Kotimaa

Pakollisella ruotsilla on pitkä historia yli­op­pi­las­ko­keis­sa – Henriksson: "Kouluja käydään, että opitaan jotain. Silloin kaikki ei voi olla va­paa­eh­tois­ta"

Antti Rinteen hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus tavoittelee toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa. Lisäksi hallitus valmistelee toisen kotimaisen kielen oppimista vahvistavan ohjelman. KUVA: Jukka Ritola
Kotimaa 22.7.2019 6:08 | Päivitetty 23.7.2019 9:27
Juho Korpela

Ruotsin kielen asema ylioppilaskirjoituksissa on muuttunut historiassa useasti. Hallitus suunnittelee ruotsin pakollisuuden palauttamista yo-kokeisiin.

Ruotsin kielen asemasta ylioppilaskirjoituksissa on väännetty useita vuosikymmeniä. Aihe on noussut jälleen keskusteluun, sillä hallitus haluaa palauttaa toinen kotimainen kieli pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa.

Ylioppilaskirjoituksia on järjestetty vuodesta 1852 lähtien. Toisen kotimaisen kielen opiskelu tuli pakolliseksi vuonna 1874. Vain sotavuosina ylioppilaaksi pääsi suorittamatta ruotsin koetta.

Ruotsin ylioppilaskoe muutettiin vuonna 1972 kolmiosaiseksi, jolloin testattiin abiturienttien taitoja tekstin ymmärtämisessä, kirjoitelmassa sekä kuullunymmärtämisessä. Vuonna 1995 käynnistettiin kokeilu, johon osallistuneissa lukioissa vain äidinkieli oli pakollinen kirjoitettava aine. Vuonna 2004 Lukiolaisten Liitto vaati kokeilun vakinaistamista ja järjesti seisauksen, johon osallistui 40 000 lukiolaista.

Matti Vanhasen hallitus uudisti ylioppilaskirjoitukset ja ruotsista tuli vapaaehtoinen kirjoitettava kieli vuonna 2005. Tästä lähtien kokelaan ei ole tarvinnut kirjoittaa ruotsia, jos hän kirjoittaa äidinkielen lisäksi matematiikan, englannin sekä vähintään yhden reaaliaineen kokeen.

Vapaaehtoisuudesta lähtien ruotsin suosio kirjoitettavana aineena on ollut laskussa. Vuonna 2006 kielen kirjoitti ylioppilaskokeessa 29 897, vuonna 2014 17 509 ja vuonna 2018 14 144 abiturienttia.

Julkisessa keskustelussa paljon käytetyn, poliittisesti latautuneen "pakkoruotsi"-termin historia ulottuu 1980-luvun loppuun. Silloin termi levisi pakollista toista kotimaista kieltä vastustavien argumentteihin, kun eduskunnassa käytiin keskustelua koulutuspoliittisesta selonteosta.

Kansalaisaloite ja ruoskinta

Sana ”pakkoruotsi” on peräisin 1980-luvun lopulla. Se löi läpi julkisessa keskustelussa koulutuspoliittisien selonteon yhteydessä eduskunnassa vuonna 1990. Termiä käyttivät muun muassa kokoomuslaiset opetusministeri Riitta Uosukainen ja eduskunnan puhemies Erkki Pystynen.

2010-luvulla "pakkoruotsista" ovat puhuneet lähinnä perussuomalaiset. Lähivuosien kiivain keskustelu käytiin vuonna 2015, kun eduskunta hylkäsi ruotsin valinnaisuutta ajaneen kansalaisaloitteen selvin luvuin 134–48. Kansalaisaloite keräsi 61 000 allekirjoitusta.

Vuonna 2016 perussuomalaiset nuoret kohauttivat "pakkoruotsia" vastustavalla videollaan, jossa silloista puheenjohtaja Sebastian Tynkkystä ruoskittiin Senaatintorin portailla saatesanoilla "pakko ei ole kuin kuolla ja opiskella ruotsia."

Juha Sipilän johtama hallitus järjesti kielikokeilun, jossa valikoitujen kaupunkien oppilaille olisi tarjottu mahdollisuutta valita ruotsin sijasta jotain vierasta kieltä. Lupa myönnettiin viidelle eri kaupungille, mutta kokeilu jäi torsoksi: kaikki kaupungit peruivat kokeilun opiskelijoiden vähäisen halukkuuden takia. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan kokeilu epäonnistui muun muassa siksi, että perussuomalaiset eivät halunneet tukea sinisten yritystä profiloitua hallituksessa "pakkoruotsin" vastustajana.

Pakollisuuden palauttaminen opetusministerin vastuulla

Rkp:n puheenjohtaja ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson perustelee pakollisuutta ruotsin kielen laskeneilla kirjoittajamäärillä.

– Kouluja käydään, että opitaan jotain. Silloin kaikki ei voi olla vapaaehtoista.

Ylioppilaskirjoituksia on uudistettu vastikään, eikä uusia muutoksia kirjoituksiin voida tehdä hetkessä. Henriksson haluaakin, että hallitus tekee tiekartan ruotsin opetuksen kehittämiseksi varsinkin peruskoulussa.

Lukiolaisten Liiton mielestä pakollisuus haittaisi opiskelijoiden hyvinvointia ja lisäisi väsymystä.

– Lukiolaiset eivät varmaankaan voineet huonommin silloin, kun ruotsi oli vielä pakollinen kirjoitettava. Tämä on heidän näkemyksensä ja toki sitä pitää kuunnella, Henriksson sanoo.

Hallitusohjelman kirjaus ruotsin pakollisuuden palauttamisesta on Henrikssonin mukaan yhtä sitova kuin muutkin kirjaukset. Opetusministerin on hoidettava asia.

– Tiekartta voidaan tehdä tämän hallituksen aikana ja päätökset voisivat astua voimaan myöhemmin. Tästä on hallituksen pidettävä kiinni, Henriksson vaatii.

Opetusneuvos Aki Tornbergin mukaan asiasta tehtävän selvityksen pohjalta päätetään, millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään. Selvityksessä arvioidaan, millaisia vaikutuksia muutoksella tulisi olemaan. Hän kertoo, että asiaan palataan lähemmin lomakauden jälkeen.

Tynkkynen: Kaikki pakko pois

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps.) ei niele hallituksen suunnitelmia, vaan vaatii kaiken pakollisen ruotsin opiskelun lopettamista. Hänen mielestään kielen opetus on ylimitoitettua Suomessa ruotsia puhuvien osuuteen verrattuna.

Tynkkysen mielestä "pakkoruotsi"-keskustelussa on tapahtunut vuosien varrella merkittävä muutos. Hänen mukaansa vielä jonkun aikaa sitten osa poliitikoista laskelmoi ja jäi harmaalle vyöhykkeelle mielipiteessään asiasta.

– Poliitikot olivat epävarmoja kansalaisten suhtautumisesta pakolliseen ruotsiin. Lisäksi ruotsinkieliset säätiöt ovat merkittäviä vaalirahoittajia. Nykyään suomalaisten näkökannat ovat kuitenkin kääntyneet pakkoruotsia vastaan.

Lisää vaihtuvuutta

Tynkkynen kritisoi "pakkoruotsia" instituutiona. Hänen mielestään on väärin, että normaalit ihmiset pakotetaan opiskelemaan ruotsia, kun edes Suomen pääministeri ei pysty vastaamaan medialle ruotsiksi.

– Tarvitsemme suomalaisten kielitaitoon lisää vaihtuvuutta. Moni ottaisi opiskeltavaksi ruotsin sijaan esimerkiksi espanjaa, ranskaa tai kiinaa.

Lähteet: Ylioppilastutkintolautakunta, Magma Uutista

Juttua korjattu 23.7.2019 klo 9.11: Kokoomuslainen Erkki Pystynen on toiminut muun muassa eduskunnan puhemiehenä, muttei kokoomuksen puheenjohtajana kuten jutussa aiemmin virheellisesti väitettiin.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (122)

Edes ruotsalaiset itse ei käytä ruotsia omien isojen yhtiöidensä palavereissa. Sillä ei pärjää maailmalla. Juna meni jo. Eri asia on kulttuuriin vaaliminen, kuten saamen kielelle

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pakollisen Ruotsin sijaan voisi opiskella pakollisena valintana jonkin hyödyllisen kielen, eikä marginaalivähemmistön kotikieltä, jota suurin osa väestöstä ei tule koulun jälkeen tarvitsemaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen ollut Ruotsissa työssä ja käyttökielenä oli englanti. Kotimaassa ruotsinkielisessä yrityksessä ei kertaakaan tarvittu ruotsia. Englanti ja suomi riittävät täällä ja maailmalla. Marginaaliruotsiin ei kannata tuhlata ajatustakaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikki ei voi olla vapaaehtoista, mutta kaiken ei pidä olla myöskään pakollista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vapaassa maassa kaiken pitää olla vapaaehtoista tai valintaan perustuvaa. Suomessa ei ole nykyään kuin kaksi asiaa, jotka eivät ole vapaaehtoisia. Ne ovat miesten pakollinen asepalvelus ja pakkoruotsi. Muut asiat ovat valinnaisia ja globaalisti oppivelvollisia. Esim. työntekeminen ja verojen maksaminen on valinnaista. Myös sosiaalitukien hakeminen on valinnaista. Ainoat pakot ovat miesten asevelvollisuus ja pakkoruotsi. Jos mies ei mene armeijaan, hän saa rangaistuksen. Ja jos nuori jättää pakkoruotsin väliin oppivelvollisuudessaan, hän tai hänen vanhempansa saavat rangaistuksen. Tällainen toiminta on todella outoa vapaassa, länsimaisessa demokratiassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen käynyt virkamiesruotsin ja olen työni puolesta kohtalaisesti kanssakäymisessä myös ruotsiin. Aina työkieli on englanti, poikkeuksetta. Aivan turha tuo ruotsi oli, mieluummin suurempi panostus englannin kieleen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pohjoisgermaaneja on pian 30 miljoonaa ja väkiluvut vaan kasvaa. Totuus on se, että siellä ei pärjännyt vaikka osasin englantia, venäjää ja saksaakin tolkkasin. Onneksi oli se pakkoruotsi yläasteen seiskalta lähtien silloin joskus. Pääsi itse hankittuun leipään kiinni. Mutta kovaa se on. Ainahan voi jäädä kotiin sosiaalituille nykyään, jos ei pää kestä edes ruotsalaista oota.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

tulehan sieltä seitkytluvulta tälle vuosituhannelle. maailma on muuttunut, ei ole enää ruotsi suomalaiselle kuin pieni vaihtoehto.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Henriksson: "Kouluja käydään, että opitaan jotain. Silloin kaikki ei voi olla va­paa­eh­tois­ta" Voi varjele miten huonoa, laiskaa ja onttoa argumentointia ministeris-ihmiseltä. Ei noin, vaan kouluja käydään jotain opitaan jotain HYÖDYLLISTÄ ja TARPEELLISTA!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin. Suomessa on pakko käydä koulua, oppia lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan yms. ja se on hyvä se, mutta ruotsin kieltä ei tarvitse kuin pienen pieni vähemmistö, joka puhuu sitä keskenään. Miksi koko kansan pitäisi opetella tuota vähemmistökieltä? Eikö saamenkielikin tule vaatia myös pakolliseksi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sehän on juurikin näin. Kouluja käydään ja opitaan, mutta miksi pakkoRUOTSI? Maahanmme marssii immeisiä vieraista maista eikä näytä heille olevan mikään pakollista, edes suomen kieli.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsalaisilta ovat argumentit loppuneet ajat sitten. Aina vaan veivataan kuinka voi saada työpaikan Norjan kalatehtaalta, kun osaa ruotsia. Tai kuinka sivistys hyppää pirttiin, kun osaa pari sanaa ruotsia. Ruotsi on portti ihan oikeisiin ja ihmiselle tärkeisiin kansainvälisiin kieliin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On aivan totta, että pakollisella ruotsilla on pitkä ja synkkä historia Suomessa. Monet pakkoruotsittajat pitävät ristiretkeläisiä esikuvinaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Kouluja käydään, että opitaan jotain."

Eikö niitä kouluja voisi käydä siksi että oppisi jotain hyödyllistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi on vapaa, länsimainen demokratia. Vapaan maan periaatteisiin kuuluu, ettei kansalaisia pakoteta mihinkään, vaan kansalainen saa itse tehdä omat valintansa.

Minua ihmetyttää, tässä minun maassani, 2 asiaa, jotka ovat vuodesta toiseen vapaan maan periaatteiden vastaisia.
Ne ovat miesten pakollinen asevelvollisuus ja pakkoruotsi.

On kummallista, että näitä asioita ei saada korjattua.

Suomen puolustus saadaan hoidettua ilman miesten pakottamista asevelvollisuuteen ja ruotsinkieliset palvelut saadaan turvattua ilman kaikkien kansalaisten pakottamista pakkoruotsiin.

Miksei näitä asioita korjata vapaassa maassa?

En ymmärrä! Onko minua huijattu? Eikö Suomi olekaan vapaa maa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Suomi on vapaa, länsimainen demokratia." No eipä todellakaan ole vapaa, länsimainen, eikä demokratia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Välittömässä läheisyydessämme länsipuolellamme kolmessa germaanikielisessä maassa sijaitsee 10,5 miljoonan ihmisen maailman kehittyneimmät työssäkäyntimarkkinat. Niillä vallitsee käytännössä täystyöllisyys. Niissä puhutaan käytännössä samaa kieltä. Ruotsin kieli avaa pois henkisen lukon pääsylle noille markkinoille. Suomen on pakko kuulua tuohon viiteryhmään. Mihin muuhun?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehkä olisi parempi olla kallellaan idän viiteryhmään. Siellä ei kansalaisia ainakaan pakoteta mihinkään naapurimaiden kieliin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen tehnyt bisnestä 20 vuotta Ruotsiin ja Norjaan. Kyllä nämä bisnekset ovat pääosin englannilla hoituneet.

Ja jos ja kun kielitaidosta on hyötyä, niin eikö tämän pakkoruotsin hyödyn voisi maksimoida vaihtamalla sen vaikkapa pakkosaksaksi tai -espanjaksi? Pitääkö sen olla marginaalikieli? Ajatellaan kerrankin isosti. Tai pitääkö sitä paljoakaan olla? Porkkana toimii aina paremmin kuin keppi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo just, minäkin kirjoitin täs -
tä pakkoruotsista nippanappa
" AA: n " eli just ja just läpi
keväällä 1979, mutta pitkästä
englannista reilusti " Ällän. "
Se siitä ja hyvin olen " ilman "
pakkoruotsin osaamistakin pär -
jännyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (122)

Uutisvirta

110
Nopea sähköpyörä kulkee mopon vauhtia ja sen kuljettaminen ei käy ilman korttia – Pohjois-Pohjanmaalla niin sanotut S-pedelecit ovat vielä harvinaisia
81
Fennovoiman paperit viipyvät yhä – STUK on saanut vasta pienen osan Pyhäjoen voimalan rakentamislupaan vaadittavasta aineistosta
50
92 miljoonan euron Eurojackpot-voitto meni Siilinjärvelle – voitosta tuli 50 miljonääriä
49
Suomi yrittää vaikuttaa Brasiliaan naudanlihan kautta – S-ryhmässä ja Lidlissä brasilialaislihaa myydään vain nimeksi
39
"Jokin tässä meillä falskaa" – lomamatka Kroatiaan avasi silmät: Suomi on pudonnut kelkasta, kun arvioidaan eri maiden siisteyttä
37
Oulun teatterin esitys myöhästyi – syynä myöhässä ollut lentokone, näyttelijä ei ehtinyt ajoisssa paikalle
29
Tihkusade ei vienyt virettä ilmakitaroista Oulussa – vuoden 2019 voittaja on yhdysvaltalainen The Marquis

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työeläkkeisiin on myös puututtava

155 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Itsensä peukuttavat ja itsensä kanssa keskustelut

Mistä sinä tiedät että joku itse peukuttaa juttuaan? Lue lisää...
eräs vaan

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image