkkinat edellyttävät, että luottotuotteita markkinoidaan selkeästi ja ymmärrettävästi. Kuluttajan tulee voida saada helposti ymmärrys, millaisilla ehdoilla hän luoton ottaa. Lisäksi on mielestäni syytä miettiä luotonantajan vastuuta. Mielestäni on tarkkaan pohdittava, voitaisiinko esimerkiksi osittain rajoittaa luottotuotteiden markkinointi jo maksuvaikeuksissa oleville ihmisille, hän pohtii.

– Tällä hetkellä viranomaisten valvontakeinoilla ei voida tehokkaasti puuttua markkinointiin, sanoo Kuluttaja- ja kilpailuviraston Gunveig Pekkinen.

– Markkinoinnin rajoittamiselle vaikuttaisi olevan perusteltua tarvetta kollektiivisen kuluttajansuojan kannalta. On eri asia, onko tarvetta rajata markkinointikieltoa joltain osin.

Nyt Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi neuvotella mainonnasta yrityksen kanssa ja antaa sille markkinoinninkiellon, jos yritys ei sitoudu mainonnan oikaisuun. Jos kielto ei tehoa, asia voidaan saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, ja markkinaoikeusprosessi vie aikaa.

Harhaanjohtavaa mainontaa

Pikavippien markkinointi pelaa mielikuvien lisäksi myös monilla muilla keinoilla.

Esimerkiksi tammikuussa Suomessa aloittanut Aurora lainat mainostaa 1 000–6 000 euron pikalainoja 1–5 vuoden maksuajalla erityisesti luottotiedottomille. Lainan takaajalla pitää olla omistusasunto.

Gunveig Pekkinen pitää esimerkiksi pikavippien mainostamista luottotiedottomille kyseenalaisena.

– Maksuhäiriö on signaali siitä, että pitää selvittää hakijan tulot ja velkatilanne. Herää kysymys luotonantajan vastuullisuudesta.

Luotoantajat mainostavat harhaanjohtavasti myös lainojen yhdistämisiä, pieniä kuukausieriä ja pidempiä maksuaikoja, jotka usein aiheuttavat enemmän kustannuksia kuluttajalle.

– Lainojen yhdistämisellä luodaan mielikuvaa, että talous paranee ajan kuluessa. Kymmenen vuoden laina-ajasta saattaa tulla mieletön takaisinmaksutaakka, Pekkinen toteaa.

Pekkinen neuvoo, että kuluttajan pitäisi tarkistaa kulutusluoton kokonaiskustannukset, eli todellinen vuosikorko ja muut kulut. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei luottokustannusten syynääminen ole yksin kuluttajan vastuulla.

– Mielikuvamainokset olisi syytää ohittaa, mutta luotonantaja pyrkii juuri niillä voimakkaasti vaikuttamaan kuluttajan käyttäytymiseen luomalla tarpeen luotosta, vaikka sitä kuluttajalla ei ole tai rahatilanne ei sallisi uuden luoton ottamista.

Kuluttajaliitto: Mainontaan pakko puuttua

Pikavippimainosten tulvaan verkossa, televisiossa ja radiossa on herätty nyt monella taholla.

Esimerkiksi Radio Helsinki on ilmoittanut, ettei se julkaise enää pikavippiyritysten mainoksia. Takuusäätiö aloitti viime vuoden lopussa Sikavippi-kampanjan, jolla kiinnitetään huomiota pikavippien ja muiden kulutusluottojen aggressiiviseen mielikuvamarkkinointiin.

Kuluttajaliiton kanta on, että pikavippien mainostaminen pitäisi kieltää kokonaan. Pääsihteeri Juha Beurlingin mukaan pikavippien mainonta kohdistetaan nyt niille, joilla on muutenkin vaikeuksia selvitä veloistaan ja suurin tarve nopealle luotolle.

– Mainonta rehottaa valtoimenaan ja sitä tehdään kyseenalaisilla tavoilla. Pikavippien mainontaan on pakko puuttua jotenkin, joko täydellisellä kiellolla tai lisäämällä viranomaisten toimivaltuuksia puuttua mainontaan, Beurling toteaa.

– Mainonnan tuntuva rajoittaminen ei silti ratkaise kaikkia pikavippeihin liittyviä ongelmia. Vielä tehokkaampaa on ehdottomasti määritellä korkokatto tarpeeksi alhaiseksi.

"14 prosentin korkokaton pitäisi riittää"

Beurlingin mukaan lakiesityksen 30 prosentin korkokatto kulutusluotoille on yhä liian korkea, vaikka Kuluttajaliitto oli mukana kompromississa. Esimerkiksi Hollannissa pikavippien korkokatto on 14 prosenttia.

– Hollannin malli on ollut käsityksemme mukaan hyvin tehokas tapa ajaa tällä bisneslogiikalla toimivia pois markkinoilta. 14 prosenttiakin on jo valtava korko, jonka pitäisi riittää kaikille normaalia liiketoimintaa harjoittaville, Beurling toteaa.

Hän kertoo, että lukuisissa Euroopan maissa pikavippien mainontaa on säädelty tiukemmin kuin Suomessa, ja esimerkiksi harjaanjohtava termi "ilmainen laina" on kielletty.

– Yksi mainontakiellon haaste on se, miten pikavippi määritellään. Kiellolla pitäisi olla erittäin vahvat yhteiskunnalliset perusteet, koska perustuslaki takaa elinkeinovapauden. Suomessa on kuitenkin rajoitettu esimerkiksi tupakan ja alkoholin mainontaa, koska niillä on niin merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus.

Uusi korkokatto kulutusluotoille

Eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen mukaan kaikissa kulutusluotoissa olisi jatkossa laissa säädetty korko- ja kulukatto. Lain olisi tarkoitus astua voimaan syyskuussa.

Nykyisin korkokatto perustuu luoton todelliseen vuosikorkoon. Ehdotuksessa esitetään tämän sijasta, että laissa asetettaisiin 30 prosentin yläraja korolle.

Vuonna 2013 alle 2 000 euron kulutusluotoille asetettiin todellisen vuosikoron 50 prosentin korkokatto. Isompia luottoja ei säännelty.

Korkokattoa on kierretty tarjoamalla suurempia lainoja ja limiittejä. Myös laina-ajat ovat pidentyneet.

Todellinen vuosikorko voi nousta jopa yli 100 prosentin yli 2 000 euron lainoissa.

Monesti pikavippeinä puhutaan korkeakorkoisista vakuudettomista kuluttajaluotoista tai lyhytaikaisista pienlainoista.

Suomen Pankki on laskenut, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston listalla olevien pikaluotottajilla oli lainasaamisia euromääräisesti 660 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopussa ja 430 miljoonaa euroa vuoden 2016 lopussa.

Lainasaamiset kasvoivat 52 prosenttia vuonna 2017.

Lähteet: Oikeusministeriö ja Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen

Tutustu ja tilaa kevättarjous 😎

Kaleva Digi 2 kk vain 9,90 €!
Säästä 67 %! (Norm. 2 kk/31 €)
MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (56)

Mieluummin heti konkurssi kuin vuosia velan lisämaksamista 30 % korolla , paisuu kiskurikorolla sietämättömästi jo kuukausissa . Konkurssista selviää kivuttomattomammin heti sillä sehän siitä seuraa jokatapauksessa jos maksukykyä ei ole ja voipa viedä mukanaan muitakin uimaan virtsaa täynnä olevassa potassa myöhemmin . Puhelinmarkkinointi on aivan samaa luokkaa : Sukumme vanhuksille sataa postina apteekkihintaa kalliimpia vitamiinejä ja he eivät ymmärrä tilanneensa niitä eivätkä saa katkaistua niitten tulemista , sanovat vain että kyllä sellainen puhelu tuli jossa kysyttiin onko puhelimessa sen niminen henkilö siinä osoitteessa ja kehuttiin erikoivalmistevitamiineja . Saa nähdä loppuuko kun otimme markkinointipuljuun yhteyttä ja uhkasimme viranomaisten yhteydenotolla ellei niitten tulo lopu . On heille yritetty myydä uudehkoon omakotitaloon horminpinnoitusta painoistavalla 5 tunnin markkinointituokiolla , tarjoushintaan 6000 euroa valmiitten paperien kanssa josta puuttui vain allekirjoitukset , lyhyeen savupiippuun koska heidän pyytämätön savupiipun hormikuvauksensa on paljastanut palovaarallisia vikoja hormeista ( Pääsivät kaupustelijoista eroon kun ne sanoivat käyvänsä tarkastamassa vielä piippua katolla tarkempaa hinta-arviota varten jolloin vanhukset saivat lukittua ulko-oven ). Paikalla käynyt tuttu nuohooja ei vain löydä vikoja . Vesiputkien remontti ja viemärien 30 tuhannen hintainen pinnoitusremontti olisi ollut myös yhtä välttämätön ja puhelinmarkkinointi-lehtimyyjät riehuvat kimpussa koko ajan . Löytyisikö mistään kuria huijareille ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

”Rikslain 36 luku

6 § (6.11.2009/845)

Kiskonta

Joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Kiskonnasta tuomitaan myös se, joka luotonannossa ottaa tai edustaa itselleen tai toiselle korkoa tai muuta taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa luotonantajan suoritukseen ottaen huomioon:

1) myönnetyn luoton määrä, luottoaika ja luottosopimuksen muut ehdot;

2) myönnettyyn luottoon liittyvä luottoriski;

3) kulut luotonantajan sellaisista toimista, jotka kuuluvat huolelliseen luotonmyöntömenettelyyn;

4) luoton rahoittamisesta aiheutuneet tavanomaiset kulut;

5) luottotoiminnan tavanomaiset yleiskulut.”

Jos sellaiselle pikavippivelallisella, joka ei ole pystynyt maksamaan pikavippiä takaisin, lähetettyjen laskujen korot (sisältää korot ja kaikki muu kulut) lasketaan yhteen ja lopputulosta arvioidaan yllä olevan rikoslain pykälän valossa, lopputuleman perusteella poliisin tulee kirjata rikosilmoitus ja aloittaa esitutkinta pikavippiyhtiön liiketoiminnasta. Samalla tulee arvioida, tuleeko tilanteeseen soveltaa liiketoimtakieltolain väliaikaista liiketoimntakieltooykälää.

Elinkeinovapaus ei oikeuta liiketoiminnan harjoittamista rikolslain väärällä puolella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

...niin mikä peruste on vaatia lainoista monenkertaista korkoa?
Minulle liki sanottiin pankissa "että säästökorko heillä on yleisen tavan mukainen". Siis heille olisi aivan sama vaikka nostaisin tilini heti tyhjäksi. Ai niin, pitäähän siellä olla jokaista kk varten 5€ ( oli ennen nousua vähemmän) heidän "tilinpitokulujansa" varten. Voi kysyä, mikä on heidän "kulunsa".
Velaton ihminen pankissa on heille täysin tuottamaton. Käytännössä pelkkä kuluerä.
Ja nuo pikavipit - h y i sentään. Ei ikinä niitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikös 30% korko ole koronkiskontaa. Nykypäivänä jopa 14% korko järkyttävän suuri korko kun pankkien kulutusluotot pyörivät 5-6% tienoilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aina tuota samaa asiaa huokaillaan, mutta mitään ei tehdä. Vetelää toimintaa hallitukselta, aika on mennyt pohjustaessa omien intressiryhmien etuja. Toinen ongelma on yksityiset parkkivalvojat ja omintakeinen sakotuskäytäntö. Miksi muuten Perustuslakivaliokunta on täynnä maallikoita, jotka pumppaa tietonsa päivälehtien artikkeleista, sen voisi siirtää ammattilaisten käsiin. Mikä estää perustuslain järkeistämisen, kait sen on ihmisten tekemä, kun se on niin sekava?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kokoomusministeri Häkkänen, tämä vippibisneskin on markkinataloutta ja markkinoiden vapautta, sen peräänhän olette vinkuneet.

Markkinat ovat AINA oikeassa! Vai ovatko vaalit liian lähellä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllähän suuri osa vipin ottajista tietää, että mihin ovat ryhtymässä, mutta eivät piittaa siitä. Ajatellaan, että se on sitten myöhemmän ajan murhe.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin. Moni ottaa vipin, vaikka varsin hyvin tietää ettei ole realistista takaisinmaksukykyä. Oma talous on jo siinä kohtaa hatarissa kantimissa eikä esim pankit katso henkilöä lainanmaksukykyiseksi. Silti otetaan kallis vippi jo ennestään heikkoon rahatilanteeseen, vaikka siihen rahatilanteeseen ei selkeitä parannuksia olisi näköpiirissäkään.
Moni aina perustelee, että piti ostaa tai maksaa sitä ja tätä. Silti tiedän henkilöitä, jotka elävät kädestä suuhun eivätkä ole vippivelkaantuneet. Kaiken a ja o on pienituloisena itse ymmärtää, että minulla vain ei kerta kaikkiaan ole varaa sellaiseen elämään mitä moni muu pitää itsestään selvyytenä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tietysti saavat ottaa vikavippejä mutta saako luotonantaja tehdä koronkiskontaa? Lain mukaan ei saa tehdä. On myös epäeettistä että sallitaan rahattomien rahastaminen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No mutta kuka haluaa kommunismia, huutavat kokoomuslaiset. Aikaa olisi ollut neljä pitkää vuotta lopettaa tämäkin koronkiskonta. Sama koskee myös yksityistä parkkivalvontaa, mutta eihän kokoomuslaisten loistavia busineksia saa vaikeuttaa, olivat ne sitten kuinka epärehellisiä tahansa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pikavippifirmat harjoittavat ihan päivänselvää ryöstöä toiminnassaan sekä härskiä koronkiskontaa. Päättäjät ovat tienneet ongelmista jo vuosia, mutta he ovat ainoastaan katsoneet asiaa vaivihkaa sivusta. Vähintä mitä voidaan tehdä, on laittaa lakimuutoksella pikavipeille korkokatto Hollannin tapaan ja suitsia pois kaikkialla rehottavat pikavippimainokset. Viisainta loppupelissä olisi kuitenkin lopettaa kokonaan pikavippifirmojen toiminta, koska niiden moraaliton ja aggressiivinen asiakkaiden kalastelu on johtanut talousvaikeuksissa olevat ihmiset entistäkin suurempiin ongelmiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pikavippifirmat pitää heti kieltää lailla!!! Miksi niille on edes annettu lupa toimia? Nimi joka siihen on luvan ja lain säätänyt!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessahan homma toimii niin, että asia on sallittu ellei sitä ole erikseen kielletty.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Entä nämä tekstiviestit, lainaa mainostetaan viikottain. Samoin nettikasinoissa, jos satut jonnekkin rekisteröitymään niin joka viikko tulee tarjouksia eri kasinoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On siinä kokoomus ministerillä taas pokkaa. heidän ajamana nämä pikavippi- ja hoiva-alan riistofirmat on luotu ilman minkäänlaista kunnon säännöstelyä ja valvontaa. Tehdään bisnestä heikko-osaisten kustannuksella ilman minkäänlaista moraalia. kokoomus on ollut kokoajan hallituksessa ja nyt vaalien alla ruvetaan kauhistelemaan, eikait tuohon halpaan kukaan mene?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pikavipit ovat aivan tyypillistä
ja normaalia kapitalismia.
Jo valmiiksi hädänalaisia ihmisiä
riistetään ; " viedään tuhkatkin
pesästä. "
Business ei tunne sääliä eikä
ymmärrystä sen suhteen, että
ihminen on joutunut vakaviin
maksuongelmiin esim. sairau -
den / avioeron takia. Nämä
asiat ovat esimerkkejä siitä,
ettei ihminen itse ole tahal -
lisesti aiheuttanut itselleen
ylivelkaantumista.
Te, jotka ajattelette, että oma
on vikas kun velkaannuit, ha -
luan sanoa, ettei asiat aina
ole näin yksinkertaisia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vanha sanonta "Ei itku auta markkinoilla!" pätee nytkin. Jo katsotaan, että systeemi on aivan OK, jokainen kärsiköön nahoissaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huvittavia taas lukea näitä kommentteja, kun samat kommentoijat ovat nyt sitä mieltä, että pikavipit tulee lopettaa ja lisätä viranomaisvalvontaa. Toisen artikkelin yhteydessä nämä samat ammattivalittajat keuhkoaa, kun on liikaa valvontaa ja kansalle tulee antaa enemmän vapautta. Eläkeläisillä ei näy olevan parempaa tekemistä, kuin selittää täällä olematonta soopaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pelifirmat on toinen paha, veikkaus etupäässä.
Otetaan pikavippi ja kokeillaan pelivoittoja.
"Pelaa maltilla" muistutetaan, että ollaan olemassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (56)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Kuusamon kuntaa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello ja Rovaniemi luoteistuuli on voimakasta yöstä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Ajokeli on huono Kainuun maakunnassa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Inarin ja Utsjoen kuntia sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Taas SUOMI onnellisin maa.

172 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Taas SUOMI onnellisin maa.

YK:n Onnellisuusraportissa on tutkittu sitä, miten yhteiskunta tarjoaa erilaisia palvelujaan kansalaisilleen, EI SITÄ, m... Lue lisää...
Sinttu

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image