Kotimaa

Osa eu­ro­par­la­ment­tiin pyrkivistä kan­san­edus­ta­jis­ta on vain keräämässä ääniä puolueelle – Asiantuntijan mielestä se on epä­re­hel­lis­tä, mutta samaa tapahtuu ympäri Eurooppaa

Hanna Sarkkinen (vas.) muistuttaa, että eurovaaleissa on aina ollut ehdokkaana istuvia kansanedustajia. Hän toteaa, että tekee eurovaalikampanjaa tosissaan.
Kotimaa 24.4.2019 18:00
Tanja Nuotio

14 istuvaa kansanedustajaa pyrkii europarlamenttiin. Kysyimme kaikilta, mitä he tekevät, jos he tulevat valituiksi.

14 juuri työnsä aloittanutta kansanedustajaa pyrkii Euroopan parlamenttiin.

Lännen Media kysyi, mitä he aikovat tehdä, jos he pääsisivät läpi myös eurovaaleissa. Vastauksia tuli kymmenen.

Europarlamenttiin lähtisi neljä, eduskuntaan jäisi kolme, ja kolme tekisi valinnan EU-vaalien jälkeen.

Äänestäjän tahtoa kunnioitettava

– Eurokansanedustajana ääneni kuuluisi suomalaisessa poliittisessa keskustelussa isommin, ja siksi on päivän selvää, että jos minut eurokansanedustajaksi valitaan, alan todellakin vaikuttamaan entistä isomman avustajatiimin kanssa Suomen ja EU:n politiikan suuntaan, SebastianTynkkynen (ps.) toteaa.

 

Sebastian Tynkkynen (ps.) sanoo, että eurokansanedustajana hänen äänensä kuuluu suomalaisessa poliittisessa keskustelussa isommin. KUVA: Jukka Vuokola

 

Tynkkysen mukaan äänestäjät saavat päättää. Peter Östman (kd.) valitsisi europarlamentin.

– Katson sen olevan velvollisuuteni, mikäli äänestäjät haluavat minut EU-parlamenttiin.

Laura Huhtasaari (ps.) valitsee Brysselin, koska siellä ei ole hallitus-oppositio-asetelmaa eikä kukaan kysy puheenjohtajan muinaisista kirjoituksista mitään.

– Parlamenttiin on tulossa iso kansallismielinen ryhmä, ja otamme Euroopan takaisin. Aloitamme hallitun integraation purkamisen, Huhtasaari painottaa.

”Kyseessä on vaalitaktiikka”

Eduskuntaan jäisi Merja Kyllönen (vas.), joka perustelee valintaansa perhesyillä. Eduskunnan valitsisi myös Veikko Vallin (ps.).

– Kyseessä on vaalitaktiikka, jolla pyritään nostamaan äänestysaktiivisuutta ja näin vaikuttamaan Euroopan suuntaan, Vallin perustelee EU-ehdokkuuttaan.

Eduskuntaan jäisi myös Mirka Soinikoski (vihr.). Hän muistuttaa, että vihreät julkistivat kaikki eurovaaliehdokkaansa ajoissa ennen eduskuntavaaleja.

– Silloin jo kerroin, että päätavoitteeni on nyt kansanedustajan paikka. Painin ihan eri liigassa (vielä toistaiseksi) kuin Heidi [Hautala] ja Ville [Niinistö], ei siis pelkoa, että saisin heitä enemmän ääniä.

Erityisesti pienet puolueet kärsivät

Päätöstään ei ole ratkaissut Hanna Sarkkinen (vas.). Hän toteaa, että tekee eurovaalikampanjaa tosissaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja veroparatiisien sulkemiseksi.

– Mikäli tulisin valituksi, niin kokonaistilanne eduskunnassa ja hallitusneuvotteluissa vaikuttaa siihen, voinko ottaa europarlamenttipaikan vastaan.

Sarkkinen muistuttaa, että eurovaaleissa on aina ollut ehdokkaana istuvia kansanedustajia.

– Tällä kertaa vaalien päällekkäisyys eduskuntavaalien ja hallitusohjelmaneuvotteluiden kanssa tekee tilanteesta erityisen vaikean kaikille. Pienten ja keskisuurten puolueiden oli nyt käytännössä pakko asettaa ehdolle myös istuvia kansanedustajia.

Minna Reijonen (ps.) sanoo, että hänen pääasiallinen tehtävänsä on nyt kansanedustajan tehtävä.

– Puolue on osoittanut luottamusta ja valinnut minut euroehdokkaaksi. Jos tulisi valtava äänivyöry, niin totta kai pitäisi harkita uudelleen kansan tahdon mukaan.

Peter Östman (kd.) valitsisi europarlamentin. "Katson sen olevan velvollisuuteni, mikäli äänestäjät haluavat minut EU-parlamenttiin."

Sama kuvio ympäri Eurooppaa

Suomi ei ole ainoa maa, jossa puolueet harrastavat kyseenalaista ehdokasasettelua. Samanlaista taktikointia tapahtuu eurovaaleissa ympäri EU-maita, sanoo valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta.

– Se on epärehellistä, hän toteaa.

Esimerkiksi Italiassa puolueiden johtajat tai muut keskeiset henkilöt ovat keränneet puolueille ääniä, vaikka heillä ei ole ollut aikomustakaan siirtyä europarlamenttiin. Raunion mielestä puolueet ajavat oman menestyksensä vaalien läpinäkyvyyden ja legitimiteetin edelle.

Mirka Soinikoski (vihr.) jäisi eduskuntaan. "Painin ihan eri liigassa (vielä toistaiseksi) kuin Heidi [Hautala] ja Ville [Niinistö], ei siis pelkoa, että saisin heitä enemmän ääniä."

Ehdokkaiden pitäisi vähintään kertoa suoraan, mitä he aikovat tehdä, jos tulevat valituksia europarlamenttiin.

– Kyllähän he kaikki sen tietävät, Raunio sanoo viitaten ehdokkaiden puheisiin, että he vielä miettivät, mitä tekevät, jos tulevat valituiksi.

"Kansalaisten demokraattisten taitojen varassa"

Lainsäädännöllisin keinoin asiaan puuttuminen on Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkijan Timo Miettisen mukaan vaikeaa.

– Asia on kansalaisten demokraattisten taitojen varassa – ei pidä äänestää sellaista ehdokasta, joka ei ole europarlamenttiin varsinaisesti pyrkimässä, Miettinen painottaa.

Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma muistuttaa, että politiikan perusoikeuksiin kuuluu se, että ihmiset voivat asettua ehdolle ja äänestäjät voivat vapaasti äänestää ehdokkaita. Näiden poliittisten perusoikeuksien muuttaminen olisi Aunesluoman mukaan erittäin ongelmallista.

– Sääntöjen muuttaminen olisi suurempi epäkohta kuin se, että joku pelaa säännöillä, Aunesluoma sanoo.

Moraalinen kysymys

Poliitikot ovat vaihdelleet ennenkin EU-parlamentin ja eduskunnan välillä. Tällä kertaa asia nousee voimakkaasti esille, koska EU- ja eduskuntavaalit ovat niin lähekkäin, Miettinen sanoo.

Silti kyseessä on Aunesluoman mukaan hankala moraalinen kysymys, joka liittyy äänestäjän kuluttajansuojaan.

– Taktikointi ei ole hyväksi demokratialle, eikä se ole omiaan lisäämään europarlamenttivaalien arvostusta, Aunesluoma summaa.

Koska järjestelmä sallii tällaisen taktikoinnin, ratkaisut jäävät hänen mukaansa ehdokkaiden, puolueiden ja äänestäjien varaan. Heidän pitää tehdä johtopäätökset, miten asiaan suhtautuu ja minkälaisia päätöksiä he tekevät.

Aunesluoman mielestä ehdokkaiden pitäisi kuitenkin lähteä vaaleihin sillä asenteella, että uuden tehtävän aikoo ottaa vastaan, jos siihen tulee valituksi.

Tuplaehdokkaat

Perussuomalaisilla on 6 europarlamenttiin pyrkivää kansanedustajaa, vihreillä 4, kristillisdemokraateilla 2 ja vasemmistoliitolla 2.

Keskustalla, kokoomuksella, rkp:llä ja sdp:llä ei ole yhtään kansanedustajaa EU-vaaleissa.

Valituksi tullessaan siirtyvät Brysseliin: Peter Östman (kd.), Sari Essayah (kd.) Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ajaksi, Laura Huhtasaari (ps.) ja Sebastian Tynkkynen (ps.).

Jäävät eduskuntaan: Mirka Soinikoski (vihr.), Veikko Vallin (ps.) ja Merja Kyllönen (vas.).

Eivät ilmaise kantaansa suoraan tai tekevät päätöksen eurovaalien jälkeen: Hanna Sarkkinen (vas.), Iiris Suomela (vihr.) ja Minna Reijonen (ps.).

Eivät vastanneet: Bella Forsgrén (vihr.), Saara Hyrkkö (vihr.), Teuvo Hakkarainen (ps.) ja Mauri Peltokangas (ps.).

Näin moni on ehdolla molemmissa vaaleissa, mukana ne, joita ei valittu eduskuntaan: vihreät 15, kristillisdemokraatit 14, perussuomalaiset 13, vasemmistoliitto 13, rkp 8, keskusta 4, sdp 4, kokoomus 1.

Suomesta parlamenttiin valitaan 13 edustajaa, mutta sitten kun Britannia eroaa EU:sta, Suomen paikkamäärä nousee 14:ään.

Europarlamenttiin valitaan 751 edustajaa 28 unionin jäsenmaasta.

Europarlamenttivaalit pidetään EU:n jäsenvaltioissa 23.–26. toukokuuta. Suomessa vaalipäivä 26. toukokuuta.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (48)

Ja milloin poliitikot ovat rehellisesti mitään tekemässä enää nykyaikana,se on sukupuuttoon kuollut asia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Epä­re­hel­lis­tä, mutta aina sallittua ja jopa suotavaa jos samaa tapahtuu jo ympäri Eurooppaa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Päätöstään ei ole ratkaissut Hanna Sarkkinen (vas.). Hän toteaa, että tekee eurovaalikampanjaa tosissaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja veroparatiisien sulkemiseksi.
Millä tavalla Sarkkinen kuvittelee voivansa vaikuttaa EU,ssa kyseisiin asioihin. Mihin ryhmään EU,ssa hän aikoo liittyä ? Hän voisi konsultoida nyt uransa lopettanutta Liisaa, vaikka onkin väärää puoluetta, mitä Liisa on saanut aikaan uransa aikana ? Hannalla on vastassaan olemmissa agendoissaan vastassa "Big-Industry ja Big-money" siis aseteollisuus ja rothschild pankkidybastia ja fed. Pitää olla enempi "paukkuja" ymmärtääkseen mistä on kysymys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hän (Sarkkinen) toteaa, että "tekee eurovaalikampanjaa tosissaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja veroparatiisien sulkemiseksi."

Tyhjää puhetta ainakin tuon ilmastoasian suhteen. Miten voisi humanistisen koulutuksen saanut H.S. ymmärtää mitään ikmastoon vaikuttavista fysikaalisista lainalaisuuksista? Ei sen kummempaa kuin kotitalouksien kierrätyksen, jolla on vain symbolinen merkitys. H.S. kailottaa, koska ajattelee, että näin on hyvä tehdä mahdollisimman suuren vaalikarjan saamiseksi. Melkoinen kupla tämä kansanedustaja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Demokratia parhaimmillaan, kun äänestäjät saavat valita toimijat tehtäviinsä. Yhteisten asioiden hoito on joukkuepeliä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En ikinä enään äänestä, jos ääneni saanut kansanedustaja pääsee Russellin. Hyväksikäyttöä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt on korkea aika yhdistää vaalit. Äänestys molempiin samalla kertaa. Kaikkinensa suoalainen äänestysjärjestelmä on sekava. Kun äänestääå ei koskaan tiedä kenelle äänensä merkkaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huhtasaaren "suomi takaisin" tuo äänivyöryn. EU:n linjaa muutettava pois liittovaltio-mallista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitään liittovaltiomallin linjaa ei ole edes olemassa, muualla kuin Huhtasaaren harhaisissa puheissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äänestäisin SDP:tä, mutta nyt ei oikein tiedä, kun niiden arvot ei oikein enää vastaa mitä ovat muilta vaatineet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se on sitten ääni Paavo Väyryselle niin ei tarvitse vatuloida ollakko vaiko eikö olla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse äänestän henkilöä joka oikeasti on menossa ja haluaa Eu parlamenttiin.
Eli ehdoton ei ehdokkaille jotka ovat liikkeellä muilla ajatuksilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Demareiden punalippua kantoi Kumpula-Natri ja Jaakonsaari, Kepun Takkula sai pestin Euroopan tilintarkastustuomioistuimesta ja Elsi Katainen tuli tuuraamaan, Rehn lähti jo aiemmin pankkiin kasvamaan korkoa, Paavon tilalle tuli Vehkaperä.

Yhdestä suusta euroedustajat ovat korostaneet suomalaisten meppien suurta vaikutusvaltaa vähäisestä määrästä huolimatta. Kukapa se kissan hännän nostaisi jos ei kissa itse? Tulokset ei niin häävejä ole ollut, maataloustuet supistuu jatkuvasti ja omavaraisuusaste kutistuu jatkuvasti kilpaa huoltovarmuuden kanssa muista ongelmista ja käräjöinneistä puhumattakaan.

Nettosaajasta nettomaksajaksi, miten edustajien omasta mielestä meni, jos ei oteta huomioon palkkaa, etuisuuksia ja kulukorvauksia ilman tilivelvollisuutta? Ei taida löytyä vastauksia?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielelläni maksan sen 54€/vuosi netto maksua. Sen verran jokainen suomalainen maksaa eu jäsenyydestä. Sillä saa mm tullittoman vienni ja tuonnin. Vapaan liikkumisen. Yli puolet tuosta 54e summasta menee maatalouden tukemiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hannasta pitäisi tehdä ministeri. Jos ei ministerin paikka aukea, seuraavaksi vaikutusvaltaisin paikka on europarlamentti. Näin uskon Hannan tekevän, mikäli saa mandaatin europarlamenttiin. Todella moni kansanedustaja on lähtenyt europarlamenttiin. Ei vasemmistoliiton kaltaisella pienehköllä puolueella ole lyödä eurovaaleihin erikoistuneita ehdokkaita, kuten demareilla, kepulla ja kokkareilla. Tämä on isojen puolueiden hyökkäys pieniä kohtaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen äänestänyt aina Sarkkista koska fiksu ihminen ja ei ole paljon turhia lupaillut. Nyt kuitenkin tunnen oloni petetyksi, joten oli viimeinen kerta!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etkö ymmärrä että puoleelle äänesi menee joka tapauksessa, puoluepolitiikka ne harjoittaa kuitenkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikkihan me ääni annetaan henkilölle. Mutta vaalijärjestelmämme on sellainen että puolue sen joka tapauksessa saa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (48)

Uutisvirta

6:34
Helsinkiläinen Lassi Hurskainen eteni Ilmakitaransoiton MM-finaaliin – oululainen Aapo Rautio karsiutui
6:13
Muovin kierrättäminen on monelle epäselvää – tarkista ainakin pakkausmerkintä ja kokeile rypistystestiä
6:00
Onko kuusivuotias liian vanha aloittamaan uuden harrastuksen? Lukijalta
6:00
Lukiorahoituksen valtionosuusjärjestelmä kohtelee kuntia huonosti – opetusministeri: "Toivon, että pystymme ottamaan tällaisia tapauksia tarkasteluun"
6:00
Kortittomien kuskien määrä on kasvussa, liikenteessä ajaa päivittäin satoja kuskeja ilman korttia – Tällaiset sakot saa kortiton 3000 euroa tienaava Tilaajille
22.8.
60 vuotta täyttävä Tommi Läntinen kaipaa musiikintekoon kapinaa – "Jos minulta kysytään, mitä teen, kerron olevani rockmuusikko"
22.8.
IS: Jyrki Katainen nousemassa Sitran johtoon

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Mikä siinä on, että pitää samat asiat hokea joka käänteessä?

Juuri päinvastoin. Hyvällä itsetunnolla varustetut sanoo ja tekee eikä meinaa. Valittajia täällä kyllä piisaa. Nämä harv... Lue lisää...
Sehän on

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image