Kotimaa

Oulun yliopiston rehtori haluaisi valtiolta lisää rahaa koulutukseen Oulussa

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sanoo, että koulutuksen ja tutkimuksen erillisrahoitus on Oulussakin tarpeen KUVA: Kontiainen Jarmo
Kotimaa 5.6.2017 7:06
Pasi Klemettilä

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki ehdottaa, että paikallisen elinvoiman lisäämiseksi pyrittäisiin saamaan valtiolta lisärahoitusta koulutukseen Oulussa.

Turun seutu sai äskettäin valtion lisätalousarviossa noin 20 miljoonan euron arvoisen potin. Määrärahalla on tarkoitus vahvistaa korkeakoulutusta ja ammatillista koulutusta.

Niinimäen mukaan hallituksen puoliväliriihessä oli hyviä merkkejä siitä, että tutkimusta ja koulutusta arvostetaan.

– Ymmärretään, että Suomen kaltaiselle maalle on aivan ratkaiseva asia, että on tarjolla niin koulutettua porukkaa, että he pystyvät luomaan korkean lisäarvon työpaikkoja. Vain sellaisen kehityksen kautta hyvinvointiyhteiskunta pysyy kasassa.

Jos Oululla ei ole tutkimuksessa ja koulutuksessa tarpeeksi vetovoimaa, se vähentää innovaatioiden määrää. Se haittaa Pohjois-Suomessa toimivien yritysten mahdollisuuksia saada työvoimaa ja investointeja ja siten koko pohjoisen alueen kasvua.

Etelän yliopistoista valmistuneita on yhä työlästä saada töihin pohjoiseen.

Koulutuksen erillisrahoitus on ohittanut Oulun

Hallitus esittää vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa noin 20 miljoonan euron lisärahoitusta Turkuun tekniikan alan yhteistyöyliopistoa ja ammattikorkeakoulun tutkintomäärien nostamista varten. Ammatillista koulutusta kehitetään myös.

Vuosina 2013–2016 Aalto-yliopistoon sijoitettiin 80 miljoonaa euroa vuodessa valtion rahaa toiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen. Valtio myös pääomitti Aalto-yliopistoa 500 miljoonalla eurolla.

Tampere saa tukea noin 40 miljoonaa euroa korkeakoulun ja ammattikorkeakoulun yhdistymiseen liittyen.

Oulun yliopistoon on saatu äskettäin takaisin rakentamistekniikan opetus, mutta lisää rahaa siihen ei saatu valtiolta ollenkaan.

Erillisrahoitus hyödyttää yliopistoja myös epäsuorasti tuloksenteossa, jonka perusteella ne saavat valtion rahoitusta. Siis ne korkeakoulupaikkakunnat, jotka ovat saaneet valtiolta lisärahoitusta normirahoituksen lisäksi, saavat kilpailuetua muihin verrattuna.

Lue lisää 05.06.2017 Kalevasta.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (26)

Ei tipi täppää kun otatte liian paljon sisään.Opettakaa vain niin kutsuttua kriittistä massaa eli kuudesosa pääsee hakijoista sisään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taitaa olla turha toive, sillä Sipilän hallitus on ilmeisesti itsenäisyysajan vihamielisin hallitus koulutusta kohtaan, vaikka hallituspuolueiden puheenjohtajat ennen vaaleja vakuuttivat aivan toista. Kansalaisten onkin hyvin vaikeaa luottaa hallitukseen, joka itse ei ole luotettava. Toinen kansalaisia traumatisoiva toimenpidesarja on ollut köyhiin, sairaisiin, työttömiin, pienmituloisiin ja opiskelijoihin suunnatut leikkaukset. Heidän vetoomuksistaan ei välitetty, tuskinpa välitetää yliopistojenkaan vetoomuksista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eihän se ole, että pyytää rahaa. Tyhmää on antaa.

Oulun yliopiston rahoitus valtiolta on varsin mittava. Vuositasolla lähentelee kahtasataa miljoona euroa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana (2007-2016) valtion rahoitus on kasvanut n. 15 %.

Lisärahan saaminen on hyvä asiaa, mutta paljon parempi asia on se, mitä noilla valtiolta saaduilla euroilla saadaan aikaiseksi. Kolmen tuhannen ihmisen työpaikka ja kulut henkilöä kohden n 60 000 euroa. Paljon nykyistä enemmän pitää vaatia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulun yliopistoa on vuosia löperösti suosikkeja suosien. Uuden rehtorin piti muuttaa suuntaa, mutta mitä vielä. Hän palkkasi lisää hallintohenkilökuntaa, niin että rehtoraatti ei mahdu kohta pikkubussiinkaan. Oulun yliopiston osuus valtion rahoituksesta on pienentynyt koko ajan, mikä johtuu tulosten huononemisesta suhteessa muihin yliopistoihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuloksen huonontuminen puolestaan johtuu juurikin siitä, ettei näitä lisärahoituksia ole tippunut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valitettavasti raha ei ratkaise rahaongelmia. Toimintaa pitää muuttaa.
Oulun yliopiston tasosta kuvaa hyvin se, että Suomen Akatemian strategiarahasta (yhteensä 50 Meuroa) se sai 3.3 Meuroa, eli 6.6 %. Parhaimmillaan Oulun yliopisto on edustanut n 10 % yliopistolaistoksen tuloksesta ja tekemisestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nuo Suomen Akatemian strategiarahoituksen osuudet eivät kerro mitään yliopistojen tasosta. Akatemiahan itsekin kertoo, että se korostaa rahoituspäätöksissään tutkimussuunnitelmien laatua eikä niinkään hakijoiden aikaisempia tieteellisiä ansioita ja pätevyyttä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jännä, että profilaatiorahoituksen myönnöt ei korreloi muun Akatemian rahoituksen eikä ranking-tulosten kanssa. Aalto imuroi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä nuo muutkaan yliopistot ole muuttaneet toimintaa sen kummemmin, mutta ovat saaneet lisärahaa, mikä näyttää tuloksessa hyvältä, mikä taas on parantanut muuta valtiolta saatavaa rahoitusta. Aluepoliittista suhmurointia etelään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä olis saada lisää näitä uusia pikkunokioita jotka työllistävät mukavasti korkeastikoulutettuja Oulussa. Valtion tuet ovat ensiarvoisen tärkeitä, muuten osaajat valuvat etelään.
Nokia suurena työnantajana työllistää jonkin verran, jos Yliopistosta valmistunut haluaa sinne nöyryytettäväksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olipa fiksu kannanotto rehtori Niinimäeltä tämän aamun Kalevassa. Hän ei mennyt halpaan eli moittimaan että Helsingin, Turun, Tampereen tai Aalto-yliopistojen erillisrahoitus tutkimukseen ja koulutukseen on ollut valtion taholta väärin vaan päinvastoin tarpeen alueiden elinkeinojen kehittämiseksi ja uusien teollisuusinvestointien varmistamiseksi. Sen sijaan hän toivoi että myös Oulun yliopiston ja Oulun amk:n yhteistyön painopistealat saisivat valtion erillisrahoitusta. Hyvää diplomatiaa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eiköhän tänä päivänä tarvita aivan perustyön tekijöitä, niistä pula!
Mitä korkeasti koulutettuihin tulee, niitä aivan liikaa Suomessa. Näitä AMK ja yliopistojen nollatutkimuksia tehneitä alkaa olla työvoimakortistossa jo pilvin pimein.
Muutoinkin jos ajatellaan nykyistä opiskelua em. laitoksissa, oppilaitoksissa. Opiskelut venyy ja venyy, aikataulut ei pidä. On niin kivaa että mihinkä sitä kiire. Ja kun valmistutaan, eikun tutkintoa tutkinnon päälle. Enemmän omakustanteisuutta, omia euroja mm. yliopisto-opiskeluun niin alkaa tulosta syntymään.
Itse 1980 ja 1990 luvun taitteessa opiskelleena muistelen sikäläistä aikaa. Kimppakämppä jossa asuttiin, opintolainaa pankista jotta maalta tulleena pystyi kaupungissa asumaan sekä elämään. Kouluruoka maittoi, muutoin tarjolla perinteistä tonnikala-ananas-riisisekoitusta itse tehtynä. Oli juhlaa jos ja kun 2-4 kertaa vuodessa (lukukauden alku ja loppu) käytiin kämppisten sekä opiskelukavereiden kanssa ns. "ulkona syömässä". Omaa autoa ei ollut, se piti myydä kun opiskelemaan lähti. Polkupyörällä pärjäsi kaupungissa ja julkisella liikenteellä kerran kuukaudessa kotona käynti. Kesäloma-aikoina töihin ja siinä samalla sivussa jotain opintosuorituksia. No, valmistuin 7 kk ennen ns. laskettua valmistumisaikaa ja työnhaku päälle heti.
Opiskeluajalta jäljellä mukavia muistoja, kämppisten kanssa kaikki työllistytty sekä yhteyttä edelleen pidetään.
Eli paljon on ajat muuttuneet, äveriäämmiksi, kun esim. katsoo nykyisten oppilaitosten pihapiirejä - Audeja, Bemareita, Mersuja, Volvoja jne. Voinee todeta että opiskelijoilla on nykyisin ostovoimaa...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luitko tuota juttua vai periaatteellisestiko vastustat korkeakoulutusta? Onko jotain argumenttia vastaamaan tähän rehtorin kommenttiin: "Ymmärretään, että Suomen kaltaiselle maalle on aivan ratkaiseva asia, että on tarjolla niin koulutettua porukkaa, että he pystyvät luomaan korkean lisäarvon työpaikkoja. Vain sellaisen kehityksen kautta hyvinvointiyhteiskunta pysyy kasassa."

Toki perustyötäkin tarvitaan, mutta innovaatioilla luodaan menestystä. Tänne tarvitaan rahaa muualtakin, ei näiden samojen rahojen pyörittely täällä keskenämme synnytä mitään kasvua. Vientiin pitää saada tuotteita ja osaamista, millä saadaan tulovirtaa maahan ulkomailta. Vain siten talous kasvaa oikeasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puppua. Koulutus korreloi voimakkaasti työllisyyden kanssa. Mitä korkeampi koulutus, sitä parempi työllisyystilanne. Alakohtaisia eroja tietysti on. Kiertokoulun ajoista lähtien on ollut näitä tietäjiä, joiden mukaan "koulua käydään liikaa", "menee hyvät työmiehet hukkaan" tms.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paljonko kaiken maailman humanistisia ja kulttuurialan maistereita ym. on ilman työtä?
Muutoinkin jos suomea ajattelee ja sitä että pitäisi kouluttaa porukkaa niin korkealle että tämä toisi työtä, työpaikkoja. Tämähän nähty menneiden vuosien aikana. Miksi työ sitten karkaa vieraille maille? Eli miksi sitten siitä osaamisesta ja kouluttautumisesta ei makseta oman maan sisällä omalla kansalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jänskästi kommentoit todella piktästi ihan asian vierestä. On totta että opiskelijat ovat paljon vauraampia täänään kuin 30 vuotta sitten. Ja totta myös se että yliopisto nillittää ihan turhaa rahoituksen puolesta. Mutta ehkä ei kannata sotkea näitä kahta asiaa keskenään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koulutus on Suomessa yliarvostettu asia. Miksi kuluttaa vuositolkulla luentosalin penkkiä, kerran kun työllistyminenkään ei ole taattu papereiden saamisen jälkeen? Laajamittainen koulutus on vain työllisyyspoliittinen kikka työttömyystilastojen kaunistamiseksi. Ja nyt taas halutaan lisää liksaa yliopisto -- höpöhommaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minusta on epäeettistä että yliopisto kilpailutti omilta työntekijöitään palkanalennuksen, joutuivat hakemaan nöyryyttävällä tavalla omia paikkojaan. Osalla oli tietysti valmiiksi pedattu pesti mutta iso osa vuosiakin omia töitä tehneenä joutuivat rustaamaan hakemuksen sekä motivaatiokirjeen ja jopa etsimään muutaman suosittelija itselleen toimeensa. Tämmöinen meno ei todellakaan luo yhteisöllisyyttä eikä kilpailukykyä. Tulevien vuosien yllätyksenä hihassa lienee vielä ammattikorkeakoulun muuttaminen kampuksella. Silloin tukiorganisaation lisäksi myös opettajakunnat kummissakin leireissä saavat tuta tätä yhteisöllisyyttä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se oli ihan oikein. Ei tosielämässä ole tälläisia töitä enää olemassakaan, jossa maataan eläkeikään saakka.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (26)

Uutisvirta

11:47
Thaimaalaisten marjanpoimijoiden kolarissa loukkaantuneilla ei hengenvaaraa – poimijat työskentelevät lappilaisen yhtiön palveluksessa
10:45
Maajoukkuehiihtäjä Susanna Saapunki kilpailee kesäisin rankoissa skyrunning-kilpailuissa – "Kisa tuntuu alusta asti pahalta" Tilaajille
10:27
Kolea alkukesä väistyi ja lämmintä ilmaa on luvassa koko maahan – katso tästä vinkit puutarhaan hoitoon helteellä
10:24
Taivalkoskelta Posiolle johtava tie suljettiin pudonneen sähköjohdon vuoksi – liikenne kulkee normaalisti
10:21
Koirien päiväkoti aloittaa Oulun Talvikankaalla – uusi eläinlääkäriasema tulee naapuriin
9:28
Tulivatko helteet jäädäkseen? Pekka Pouta vastaa
9:23
Työttömyys laski Pohjois-Pohjanmaalla verrattuna viime vuoteen – katso tästä, millä aloilla on eniten avoimia työpaikkoja
102
Uimarantojen vähäiset parkkipaikat jokakesäinen ongelma Oulussa – "Aika hurjan näköistä, kun nurmikoilla on autoja miten sattuu"
69
Asuntosijoittaminen on vilkasta Oulun alueella – "Se on ihan hyvä tapa säästää, että nuorena ostaa yhden tai kaksi sijoitusasuntoa"
28
Asunnon liian korkea lämpötila helteellä voi oikeuttaa vuokranalennukseen – "10–20 prosenttia siltä ajalta, kun huoneiston lämpötila ylittää 32 astetta"
20
Työttömyys laski Pohjois-Pohjanmaalla verrattuna viime vuoteen – katso tästä, millä aloilla on eniten avoimia työpaikkoja
16
Qstockin liikennejärjestelyt huolettavat Pikisaaren asukkaita – aiemmin autoiluun saaressa vaadittiin festivaalin aikana ajolupa, nyt järjestelystä ollaan luovuttu
16
Lokkisiimat pyritään saamaan Kauppurienkadulla valmiiksi ennen Qstock-viikonloppua – "Nyt on positiivisen odottava fiilis"
11
Pakollisella ruotsilla on pitkä historia ylioppilaskokeissa – Henriksson: "Kouluja käydään, että opitaan jotain. Silloin kaikki ei voi olla vapaaehtoista"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus annetaan tänään klo 12 Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan lukuun ottamatta Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraaviin Lapin kuntiin: Simo, Ranua, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi, Kolari, Sodankylä, Enontekiö ja Inari.

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön kuntaa.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hakkaraisen Teuvo on kyllä aika äijä sanon minä

Ajatelkaapa tilannetta, että eduskunnassa olisi 100 Hakkaraista ja 100 Huhtasaarta, noin kuvaannollisesti. Kävisikö niin... Lue lisää...
Tenavatähti

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image